*****Lokalutuset loppuviikko*****

moi kaikille.

Olen päivittäin lueskellut tekstejänne, ja helpotuksekseni huomaan että en ole ainoa jonka n. nelikuukautinen heräille öisin tunnin -kahden välein. Ihan poikki jo välillä olen. Nyt mies lähti lääkäriin pojan kanssa, kun vauva hieroo niin vimmatust silmiään, että ei meinaa nukahtamisesta eikä imettämisestä eikä mistään tulla yhtään mitään. Meillä öisin kun vaavi herää, se aloittaa heti huudon korkealta ja kovaa, ei siis mitään vähitellen kovenevaa kitinää. Olen ihan öönä kun en tiedä onko se kipuitkua? Mistä johtuu, että musta tuntuu että kaikki muut äidit tulkitsee vauvansa itkua, mikä on nälkää, väsymystä, kipua, turhautumista jne. Minulla ei hemmetin hajuakaan mitä se itkee.



Joku mainitsi hiusten lähdöstä - täällä nousee käsi pystyyn! Hiuksia lähtee ja paljon. Jokapaikka on minun hiuksissa, suihkussa lähtee monta kourallista, sen jälkeen harjatessa lähtee monta kourallista, ja aamuisin tyynyltä kerää käteeni suurimman osan eli ainakin korallisen. Johtuukohan imetyksestä? Varmaan kohta joudun ostaan peruukin, ostankin sellaisen kirkuvan pinkin :)



Rytmistä sen verran, että aina kun jollekin mainostan miten meillä vauvalla on jo rytmi, huomaan että se muuttuu. Sama on sen kanssa, että aina kun sanon että meillä menee tosi hyvin, turhat kitinät on kitisty kun ikää (?) on tullut, alkaa kitinä uudelleen. Eli rytmiä ei ole muuten kuin niin, että jos kolme tuntia on ollut hereillä on vauva ihan rättiväsynyt. Koskaan ei enää nukahda tuosta noin vaan, aina itkee naama punaisena vähintään 15 min. Joskus kun on kirkunut yön, ja kirkuu vielä päivälläkin naama punaisena, olen joutunut tosissani palauttamaan mieleeni (siinä aina onnistumatta), miksi koskaan halusin perhettä perustaa ja lapsen hankkia. Tiedän että kyllä se tästä. Tämä on vaan vaihe ;)



Onneksi aamulla sain nukuttua kymmeneen kun mies heräsi vauvan kanssa puoli seiskalta. Pahus kun tuntuu olevan aamuvirkku, toisin kuin muu perhe.



-aeh ja poika maanantaina 4 kk.

Minulla ei ole ollut hiusten kanssa mitään suurempia ongelmia - kyllähän niitä lähtee mutta kun on niin paljon ollutkin niin ei tuo kauheasti haittaa. Sen sijaan on kamalampi paikka, kun huomasin tässä taannoin että tuo häpykarvoitus on tiessään! Jaiks! Muutama vanha pitkä karva on tallella, ja alta pukkaa kyllä jo sänkeä - mutta se on valkoista! Hyyy, nytkö musta tuli vanha??? Ja ei, tietenkään sääri- tai kainalokarvat eivät osoita mitään harvenemisen merkkejä... :S



Mun käsittääkseni nää karvanlähdöt liittyy raskaushormoneihin - raskauden aikanahan karvat ei jostain syystä tipu ollenkaan, ja kun ne hormonit viimein alkavat tasaantua niin kaikki vanhatkin karvat tippuu yhtäaikaa. Sitten vaikuttaa että kaljuuntuu kokonaan... Ja toisilla kyllä imetyskin vaikuttaa asiaan. Mummoni kertoi että ennen vanhaan (siis sota-aikaan) kun maitotuotteista (eli kalkista) oli pulaa, niin monilla imettävillä äideillä lähti jopa hampaita. Hän oli ollut onnekas kun oli vaan tukka lähtenyt päästä (ja kasvanut sitten takaisin)... Vähän perspektiiviä tuostakin taas...



Meillä karjutaan taas pallo punaisena kun väsyttäis mutta ei vois nukahtaa. Siis unta taikomaan...

Rytmiä on ja ei. Minusta meillä on " aina" ollut suunnilleen seuraavanlainen rytmi: Herää 7-8, jaksaa valvoa 2 h, unille 2-3 h, valvoo 2 h, iltapäiväunet 2 h, iltatirsat 20 min n klo 18, nukkumaan 20. Ja samalla tapaa kuin jollakin edellä, että jos ap päikkärit lyhyet, on ip päikkärit pidemmät ja päinvastoin. Nukkuu yöllä 11-12 h syötöt tietty välissä. Mutta ei ole oikeastaan koskaan " valvonut" pätkiä yöllä, joitain poikkeuksia lukuunottamatta (kipeä, vatsakipu tms). Muutosta alkuviikkoihin on siinä, että ennen nukkui aamulla pikkutirsat ennen ap päikkäreitä ja illalla nukkui pidemmät tirsat, 40 min kl 18 maissa. Nyt siis aamutirsoja ei enää tarvita, iltatirsat on lyhentyneet ja päikkärit on hieman lyhentyneet myös (ei esim enää 4 h). Kaiken kaikkiaan nukutaan n 11+2,5+2+0,5=16 tuntia vuorokaudessa. Joskus ehkä tunti tms enemmän.



Olen ajatellut, että saattaisin alkaa kannustamaan pitkiä päikkäreitä iltapäivään. Monestakin syystä. Lounas siirtyisi sitten aikaisemmaksi, eli sitten kun syö kiinteitä, niin voitaisiin syödä lounasta samaan aikaan (pidemmällä tähtäimellä koko perhe siis) ja jaksaisi iltaa paremmin (ehkä), kun olisi nukkunut pitkät päikkärit iltapäivällä. Ja tämä on tietysti vasta syksyn asia, mutta sitten jos/kun siirtyy yksiin päikkäreihin tai hoitoon, niin eikös siellä hoidossa yleensä valvota aamulla ja nukuta päikkärit iltapäivällä. No, on tämä tietysti aika pitkälle ajateltu, mutta mutta....



