Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Parnoid parenthood - tälläkin palstalla niin tuttua
06.02.2008 |
Helping children to play stunts creativity
Independent, The (London), Jun 13, 2000 by s By Cherry Norton in Miami
PARENTS WHO spend a lot of encouraging their children while they are playing are unwittingly damaging their creativity, researchers say.
A study presented at the American Psychological Society' s conference shows that children are more creativewhen parents are not constantly encouraging them. The researchers said that a lot of parental involvement, previously seen as beneficial, suppressed creativity, because it turned play into a structured activity, leaving the child feeling anxious to perform well.
Dale Grubb, from Baldwin-Wallace College, near Cleveland, Ohio, a co- author of the study, said: " The adage that parents want to encourage kids to colour between the lines appears to be true. Parents need to allow their kids to feel free to experiment if they want their children to grow up into creative and original adults. If parents get involved too much the child feels they are being evaluated and judged.
Lisää voi lukea täältä: http: //findarticles. com/p/ articles/mi_qn4158/is_20000613/ai_n14302825
Kommentit (46)
Ei niitä päiväkodissakaan voi jättää keskenään ilman valvontaa tai tulee isot syytteet niskaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä ainakin on reipas kuusivuotias, joka on jo viisivuotiaasta ollut lyhyitä aikoja yksin pihalla ja pari kertaa toimittanut jonkin asian samassa korttelissa. Hyvin kuuntelee ja noudattaa ohjeita, on luotettava jne. Miten se voi olla terveen järjen vastaista. Ja nyt kuusivuotiaana leikkii kavereiden kanssa läheisessä puistossa ilman vanhempia.
Se teidän reipas lapsemme on notkunut meillä viisivuotiaasta. Hakee sen kodin lämmön jostakin. Meidän koti sentään on hyvä paikka sitä tarjoamaan, kaikki reippaat eivät varmaan löydä yhtä hyvää ratkaisua.
yksinään jonnekin. Hyvähän se on niin kauan kun mitään ei satu, mutta en ikinä antaisi itselleni anteeksi jos jotain sattuu. Ja meillä kyllä sattuu ja tapahtuu ihan tarpeeksi, vaikka valvontakin pelaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja sitten lapsiensa kanssa leikkiviä vanhempia syytetään siitä, että he odottavat lapsiltaan liikaa ja saavat heidät ahdistumaan...
mistä tiedät että en huolehdi lapsistani?
t.37
Sisältö jatkuu mainoksen alla
annat hänen porhaltaa yksin jossain?
Ei tarvitse siis edes mennä tien yli. Mitä kamalaa voisi tapahtua, sellaista mitä ei missään nimessä tapahtuisi jos menisi sinne esim. 8-vuotiaana? (Vai onko 8-vuotiaskin liian pieni vielä liikkumaan ilman vanhempiaan?)
Ei meidän lapset koskaan notku kenenkään kotona, kaverinkaan. Aina sovitaan vanhempien kanssa kuka menee kenen luokse ja kuinka kauan ollaan. Ja tosiaan, nämä kuusivuotiaat juoksee toistensa luokse sitten (luvan kanssa) korttelin toiseen päähän ihan ilman aikuista.
Eli teidän mielestänne tällaisessa tapauksessa puuttuu kodin lämpö? Minä taas luulen, että ylihuolehtivuudella paikataan sitä rakkauden ja kodin lämmön puutetta. Oletetaan, että rakkaus näytetään sillä, että tehdään lapsista ihan lapasia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Samoin suunnilleen meni muillakin pihan lapsiperheillä.
Mä sanon viimeisen sanan ja se on " ei" .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Viisivuotiaat voi vielä saada päähänsä kaikenlaista. Omassa pihassakin voi jäädä auton alle jos leikkii varomattomasti. Näkee kivan lumikasan tien toisella puolella jossa kavereita ja päättää juosta sinne laskemaan mäkeä katsomatta eteensä. Pedofiili voi vaania lastasi siellä kioskillakin oikein helpostikin jos sattuu huomaamaan että tuolla äidillä on tapana antaa lastensa käydä täällä yksin, ja siinäpä sitten ihmettelet, että minullahan on niin iso viisivuotias, kyllä se on jo aikuinen eikä sille mitään voi sattua, missäköhän se nyt on kun se on viipynyt kioskilla jo näin monta tuntia.
Se oli ihan tavallista mun lapsuudessani, että lapset liikkui ulkona kavereidensa kanssa aika pienestä. Miten se on sitten tänä päivänä heitteillejättöä? Ei se maailma nyt niin kamalasti ole muuttunut. Media vain tuo meille kaikki pahuudet kotiin asti. Ja sitten luullaan, että joka nurkan takana on mörkö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis tietysti ikänsä mukaisesti. Jos minä päästän viisivuotiaan kioskille, tiedän kuinka kauan siinä menee aikaa suurin piirtein ja aika pian kyllä lähtisin perään, jos menisi kauemmin kuin arvelen. Ja millä periaatteella pitäisin häntä aikuisena? Pidätkö sinä 10-vuotiasta aikuisena, koska ehkä annat sen ikäisen jo liikkua vapaammin? Ja kuule kylllä se pedofiili voi viedä sen isommankin lapsen jos niikseen tulee. Mutta todennäköisyys sellaiseen on kerta kaikkiaan olematon.
Vierailija:
Viisivuotiaat voi vielä saada päähänsä kaikenlaista. Omassa pihassakin voi jäädä auton alle jos leikkii varomattomasti. Näkee kivan lumikasan tien toisella puolella jossa kavereita ja päättää juosta sinne laskemaan mäkeä katsomatta eteensä. Pedofiili voi vaania lastasi siellä kioskillakin oikein helpostikin jos sattuu huomaamaan että tuolla äidillä on tapana antaa lastensa käydä täällä yksin, ja siinäpä sitten ihmettelet, että minullahan on niin iso viisivuotias, kyllä se on jo aikuinen eikä sille mitään voi sattua, missäköhän se nyt on kun se on viipynyt kioskilla jo näin monta tuntia.
Saati sitten että joku olisi kuollut. Ja osittain asuttiin vielä ihan ison kaupungin keskustassa.
Ei ollut samaa liikennemäärää, ei ollut huumeita näin paljon, ei kaiken maailman hulluja avohoidossa, ei pedofiilejä yhtä paljon...
Minä tiedän missä hän on ja kauanko. Ja jos leikkii pihassa niin ikkunastahan sinne näkee. En pidä häntä yhtään tippaakaan aikuisena vaan ihan normaalina ikäisenään lapsena.
Kertokaapa minulle, miten todennäköistä on, että joku huumehörhö tekee jotain lapselle. Tietääkö kukaan tällaista tapausta. Pedofiilejä ja hulluja on ollut aina. Ennen ei hoitoon päässyt edes niin helposti kuin nyt eikä pedofiilit ole takuulla lisääntyneet.
Taas kuulutan tervettä järkeä, sitä ei vain tunnu löytyvän. Minkälaista teidän elämä oikein on, kun koko ajan pelkäätte kaikkea kamalaa? Pelkäättekö myös, että hirvi tulee lasin läpi olohuoneeseen, katto romahtaa, meteoriitti putoaa päiväkodin päälle, Venäjä hyökkää, ydinvoimala poksahtaa? Kaikki sekin voi tapahtua.
Vierailija:
toisaalta kaikki pitkän linjan lapsenkasvattajat sanovat, että koti on aina alle kouluikäiselle paras vaihtoehto, kaikki muu toissijaista.
Alue: Aihe vapaa
Tai yksin muutenkaan.