Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Kesämökki saaressa on ihan s---sta.

Vierailija
30.06.2014 |

Siis kuka ja mikä ja missä määrätään ylipäätäänkään, että kenekään muun kuin yksinäisten kalastaja-hullujen miesten pitää ikinä viettää aikaansa kesämökillä saaressa!? 

 

Ajatellaan sitä bunkraamista mitä mökille yleensäkin tarvitaan. Sitten saareen kun ollaan menossa, niin ei riitä jumankauta, että ne kamat on saatu auton takaboksiin. Ei suinkaan, ajetaan se auto jonnekin laiturille ja aletaan nosteleen niitä sinne. Ja eihän ne laiturit ja veneet ole mitenkään sillain sijoiteltu, että kukaan nainen jaksaisi edes nostella ja laskea niitä sinne jonnekin veneen keulaan. Siinähän on jo alkumetreillä tippumassa jonnekin laiturin ja veneen väliin!

Ja -tana puhutaan sitten siitä, että miten mies käyttäytyy kun lastataan niitä viikon ruokia ja muita kamoja veneeseen. Mistä kukaan normaali kaupunkilaisnainen voi tietää, että miten niitä sinne pitää lastata?? Ei -u mistään. Mulla ole mitään lastiopin arvosanaa. 

 

Auto saadaan tyhjäksi ja mies odottaa että minä ajan sen takaisin jonnekin 1,5 km päähän minne sen saa parkkiin. Ja sitten puolijuoksua takaisin veneelle, jossa mies erittäin kovasti ihmettelee, että missä sä viivyit, mennään jo. 

 

Ajetaan veneellä mökille. Laituriin kiinnittymiset, naruja kiristellään jonnekin mistä mä tiedän ,prkle, etttä millä solmulla taaskin kiinni. Samaan kuin viime vuonna joo, mutta kun en muista.

 

Tiedättekö miten paljon sitä tavaraa aletaan sitten nostamaan veneestä siihen laiturille. Joo aika paljon. Ja laiturihan ei ole ihan siinä mökin olohuoneen terassin alapuolella ei suinkaan. 

Kun on ostettu saaritonttia, niin tässä tapauksessa on paikkaa myyty, että "mahtavat näköalat korkealta kallion huipulla": Tämä myy niinkö mitä? 

Se vaan on niin, että jos rannasta mökille on joku 85 porrasta, niin vaikka ne olis kuinka joku huvila-et-paskakasa-suunnittelija laitellut sinne pitkospuita ja kaiteita, niin sinne vaan sitten kiermurtelee semmoiset sata porrasta vaikka miten sommittelee. Ja tavarat ei nouse muuta kuin kantamalla.

 

Kukako ne kantaa? Miehen mielestä ei ole mitään valittamista, hänhän kantaa kyllä melkein puolet. Niin justiins, aaltoja, mutta sehän on mua 3 kertaa isompi ja vahvempi, mitäs siihen sanotaan.

 

Takasin lähtiessä sama uudestaan. Mutta huom: sitä roskaa ja paskaa ja vajaita purkkeja onkin paljon enemmän kuin ikinä uskoisi. Tullessahan niitä ei ole. Ja siitä rompetta veneeseen, tyhjiä vesikanistereita, pulloja ja pyykkiä.

Satamassa auto laiturille, tavaraa autoon ja ajamaan. Ja kaupungissa vielä kerran uudestaan. 

 

Ei tämä voi olla sen vaivan väärtti, ei jumankeisson ole. Ilmat on mitä on, meri on kylmä, tontilla jotain kuivia mustikanvarpuja ja kivikovia männynkäpyjä jalkapohjan alla. 

Tämähän ei ole sellaista mökkeilyä, jota minä haluaisin. Eikä ollenkaan sellaista, josta haaveilen. En lähe sinne enää, menkööt itekseen. Mökki myyntiin ja toinen mantereelta, taikka ukko vaihtoon. Olen puhunut.