Piti lähteä tänään kylään, mutta se peruuntui, joten taidamme lähteä kaupungille katsoman karnevaalitunnelmaa (täällä siis juhlitaan kovasti karnevaalia tällä viikolla. Telkussakin on pelkkiä narreja vaan joka ilta laulamassa rallatusbiisejä). Kolmen viikon päästä paluumuutto Suomeen. Ihan hauskaa. Voi taas viettää aikaa siskon ja veljen perheiden kanssa, kavereiden kanssa ja lastenhoitokin järjestyy helpommin:)



Iloista karnevaalia vaan kaikille väsyneille äideille ;)





AJL

Kirjoitanpa minäkin muutaman sanasen. Flunssa alkaa olla voitettu meidän perheessä. Pojan rokotusaikaakin piti siirtää räkäisyyden takia. Vasta keskiviikkona siis on 3kk neuvola.



Hiuksia on tosiaan alkanut lähteä melkolailla. Onhan noitan varaa lähteä ja uusia kasvaa tilalle kyllä. Se vaan on aika hurjan näköistä, kun kampa on yhden vedon jälkeen täynnä tukkaa.



Vauvan rytmeistä. Näyttää pikkuhiljaa siltä, että jotain rytmiä on tullut päivään. Aamulla herätään 8-9 aikaan. Ekat päikkärit alkaa 11-12 välillä ja kestää 45min-2h. Niistä riippuen tokat päikkärit alkaa 15-16 välillä kestäen 45min-2h. Illalla nukkuu kolmannet unet 19.30-20.15, lähes samaan aikaan joka ilta. Yöunille mennään n.klo 23. Yöllä syö 1-2 välillä ekan kerran, sitten 4-5 välillä toisen kerran ja usein 7 aikaan vielä kolmannen kerran. Vuorokauden unimäärä on siis n. 14h, vaihtelee kyllä suuntaan jos toiseen riippuen päikkäreiden määrästä, mutta yöuni on sen 10 tuntia suunnilleen.



Vauveli on kyllä todella tyytyväinen ukkeli. Ei juuri itkeskele, kitisee kun on väsynyt, mutta ei huuda eikä karju. Oon ihan hämmästynyt että miten meille on siunaantunut näin sopuisa vauva, ottaen huomioon edelliset lapsoset. No, ehkä sitten vähän hyvitystä niistä aikoinaan valvotuista öistä, kun nyt saa nukkua tarpeeksi.

Kovasti toivon jaksamista teille huonosti nukkuvien vauvojen äidit! Paistaa se aurinko vielä risukasaankin ja jonain yönä ne nukkuu koko yön heräämättä.



Miehistä. Meillä mies kyllä hoitaa lapsia kotona ollessaan ja pääsen käymään kaupassa yksinäni, mutta lähes kaikki kotityöt on kyllä mun harteillani. Ruokaa laittaa kyllä, mutta minä se siivoan, pyykkään ja huolehdin kaikki asiat. Jos olen täältä kotoa tunnin-kaksi poissa, sen kyllä huomaa, kaikki on kuin räjähdyksen jäljiltä. Miehessä on se vika, että se ei huomaa epäjärjetystä ympärillään eikä laita mitään tavaraa paikalleen takaisin ja näin edesauttaa yhdessä lasten kanssa kaaoksen syntymistä. Silloin tällöin se asia saa minut raivon partaalle, mutta parannusta asiaan ei näytä tulevan. Välillä minusta tuntuu, että en muuta ehdi tekemäänkään kuin siirtyä huoneesta toiseen ja siivota muiden jälkiä. Ja silti meillä ei ole koskaan niin siistiä kuin naapurin superäidin kodissa. Kaikesta sitä ihminen stressiä repiikin. Ja kyllä, haluan ehdottomasti, että meillä on silloin siistiä kun tulee vieraita. Esikoinen kysyykin joskus, että kuka meille on tulossa kylään, kun käsken siivota oman huoneensa.



No jopas sainkin istua pitkään rauhassa. Nyt on mentävä.



Nezzie ja Otso

heippa



ihan tuli vieroitusoireita kun en päässyt viikkoon nettiin lukeen tätä palstaa.



Eka gallupit: Hiuksista, alkoi lähteen tasan 3 kk synnytyksestä, mutta en usko että kaljuksi menee koska 9 kuukauteen niitä ei lähtenyt yhtään.



Rytmistä: meillä on ollyut rytmi noin kuukauden ikäisestä lähtien. Nukkumaanmenoaika on pysynyt samana, sammuu klo 20. Päikkärit ja aamjun heräämisaika hiukan vaihtelee mutta suunnilleen samalla kaavalla mennään joka päivä.



