Tukiviittomat!

Esikoisesta aloitettiin kun oli jotain 6kk, tiedettiin jo etukäteen että puheenkehityksensä tulisi olemaan hitaampaa. Kuopukselle sitten viitottiin alusta asti, miten vaan muistettiin.



Alkuun vauvoille no on ollut noita " syödä" , " juoda" , " kylpeä" , " laulaa" , " leikkiä" jne tyylisiä sanoja. Sellaisa jotka yhdistyvät johonkin usein tapahtuvaan toimintaan ja lapsi oppii niistä ymmärtämään mitä on edesssä. Esikoinen itse alkoi viittoa joskus 2v paikkeilla ja kuopus siinä vuoden tietämissä. Puolitoista vuotiaana kuopus viittoi maksimissaan kolmen sanan " lauseita" , puhutut sanat hänellä ovat yhä aika vähissä (voi olla että kaksikielinen ympäristö ja puhumattoman isoveikan esimerkki vaikuttavat tuohon).



Itse opeteltiin noita viittomia erityisillä kursseilla jotka oli suunnattu näitä tarvitsevien lasten vanhemmille ja kanssaan työskentelevälle henkilökunnalle päiväkodeista ja kouluista. Ihan mielenkiintoisia kursseja ja niistä sai hyvää materiaalia. Lapsia on innostanut viittomaan erilaiset dvd:t joissa viitotaan lauluja, loruja ym lasten juttuja.

itselleni on ollut aika helppoa oppia uusia viittomia, mutta huomattavasti vaikeampaa ottaa niitä käyttöön. :D Alkuun tuntui todella teennäiseltä yrittää unkea viittomia mukaan kun jutteli vauvalle, mutta jossain vaiheessa siihenkin tottui.



Meillä, niin kuin tuntuu monessa muussakin perheessä, tuo viittominen olevan miehelle kankeampaa.

kurssi olisi varmaan paikoillaan

Siis esim. 1- 2 viittomaa /viiiko. Näin lapsi ei mene alussa ihan sekaisin ja oppii ymmärtämään viittomien merkityksen. Sitten kun lapsi oppii ensin muutaman viittoman niitä voi lisätä yhden tai kaksi viittomaa viikossa.



Tukiviittomissa viitotaan vain asian keskeinen sana. Siis esim. mennään nukkumaan (viitotaan joko mennään tai nukkua).

Näitä perusviittomia ensin siis tyyliin , syödä, nukkua, haluan, anna, leikkiä, auto, päiväkoti, äiti, isä, juoda, jne.