Kommentit (174)

Vierailija
21/174 |
01.07.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miten joku bunkraaminen voi rassata jotakuta? Kai se mies hoitaa yleensä veneen tankkaamisen, ja jos mökille tarvitaan bensaa ruohonleikkuriin tms. niin sen voi käydä etukäteen hakemassa kanisteriin ja lähtiessä napata se mukaan muiden tavaroiden mukana...

Meillä on myös mökki saaressa, ja samantapaista kitinää kuuluu mieheni suusta, kun joka paikkaan pitäisi päästä autolla. Mua taas nyppii suunnattomasti 4 tunnin ajomatka Keski-Suomeen, en ikinä haluaisi mökkiä niin kaukaa vaikka olisi kuinka kauniin järven rannalla. Makuja on monia ja toiset jaksaa nähdä enemmän vaivaa kuin toiset. Hyvin me ollaan saatu ihan Terhin kanssa navetan ulkoverhouslaudat ja saunan remonttitarpeet kuljetettua...

Vierailija
22/174 |
01.07.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kiitos ap, taas muistin miksi mökkielämä ei ole minua varten. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/174 |
01.07.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Teillä on vaan kaikki liian suurta! Meidän laiturin viereen saa auton, veneen lastaaminen on helppoa, soutuveneellä mennään koska matkaa ei ole kovin montaa sataa metriä. Saarikin on niin pikkuinen että veneestä aittaan on matkaa muutama metri eikä mökkiin paljoa enempää.

 

Järvikin on niin pieni, että sen vesi lämpiää nopeasti kesäisin mukavan uimalämpöiseksi.

 

Rakastan tuota paikkaa. Koiria voi pitää vapaana eivätkä ne karkaa mihinkään, ja koska meidän ollessamme saaressa ainoa vene on myös meillä, yllätysvieraita ei pääse tulemaan. Ei tuonne pikkujärvelle kukaan tule varta vasten veneilemään, kun Saimaakin on ihan vieressä :)

Vierailija
24/174 |
01.07.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

mulle kelpais mökki saaresta. tai ihan mistä vaan, kunhan ois ranta ja rantasauna. ei varmaan oo koskaan varaa hankkia omaa mökkiä. kavereiden ja sukulaisten mökille kyllä satelee kutsuja, mutta joka paikasa ryypätään niin ankarasti ettei sitä oikein jaksa enää. en sylje lasiin, mutta mieluummin pikkuhiljaa tissuttelen. ja oma rauhaahan ei ole kun mökki täynnä porukkaa ja kersat ja koirat juoksee jaloissa. no, olipa negatiivinen kirjoitus, kyllä ne hauskoja mökkireissuja on, mutta rankkoja.. oma mökki vaan ois ihana.

Vierailija
25/174 |
01.07.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vau, eksotic vaikka espanjalaisten paahtuneille kehoille. Missä markkinointisuunnitelma?

Vierailija
26/174 |
01.07.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Laivoihin "otetaan bunkkeria" eli säiliöt täytetään makealla käyttövedellä ja tankit polttoaineella. Tästä on tullut käyttöön sanonta,  että bunkrataan.

 

Bunkraaminen on yleissana sille, että täytetään kaapit ja varastot ruokatarvikkeilla, pesuaineilla, vedellä ja tietty tarvittavat polttoaineet myös. 

Sitten on kun valmiiksi bunkrattu, voikin alkaa viettämään sitä lomaa. Ainakin meilläpäin näin.

Terv. Merimiehen vaimo, saaresta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/174 |
01.07.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Omistan saaren. Ei sähköä. Ei juoksevaa vettä. Maailman paras paikka.