Kiinteä ruoka: Tästä pääsenkin valittamaan. Meillä nukuttiin aikaisemmin yöllä 4-6 h pätkiä, yöunen ollessa 11-12 h ja äiti nukkui siis loistavasti. 2 viikkoa sitten alkoi tyttö oleen tississä kiinni koko ajan, päivisin 1,5 h välein (ennen 3 h väli) ja öisinkin alkoi herään 3 tunnin välein syömään. Ajattelin että jos maito ei sit riitä enää pitään nälkää poissa ja tytö on nyt saanut viikon verran iltaisin peruna-porkkanasosetta. Eilen illalla sitä meni jo reilu puoli purkkia, mutta kissan viikset se on mitään vaikuttanut nukkumiseen! Viime yönkin heräsi 3 h välein tasan syömään, ärsyttävää. Ilmeisesti kyseessä oli tiheän imemisen kausi, koska nyt maitoa tulee ihan sairaasti. Tuon tiheän imemisen aikana (noin viikko siis) vauva söi joka kerta molemmat rinnat ja ne tuntui jatkuvasti tyhjiltä. Nyt tissit on ihan t-äynnä ja on siirrytty taas syömään vain yksi rinta kerrallaan. Mutta tosiaan öisin heräillään edelleen. En tiedä, jäikö tapa jotnekin päälle, koska ei tyttö vaikuta mitenkään hirveän nälkäiselle herätessään. Myös yöuni on lyhentynyt, nyt nukkuu 10 h hyvin yöunta ja sitten vielä yhden tunnin makaa sängyssä sätkien ja potkien niin ettäö mä en enää pysty nukkumaan. Mun unitilanne on siis paljon huonompi kuin pari viikkoa sitten. Toki tällä palstalla monen yöt sujuu paljon huonommin vielä, (tsemppihalit heille kaikille) mutta ei silti ole kivaa kun nukkuminen on mennyt huonompaan suuntaan.



Riza ja tyttö 3 kk 3vko

jos nyt jotain positiivistakin sanoisi niin kivaa on se, että tyttö on alkanut jaksaa olla päivisin paremmin hereillä. Se helpottaa elämää kovasti, kun hän jaksaa olla kaksikin tuntia putkeen hereillä. Esim juuri tuo lapsiparkissa olo mun salikäynnin aikana on nyt sujunut tosi hyvin kun ei ole heti tunnin hereilläolon jälkeen kiire nukkumaan. Päivittäinen uniaika onkin lyhentynyt, vielä pari viikkoa sitten nukkuin noin 18 h päivässä, nyt noin 15 h.



Tyttö on myös tosi hyväntuulinen ja helppo, eilen jaksoi olla venemessuilla koko päivän! Välillä otti tirsat vaunuissa ja välillä oli sylissä bootteja katselemassa. Niin, yksi kiva juttu onkin se että vauva voi jo olla puoli-istuvassa asennossa vaunuissa. Se lisää viihtymistä merkittävästi, eli jos ollaan ulkona ja hän herää niin voin nostaa selkänojaa ylös ja tyttö katselee mielellään maisemia. Venemessuillakin jaksoi katsella vaunuista istuen pitkiä aikoja.



Miehet ja vastuunjakaminen: tää sujuu ihan ok, tietenkään mies ei voi tajuta täysin mitä on olla vauvan kanssa kaikki päivät, mutta hän tekee kylläparhaansa.

Ihan ensimmäiseksi, kiitosta vaan kaikille myötäeläville ja samanlaisen yöelämän omaaville!! Lohduttaa se ihan pikkasen aamuyön pikkutunneilla hyssytellä vauvaa, kun tietää, että jossainpäin Suomea joku muukin joutuu valvomaan....



Miehet, oma aika ja vastuu: Mitä on oma aika??? Kuulostaa tod utopistiselta lueskella, että toiset käy salilla ja jättää vauvan parkkiin siksi aikaa! Ei onnaisi meillä, ei sitten ikinä=/ Olen tosi huono ottamaan sitä omaa aikaa, niin oli jo esikon aikana! Pitäisi vaan oikeasti lähteä edes pariksi tunniksi joskus....Nythän olen koko aika 24/7 pojissa kiinni!



Mies auttaa jonkun verran...Selkeästi enemmän auttoi alussa, kun oltiin just tultu laitokselta ja muutamia viikkoja siintä etiäpäin...Nyt on taas lipsahtanu sille raiteelle, että teen lähes kaikki kotityöt ja hoidan pojat päivät ja illatkin! Leikkiihän tuo esikoisen kanssa, mutta....Ottaisi joskus koko karusellin haltuunsa, niin siinähän huomaa,että ei se enää kahden lapsen kanssa niin vaan onnistu! Vastuu siis meidän arjen rullaamisessa lepää aika lailla mun harteilla...



Kyllä kuulostikin tutulta tuo Sannan tarinointi hermoista! Esikoinenhan se meilläkin on se reppana, jolle ärähdän...Ja täytyy myöntää,että nyt väsyneenä on tullut äristyä ihan turhista! Ja sitten illalla itku silmissä vannon, etten enää käyttäydy kuin uhmaikäinen kakara, mutta....



Viime yö meillä meni himpun verran paremmin, herättiin " vaan" 4 tai 5 kertaa klo 22-06! Onkin heti vähän virkeämpi olo...Saisikohan sitä viikonloppuna nukuttua päikkärit, niin voisi taas jaksaa vähän paremmin...Minä kun en yksinkertasesti saa unta päivällä, tai saan, jos jaksan pyöriä sängyssä sellaset 1,5h....Noh, kutsu kuuluu!



Mukavaa viikonloppua kaikille!!!!!



Kiiuli&Jesse

Ja taas meillä valvotaan. Vauva ei taaskaan ole nukkunut kuin pieniä pätkiä, 20-40min kerrallaan. En tajua millä lihaksilla se kukkuu ja miksi, ja minä kun vielä rakastaisin niitä rytmejä niin eihän niitä löydy meillä ollenkaan... Huoh.



SANNAN kirjoitukset olivat taas kuin suoraan omasta elämästäni. Ihan samat kuviot miehen kanssa, ja hermojenkin. Paitsi että minä kyllä ihan vapautuneesti karjun kaikille: esikolle, vauvalle, miehelle ja kissallekin, hitto vaikka naapurin mummolle jos niikseen tulee... Olen aina ollut verrattain temperamenttinen ja väsyneenä sitten helposti melkoinen hirviö... Onhan se tosi noloa, mutta kun olen koko ikäni näitä raivareita saanut niin siihen vähitellen tottuu (ja normaalioloissa pystyy itsensä hillitsemäänkin). Sitä tietty toivoisi ettei omille lapsilleen a) tulisi karjuneeksi kun ei se kuitenkaan tilannetta helpota ja b) opettaisi tällaista " stressinsietokeinoa" . Mutta tämä nyt on sellainen asia jossa kilvoittelen itseni kanssa jatkuvasti, välillä paremmalla ja välillä huonommalla menestyksellä. Ei se maailma muutamaan ärräpäähän kaadu, etenkään kun osaa itse suhtautua raivareihinsa " luonnollisesti" , pyytää anteeksi ja halaa jälkeenpäin.



FREYAlla onkin sitten ollut melkoisen raskasta meninkiä! Paljon voimahaleja sinne! Masennus on mullekin tuttu asia, tänä talvena olen kyllä pahimmalta säästynyt. Eihän siinä oikein muuta voi kun yrittää jotenkin pärjätä ja uskoa vaan että tunnelin päässä on valoa. Ja purkaa, purkaa ja purkaa niitä tuntojaan. Et ole yksin mietteinesi, juttele rohkeasti niistä vaikka täällä! Hienosti olet kuitenkin pärjännyt kun olet jaksanut hakea apuakin! Äläkä liikaa soimaa itseäsi " saamattomuudesta" - kyllä sulla on ihan oikeasti ollut tosi rankkaa noiden sairasteluiden ym. kanssa. Itsellä on ainakin se paha tapa että syyllistän itseäni tekemättömistä asioista, ja todellakin aivan turhaan...



KERTTU kyseli kyläilyistä. Meillähän on oltava siistiä jos vieraita tulee, sehän on täysin selvää... ;) Olen nyt yrittänyt vähän hellittää, mutta vaikeaa se on. Äitini kävi pari kertaa meillä vähän yllättäen kun meneillään oli täysi kaaos, ja se nolotti mua jostain syystä ihan älyttömästi. Tuli sellainen olo että vanhemmat nyt luulevat ettei me pärjätä... Mitä siitä vaikka luulisivatkin, noin loppujen lopuksi? Jos vaikka erehtyisivät vähän auttelemaan..?

Aika samanlaisissa tunnelmissa kuitenkin olen, että on toisaalta ihana käydä kylässä, mutta toisaalta jotenkin tosi rankkaa. Ollaan kuitenkin menty aika paljon, koska tulen ihan sekopääksi jos kotona vaan möllötellään. Ja käy meilläkin viikoittain vieraita, sekin on ihan kiva juttu. " Pakko" se on vaan jaksaa jottei kaikki sosiaaliset suhteet täysin kuole...



No nyt on mennyt tämänkin kirjoittamiseen sata vuotta enkä ole puoliakaan jutuistani saanut kirjoitettua. Jääköön toiseen kertaan, nyt oikaisen hetkeksi tuohon sohvalle, ihan kohta tuo esikko kuitenkin herää ja sitten pitäisi taas jaksaa... Olisin kyllä todellakin loman tarpeessa.

Hoijakkaa..hereillä ollaan vaikka aika resupekka yö taas takana. Pandakarhu katsoo peilistä ja tuli taas jotkut semi-sekundavaatteet vedettyä päälle kun aamulla lähdin jumppaan. Ja nyt kun tänne äitini luokse tulin pipahtamaan niin mies ilmoitti että illaksi olisi menoa ja hakee meidät täältä suoraan. Hyvä sen on sanoa kun koko päivän inhimillisissä vaatteissa ja aikuisten maailmassa saa olla...kyllä korpeaa mennä jonnekin asiallisiin neuvotteluihin pukluinen mikkihiiri-paita ja tuulipuvun housut päällä. Minä, joka ennen olin tarkka että minkä näköisenä ulos mennään. Huokaus, niin sitä vaan " kotiäitiydytään" ja vauvan huutaessa eteisessä naama liilana tulee napattua se lähin palttoo riippumatta sopiiko kuosi tai väri muuhun kaarderoobiin!?

Jumppa meni sentään ok, sain hötkyttyä 20 minuuttia ennen kuin pojalla kilahti ja loppuajan istuin salin nurkassa tissi pojan suussa. Rahalle vastinetta! =D



Kiva lukea muiden kuulumisia ja suuri kiitos sympatiseerauksesta. Kyllä voisi olla hermot naftaliiniriekaleina jos ei näitä palstoja olisi.. tosin usein tunnen huonoa omaatuntoa olla valitusvirren vonkaaja, mutta uskokaa pois naiset, meidän huusholliin mahtuu itkua NIIIIIIIIN paljon enemmän kuin muutaman tuttavankin vauvaperheisiin. Mitenkään todellakaan vähättelemättä, sillä kaikilla on varmasti paineet ihan omanlaisensa. Olisi joskus vain niin ihanaa jos voisi edes kerran lähteä autolla ilman että koko matka huudetaan tai että srk:n kerhossa kerrankin voisi juoda sen kahvikupillisen edes puoliksi rauhassa...



Nuo tarinoinnit miehistä ovat niin hauskoja ja omakohtaisia. Semmoisiahan ne ovat... meilläkin oli eilen illalla hauska (??) tapaus kun ukko tuli kotiin n. 18.30 ja olin ihan naatti sekä just tullut koira+rattaat-kävelyltä sateesta. Sanoin että olen ihan poikki ja poika oli juuri nukahtanut 5 min sitten. Istuin sohvalla ihan TÖÖT-olotilassa ja mieskulta totesi: " ai poika nukkuu, no hyvä, nyt saat ihan omaa aikaa..menetkö koiran kanssa lenkille niin soitan kun lapsi herää..." *naurua partaan* Heh heh, eli vaimo vaan uudestaan koirankeliin juoksemaan taas korttelia ympäri kunnes lapsukainen herää vaatimaan aktiviteettia ja tissiä. Ja mies saa sen ajan olla netissä surffaamassa auto ym. sivuillaan. Johan siinä onkin sitten laatuaikaa koko viikoksi! Tai saattaahan tuo riittää jopa loppuvuodeksi...! No, kaikella kunnialla, kyllähän se kuitenkin auttaakin vaipanvaihdossa (n. 1 vaippa vuorokaudessa 8 vaipan kiintiöstä), nukuttamisessa ym. ja en voisi kyllä sanoa että kadehtisin yh-äitejä. Hatunnosto heille!