Vierailija
28/174 |
01.07.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ap, olet hauska suuttuneena :)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
29/174 |
01.07.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meilläkin on mökki saaressa ja kyllä siinä vaan monesti on vitsit vähissä ja perheriidan ainekset kasassa kun ensin pakataan, sitten kannetaan autoon, ajetaan autolla sata kilometriä, puretaan auto, pakataan vene, oho sitä ja tätä unohtu, ajetaan veneellä saareen kelissä kun kelissä, puretaan vene, kannetaan ne mökkiin ja jne jne. Ja kyllä oikeasti nautin saaressa olosta ja mökkeilystä ja tuo show unohtuu heti kun sinne saareen pääsee, mutta kyllä molemmat haaveillaan mökistä jonka pihaan vaan voi hurauttaa autolla.

Vierailija
30/174 |
01.07.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="30.06.2014 klo 23:20"]

Kesämökki saaressa on ihan parasta :D

[/quote]

Parasta on, ettei sinne tule kutsumattomia vieraita:))))

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
31/174 |
01.07.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Oma mökki on myös saaressa. Eipä onneksi tule usein kutsumattomia vieraita. Juhannusbileitä siellä on toistakymmentä vuotta vietetty, mutta kun itse emme ole koskaan saaneet kutsua minnekään, niin tuokin palvelu loppui. Saari on sähkötön ja vesikin pitää sinne viedä kanistereissa. Hyvänä puolena on ettei siellä ole naapureita samassa saaressa. Tavaran vieminen on kyllä rasittavaa, mutta kaikkeen tottuu.

Vierailija
32/174 |
01.07.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kiitos, ap, nauruista - ja tsemppiä ihan vilpittömästi :)

 

Me harkittiin viime kesänä saarimökin ostoa. Luojan kiitos ei ostettu, vaikka lähellä oli. Ja herranjumala näillä keleillä vielä, viime kesän helteissä olisi ehkä joten kuten säilynyt järjissään...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
33/174 |
01.07.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

No jaa. 40 vuotta katselin kesämökkiä, joka ei ollut saaressa, mutta jonne ei ollut tietä ja tavaroita kuskattiin veneellä. Isäni, joka rakensi mökin, kuljetti joka ikisen hirren ja sementtisäkin myös veneellä. Siihen tottui ja se oli vanhemmilleni ihan normaali olotila, ennen vanhaan aina soudettiin joka paikkaan. Kunnes viime vuonna aloitettiin teettämään mökkitietä! Se ei ole vielä valmis, mutta tästä lähin mennään autolla mökin pihaan. SE jos JOKU on luksusta! Nyt mökilläkin tulee käytyä useammin, kun jää tuo kassien nostelu veneeseen ja takaisin pois. Isäni kääntyisi haudassaan, jos tietäisi.

Vierailija
34/174 |
01.07.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Raahatkaa sinne vähemmän tavaraa ja tee selväksi että mies vastatkoon pääasiassa kantamisesta, olkoon sen verran macho.

 

Musta tuntuu että sun ongelma ei ole pelkkä saari vaan itsekäs mies. Kaipaisit miestä joka kohtelisi sinua kuin prinsessaa, eikö? Mulla ei saarimökki ole mikään ongelma, tosin voisi olla jos käytäisiin siellä jatkuvasti. Mutta mä en joudukaan raijaamaan tavaroista kuin ne kevyimmät pakaasit. Ja lapset osaavat hoitaa omat kamansa. Koirien kuljetus saareen veneellä on se isompi show.. Kaikki kun ei kerralla mahdu pikku paattiin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
35/174 |
01.07.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="30.06.2014 klo 23:42"][quote author="Vierailija" time="30.06.2014 klo 23:34"]

Tämänkin jutun oli tarkoitus päästä kehuskelemaan sillä kuinka heillä nyt veneillään ja mökkeillään ja voi kun hän on niin hupsunhauska suustaankin, että voi hyvä tavaton!

 

Huoh. Veneily on mukava harrastus ja lomailumuoto, normaalijärkinen ja -älyinen nainen tulee veneessä toimeen puolison ja lasten kanssa ihan mainiosti. Opin minäkin -kaupunkilainen ja kolmen lapsen äiti 25-vuotiaana-, miten laiturista lähdetään ja miten sinne tullaan jne.