Sainkin tässä vartin laatuaikaa netissä ilman takiaista mutta nyt isoäiti tuuppaa lapsukaista takaisin " kun se nitisee" . No kidding!? =)



Hauskaa viikonloppua kaikille lokamammoille!



S+poitsuli pian 4 kk

Tuttua on, tuttua on..Sanna-p:n kirjoitus muistuttaa tosiaan kuin meidänperheestä toisinaan. Nyt kyllä meidän mies on vapaalla ja touhunnut isompien kanssa koko päivän. Ovat nyt uimassa. Aamupäivällä olivat luistelemassa.



Minä saan omaa aikaa vauvasta riippuen iltamyöhällä. Ei oo kivaa enää valvoa silloin kun on ihan naatti itsekin. Mutta mukavaa on saada rauhassa olla ja kuunnella omiakin ajatuksia. Meillä kun tahtoo olla " tunnelma katossa" iltaisin. Esikoinen ja kakkonen riehaantuu iltaa kohden, kunnes heidät napataan kiinni ja pestään hampaat ja sänkyyn peitellään. Huom 6v ja 4v. tytöt. Huh mitä menoa, naapuri parat.



Olen huomannut sellaista, että kun mies käy pelaamassa kahtena iltana viikossa niin silloin lapset käy paremmin nukkumaan. Ne illat on paljon rauhallisempia. Ja tänään just iskä lähtee pelaamaan..ihan kivaa kun meillä tytöillä on silloin rauhallista ja mukavaa. Toivottavasti.



Freya (kirjoitinko oikein) tsemppiä ja halaus sulle!



Tai oikeestaan voisin sanoa, että halaus teille kaikille äideille!!!



Miranneli ja toistaiseksi nukkuva Anni 3,5kk

Ootte te ihania tytöt - Vähän joka tarinassa on jotain omaa ;)



Sanna P - hyvä kirjoitus!



MIEHET Mun mies on oikeasti ihana ja yrittää kovasti ja tykkää olla vaavin kanssa, mutta olen silti yrittänyt sille selittää, että silloin tällöin muutama tunti vauvaa, tai edes yksi päivä, ei ole sama asia kuin kokonaisvastuun ottaminen vauvan elämästä koko ajan. Kun sen mielestä mä joskus vaan valitan, niin se ei tiedä mitä on väsymys, varsinkin HENKINEN väsymys. Mies ei esim tajuaisi, miten vauva puetaan ulos milläkin kelillä, ei tajua, milloin vauva alkaa olla väsynyt, ei tajua huolehtia päikkärirytmistä eikä tietäisi, mikä on tarpeellista ja tarpeetonta reissuille mukaan.





Freyalle tsemppiä! Harmi, että kaiken kukkuraksi on ollut tuota sairastelua vaavilla lisäämässä taakkaa.



HERMOT Menee valitettavan usein.... Kiukuttelen vauvallekin, vaikka tiedän, että se on ihan turhaa ja tyhmää. Tänään on päikkärit mennyt ihan pipariks, kun ulkona kävi naapurin metallipajalla koko ajan jotain peruuttavaa rekkaa (piiippiiippiiip... tiedättehän) ja trukilla ajettiin asfalttiia viistäen ja ulvottaen. Arvatkaa vaan heräsikö koko ajan vaavi ja " iloisena" keskeytyneistä unista. Sisällä siinä sitten yritin nukuttaa, mutta se ei jotenkin toimi...



AJL

No nyt tytöt nukkuvat, ja isäntäkin taisi nukahtaa neitejä nukuttaessaan. Ihan vielä ei kannata mennä itse tutimaan, joten roikutaan nyt täällä ja jatketaan jutut loppuun...



Nimittäin on pitänyt tuosta meidän vauvastakin jotain kirjoitella... ;) Ihana käärö, mutta pari viimeistä päivää ollut melko kiukkuinen, enkä yhtään tajua mikä sillä on. Paitsi ehkä kakka tiukassa? Se olisi kyllä ihan hyvä syy olla pahalla tuulella...

Ihmetyttää vaan kun tuo ei tunnu enää nukkuvan juuri lainkaan, eikä ainakaan mitään RYTMIÄ ole löytynyt. Pistetään siis gallup pystyyn:



G: ONKO TEILLÄ JO SELKEÄ PÄIVÄRYTMI? MISSÄ VAIHEESSA SE LÖYTYI JA MITEN?



En jotenkin ollenkaan muista koska se esikon kanssa löytyi... Muutenkin ihan ihmeellistä miten erilaisia nämä tytöt ovat, paitsi fyysisesti niin myös henkisesti. En muista että esikko olisi koskaan kitissyt samalla tavalla kuin tämä kuopus (lähes lakkaamatta, kovaa ja korkealta mutta ei kuitenkaan itkien), mutta sitten taas toisaalta tämä kuopus ei todellakaan huuda esim. nukkumaanmenoa samalla tavalla kuin esikko (joka KARJUI helposti vaikka 45min).



Monella tuntuu olevan virta lopussa. Voi meitä. Mies menee huomennakin töihin, ja mä voisin jo nyt vetää itseni hirteen kun väsyttää niin hirveästi ja tiedän että kaikki menee taas päin mäntyä. Meiltä jää sisarusuintikin välistä, kun en saanut ketään tuuraamaan miestä. Harmittaa ihan hirveästi. Ja kaiken kukkuraksi mies on luvannut että mennään huomenna sen töiden jälkeen sen sisarusten synttäreille (kaikki kolme on syntyneet helmikuussa joten juhlitaan kerralla). Ei siinä muuten mitään, mutta kun niiden perheessä on sitä alkoholiongelmaa, niin ei koskaan tiedä mikä siellä on meininki, ja aina ahdistaa mennä sinne. JA ei sillä tietenkään ole mitään lahjojakaan hankittuna niille sisaruksilleen, mutta siitä en sentäs suostu stressaamaan, ei voi olla mun tehtävä...



No, nyt tuo mies heräsi puhelimeen - toki hänen ystävänsä kutsui hänet syntymäpäivilleen ystävänpäivänä, ja tietenkään kutsu ei ollut koko perheelle. Nyt jos en päästä äijää juhlimaan niin olen tietenkin nipo, ja jos taas päästän niin saan viettää ystävänpäivän näiden parhaiden kavereideni (eli omien lasteni) kanssa ihan kolmistaan (yöllä viinalta haiseva mies könyää viereen ja on ihan varma siitä että saa, kun on kerran ystävänpäivä ja kaikkea)... Hitto että on muuten positiiviset ajatukset taas tällä mammalla! ;)

Täällä rytmi syntyi siten, että vähän pidin kirjaa miten on mennyt unille eli elettiin vähän kellon mukaan miten nukkuin eilen...ym..

Pikkuhiljaa sitten on alkanut oleen suunnilleen samat kellonajat milloin laitan päikyille ja yöunille. Tietty välil nukkuu enemmän tai vähemmän..Meillä raja on aika paljon siinä et jos on ollut 3h hereillä niin sitten on kyllä jo viimeistään alettava valmistautua seuraaville unille. Nyt jätkä on 3.5 kk ja rytmi on suht selkee..

Paitsi tänään on valvottanut aamu puol ysistä ilta kasiin.Ei vaunuihin jos ei liikkunu, ei sänkyyn..mikään ei ollut hyvä.

Illalla sitten kakka tuli pärin päivän tauon jälkeen heti alkoi näköjään elämä voittamaan meni tänään jo niin kiltisti yöunille.

Meillä mallasuute onkin käytössä vähintään joka toinen päivä, muuten huutelee vaivojaansa eikä olisi ollenkaan makuuasennossa.

On kyllä auttanut todenteolla nyt kakkaa vähintään joka toinen päivä kun ennen meni kerta viikko tahtia.

Saas nähä onko tää nyt sitte hampaitakin tekemässä jo..







Fami ja Frans

Suunnitelmissa oli kyllä olla jo nyt nukkumassa, mutta koska sain muksut vasta tunti sitten unten maille,niin pakko hetki " seurustella" vaan ihan ittesä ja omien ajatusten kanssa, ja niin tietysti myös käydä täällä lukasemassa teidän kirjotukset. :) No, kohta sitten nukkumaan.



RYTMI: meillä varmaan joku todellinen ja suht säännöllinen päivärytmi löytyi tuossa suunnillee kuukausi sitten. Tai ainakin tämä tuorein rytmi. Eli aamulla heräämisen jälkeen tunnin kahden päästä tyttö tarvii jo unta ja sillon nukkuu tilanteesta riippuen joko lyhyet tai pitkät päiväunet. Sitten seurustelee 1,5-2 tuntia ja taas on päästävä päikyille. Ne on sitten aamupäivän unista riippuen joko lyhyet tai pitkät. Jos näiltä iltapäivä-päikyiltä neiti herää ennen klo 16 niin sitten vielä yhdet pikkutirsat alkuillasta ja klo 19-20 pistän likan nukkumaan.

Eli noin 3,5-4 kuisesta on menty tällä rytmillä.



Monet kärsivät surkeista öistä ja sairastelevista lapsukaisista. Paljon jaksamista kaikille!



Meillä yöt jatkuu edelleen saman " 2 tunnin välein herätys" -kaavan mukaan. Viime yönä sitten päätin,että tissiä en tarjoa, jos edellisestä syötöstä on 2 tuntia tai alle. No, likka heräs 1,5 tuntia edellisestä syötöstä (oli ollu noin 1,5 tuntia tississä kiinni) kätisemään ja aloin tarjoamaan sinnikkäästi tuttia. Kyllä hää sen aina otti ja siihen rauhottu, mutta kohta jout taas nousemaan ja nostamaan tytölle tuttia. 45-60 min tätä jatkoin, sitte likka anto äipän nukkua reilu puol tuntia. Sit totesin, että syötöstä on varmaan riittävän pitkä aika ja otin tytön kainaloon ja tissi suuhun. Loppuyö menikin sitten perinteisesti niin, että nukuin selkä vääränä niskat kenosissaa likka tissillä ja välillä heräsin nostamaan hänet takas sänkyyn vain nostaakseni heti kohta takaisin viereen kun kitinä alko.

Ens yönä aion kuiteki jatkaa tuota tutin tyrkyttämistä. Ei tästä tuu muuten mitään, kun rinnatki alkaa olla aika lopussa tuosta tuttina olosta. Aamulla aina tuntuu ku neuloilla tuikittais.



Mutta joo, pahemminkin voisi tietysti olla, niinkuin monella onkin. Meillä tyttö sentäs suurimman osan yöstä nukkuu. Mutta jotenki tuo pätkittäinen nukkuminen käy psyyken päälle jo ja tänä iltana sitten taas huudettiinki tyttö, esikoinen ja minä kilpaa. Likka veti jotkut ihan ihme hepulit nukuttaessa. Alko pitkästä aikaa taas se huuto ku kurkkua leikattas auki. No sitä sitten kesti puoli tuntia ja esikoinen samanaikaisesti huutelee mulle millon mitäki asiaa joten vauvan rauhottelu oli täysin mahdotonta. Niinpä sitä sitten tuli vähän korotettuun ääneen kehotettua esikoista iltapesupuuhiin ja nukkumaan ja siinä jäi sitten luvatut iltasatu-hetket sun muut väliin, kun tyttö vaan karju sylissä naama sinipunasen kirjavana. Kyllä oli paska äiti -fiilistä taas tälle illalle kerrakseen. No, loppu hyvin kaikki hyvin. Esikoisen kanssa pääsen huomenna ihan kaksistaan illalla ulos, joten se ehkä lohdutti vähän pientä miestä. Ja tyttökin sitten loppujen lopuks rauhottu.



Sit ihan toiseen asiaan: onko muilla alkanu lähtemään HIUKSET päästä?

Mulla näitä tippuu nyt ihan hirveesti, suihkussa jää kouraan aina tukuittain, kun hiuksia huuhtelee. Esikoisen ollessa puolivuotias mulla oli ohimoilta paennu hiusraja todella kauas, niin toivoin, ettei tällä kertaa kävis niin, mutta pahalta näyttää. Saiskohan vaikka permanentilla peitettyä tuota tukan harvenemista..? Mullaollu permis viimeks 9-vuotiaana, en kyl tiiä, miltä tuo ees tässä päässä näyttäis..



Mutta nyt sinne nukkumaan mentävä.

Toivottavasti saatte kaikki väsyneet äidit viikonloppuna edes jossain vaiheessa vähän lepoa! :)



S

Eilenmeillä oli neuvolassa käynti. Todettiin, että Annin pää kasvaa omalla käyrällään. 44cm on nyt..taitaa tulla isäänsä (Hihihii!). Th sanoi laittavansa lääkärille viestiä. Jos lääkäri haluaa nähdä lapsen niin soittaa mulle sitten, mutta jos ei kuulu mitään niin kaikki on ok. Ei kuulunut soittoa eilen. Saa nähdä miten jatkossa kasvaa sitten. Muuten on ytsähyvin kasvanut. Painoa tullut 7995g ja pituutta 64cm. Huolii ainoastaan rintamaitoa. Pullosta ei osaa juoda tutista puhumattakaan. Vaihtelevia on yöt, toisinaan syö tiheämmin ja toisinaan nukkuu jopa läpi yön.



Tänään ollaan oltu pariin ottteeseen ulkona ja nyt tuntuu, että voisin nukkua. Ei auta, on lähdettävä vääntämään ruokaa ja lupasin lapsille vohveleita paistaa. Syödään sitten hillon ja kermavaahdon kera.



Miten teillä muilla menee?



Hyvää loppuviikkoa kaikille

Miranneli

Meillä on siivoustohinat käynnissä, kun viikonloppu menee esikoisen synttäreitä viettäessä, ja huomenna mennään tytön kanssa Apassionataan illalla.



Katsoinpa meidän mitat vertailun vuoksi, viimeviikon neuvolakäynnin saldo (3kk) oli: paino 6400g, pituus 61,3 ja py 42,3. Syntyessä py 34,5.



Nyt meillä neiti ulkona päikkäreillä, ja onneksi tuntuu jopa nukkuvan. Eilinen ja toissapäivä olivatkin ihan ihmeellisiä, nimittäin ei nukuttu sitten kirveelläkään, ei autossa, ei vaunuissa, eikä omassa sängyssä, ei sylissä eikä sitterissä, ja äiteen hermo meinas mennä kun hommaa oli muutakin. Fanny oli oikein tyytyväinen saadessaan olla sylissä ja katsellessa jaosallistuessa kaikkeen, mutta muualla ei ollut hyvä ollenkaan. No ei siinä kantoliinassa tai rintarepussa oikein itse syö, siivoa, käy vessassa, konttaa lastenhuoneen sängynalusia leluista puhtaaksi jne... Illalla neitiparka parkui 10 minuuttia täyttä kurkkua, kun vessassa pesin isompien hampaat. Neiti oli juuri syönyt tissillisen ja torkahti syliin isompien syödessä iltapalansa, ja laskin neidin sitteriin hissukseen ja mentiin hammaspesulle. Havahtui heti ja parku alkoi vaikka kuuli ja näki meidät. Päätin että hampaat nyt kuitenkin pestään kun se jo aloitettiin eikä vauva kainalossa toisten hampaiden pesusta tule mitään. Hammasharjan vauhti ja nykytyksen ponnekkuus vaan kasvoivat lapsiraukkojen suussa sitä mukaa kun pikkusiskon volumet nousi asteittain..........



Nyt syömään ja siivoamaan. Hyvää viikonloppua kaikille!



terkuin DorisDay

Rauhaisaa on tosiaan tänään lokakuisten palstailu...



Hyvä, että teillä Miranelli näyttäisi kaikki olevan ok! Omat hyvät ja huonot puolensa näissä tarkoissa kasvukäyrissä!! Meinaan vaan, että useinhan kasvupoikkeamat ovat kuitenkin niitä lapsen omille käyrille asettumista....



Meillä yöt on edelleen mitä on....30min-2h välein pompitaan pystyyn=/ Kovin kauaa en kyllä enää jaksa!! Ja kun miehen on jaksettava käydä päivät töissä, niin ei oikeen auta vetovastuuta öistä hänellekään siirtää...Meillä onneksi esikoinen nukkuu klo 20.30-06 omassa huoneessaan! Aamulla kuin nakutettuna kömpii klo 6 meidän makkariin, joskus jatkaa uniaan, mutta yleensä ei...Eli herätys on sitten aamulla klo 6, oli yö mennyt miten hyvänsä!



Ajattelin kokeilla uudestaan sitä maidotonta dieettiä, että löytyisikö siitä kuitenkin apu tähän härdelliin...Se lääkärihän maanantaina totesi, että ihan hyödytöntä kokeilla sellaista! Tiedä häntä...Jotain on pakko testata, muuten tulee tosi turhautunut olo itelle!!!



Edellisessä pinossa taisi joku kysellä, että onko meillä herralle vakuutus...On meillä, mutta jos kyseessä on esim. maitoallergia, niin hoidon tulee tapahtua kunnallisella ja sitä kautta saa Kelaan lääkärintodistuksen, milla taas saa apteekista korvauksen niistä sikamaisen hintaisista maitokorvikkeista jne...Mutta kun ei kerran kunnallisella puolella oteta tosissaan, niin pakkohan se on sitten yksityiseltä lähteä kohta jotain apua hakemaan!! Kokeilen ekaksi ton maidottoman dieetin ja kirjaan ylös herran vaivat ja kitinät....



Pyydän jälleen anteeksi, aika omanapaista narinaa tällä hetkellä nämä mun palstailut!!!=/



Kiiuli&Jesse 3kk ja rapiat

Tultiin juuri ulkoa tarpomasta koiran ja rattaiden kanssa. Muuten jopa poika nukkui tuon tunnin, mitä nyt alkuun ja loppuun se perushuuto n.10 min. Lähinaapurit varmaan luulee että poika huutaa AINA!! No, voi voi..ei tässä paljoo naapureiden aatokset kiinnosta.



Meillä ainut positiivinen nukkumisaika eli yöunet 23-5 menneet ihan pilleronpäreiksi. Päikkärit ja nukuttaminenhan meillä aina ollut yhtä itkua ja kikkailua, mutta yöllä on saanut hieman voimia kerättyä. Nyt sitten ruvettu heräilemään tunnin välein ja ennen nukahdettiin molemmat tissutteluun, mutta nykyään kaveri reuhkaa ja vonkaa kovaäänisesti tissilläkin. Tosi karu meininki, kun sitten valvon itse pitkään ja kun nukahdan niin poika taas kukkuu. Hohhoijaa, aika väsynyttä menoa ja kahvia kuluu!! %/



Muutenkin vähän tämmönen tylsistynyt suvantovaihe kaiken kanssa. Vällillä tosi ihania hetkiä ja nauretaan pojan kanssa yhdessä ja jotkut päivät silkkaa huutoa ja selviytymiskamppailua. Pitäis irroittautua kotioloista, mutta eipä tuota pikkuista mihinkään voi hoitoon pistää toviksikaan. Pelkästään nukutus on semmonen karjuntamaratooni ettei sitä heikkohermoisempi kestä. Ja itsekin stressaisin varmaan hurjasti. Entinen elämä harrastuksineen on muisto vain ja en voi kuin haaveilla ihailtavasta kuntoilusta Riza74:n tyyliin. Meillä ei voisi kuvitellakaan mitään lapsiparkkia!! =(

Ensi viikoksi olen kuitenkin kosmetologin varannut ja mies jo stressaa kuinka pärjää sen pari tuntia. Voihan Arse, kyllä saa pärjätä vaikka palleilla jonglööraten mun puolesta! Itse kuitenkin olen poitsun kanssa sen normin 24/7!!!



Huutoa!! Nyt pois..

luin Miranneli sun kirjoituksen että terkka laittanut lääkärille viestiä, siitäkö kun pää on 44cm?

Me käytiin tänään neuvolassa, Eetu on nyt 7310g, 62.5cm ja pää 44cm eikä se sanallakaan maininnut että se olis huolestuttavaa... Ja Eetu on nyt 4,5kk.

Pelotellaanko teillä vaan liian suuresta päänympäryksestä vai pitäiskö minunkin huolestua..? =/ Kirjoittele kuulumisia jos jaksat/joudat...

terveisin hermione ja Eetu

Tsemppiä kiiuli ja sunshine öihin. Toivottavasti tilanne parantuu jossain vaiheessa.



SUVANTOVAIHEesta puhuttiin. Mullakin on sellainen. Lapsi on terve ja aikas helppo (äiti vaan on nirso ja vaikea ;) ), ja välillä tuntuu, että kamalaa, kun minä kiittämätön valitan. Yksi tuttu on sairaalabakteerin vuoksi synnytyksen jälkeen vieläkin teholla (3 vko:a), herätettiin juuri koomasta. Tuumasin eilen, että mitä minä pienistä raivareista ja hätäisistä lounaista ja ennen alkamistaan keskeytyneistä äidin päikkäreistä valitan. Voishan asiat olla huonomminkin. Tänään katsoin ylen elävästä arkistosta dokkaria Lastenlinnan syöpäosastosta. Tuumasin taas, että mitäs jos kuitenkin " tarttuisin hetkeen" ja nauttisin onnestani. No, suvantovaihe kuitenkin, ikävä töihin jne ja kai sitä saa vähän valitella ja haikailla.



MIES Joo, ei meilläkään ukko vielä aavistakaan, mitä on 24/7 vauvanhoito. Olen jo alkanut sanoa sille, että sitten kun mä menen töihin, niin jos ei halua vaavia hoitoon silloin vielä (koska hänellä on tästä eriävä näkemys) niin jää hoitovapaalle vaan... Luuleeko se oikeasti (kuten eilen), että kun se on vaavin kanssa 1,5 h illalla ja käyn kaupassa ja vaavi saa sillä aikaa yhden päivän pää punaisena raivareista, että se sen varjolla jo jotain väsymyksestä tietäisi... Hahaa!



AJL