 

Mua ei naurattanut kertaakaan avausta lukiessani. Olenko ainoa?

[/quote]

 

Itsellä mökki hyvän autotien päässä. Kerran. Ainoan. Viimeisen. Yhden kerran kävin miesystävän mökillä merellä, jonne saareen 15 minuutin venematka. Tehtiin ihan sama show kuin ap. Nauroin täällä äsken katketakseni ja sanoin miehelle, että on joku toinenkin nainen, jota saarimökki nyppii. Kiitos Ap, päivän ellei peräti koko kuukauden paras aloitus.

[/quote]

Mulla täsmälleen sama! Exällä saarimökki ja ihan tismalleen tutut fiilikset nous pintaan :D

Meillä oli vaan lisänä kolme pientä lasta. Huh!

Vierailija
36/174 |
01.07.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ap, ehdottomasti haluaisin mökin saaresta. Sairi olla omassa rauhassa, ilman ainuttakaan vierasta. Laita mies vaihtoon, ellei mökki kelpaa. Oletko ajatellut, että sinä et ole se, joka yksin määräät teidän mökkeilystä. Kyllä miehelläkin on siihen oma sanansa sanottavana. Jos myisitte saarimökin ja ostaisitte toisen mantereelta, olisitko varma, että miehesi tulisi sinne.

Vierailija
37/174 |
01.07.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lapsena mentiin serkkujen mökille saareen kesällä. Venematka oli pelottava kun veneenä oli avonainen helkkarin iso ja leveä fiskari, jonka pohjalla sitten kökötettiin aaltojen pärskeeltä suojassa. Kyseinen mökki ei muuten sijainnut missään saariston suojassa, vaan pohjanmaan aakeella rannikolla. Seuraava rannanpätkä jossain Uumeån rannikolla...

 

Piskuinen saari jossa pari mökkiä ja sauna. Sinneppä sitten pakkauduttiin. Setä oli kalastaja, joka liikkui pukeutuneena sellaiseen läpijanttautuneeseen kalastajan villapaitaan,joka oli täynnä jotain suomuja ja evänpalasia. Housut samaa settiä, mutta ei tietenkään samaa sarjaa niinkuin nykyään vois ajatella.

 

Aina kun radiosta jossain mökin nurkassa alkoi kuulua se jumalattoman pitkä merisäätiedotus, piti kaikkien hiljentyä. Alkoi mystinen, monotoninen pajatus, jossa kyllä puhuttiin suomea, mutta joka olisi yhtä hyvin voinut olla mulle vierasta kieltä: mikä ihmeen Guuskajaskari miiinus 12? Kotka sandöö miinus 6? Mikä kotka? 

 

Ruokana kalaa: siis silakkaa ja perunoita. Me lapset pompittiin siellä kivirannilla ja yritettiin kiertää se saari pelkkiin kiviin koskemalla tai jotain. Aikuiset istui tuvassa ja järmäsi tärkeistä asioista.

 

Aiheita, joita siskokset ja niiden puolisot halusivat käsitellä: Mitä olikaan tapahtunut 30-luvun suuren laman aikana kun suvun päätilan isäntä tai emäntä teki kuolemaa? Tiedetään että yksi sisaruksista oli mennyt sinne peräkamariin ja sulkenut oven. Sittemmin isomuori/pappa kuoli, mutta vain yhdelle lapsista kävi hyvin ja muista tuli mökin akkoja/ukkoja. Tässä on tapahtunut jotain filunkia. Ja tätähän kannattaa 70-luvulla sitten järmätä mökillä ja selvitellä jotain ihan pimennnossa olevaa perinnönjakoa.Osoitus tästä yhden siskoksen sukuhaaran petollisuudesta on se, että yhdestä tuli autokauppias.  Eli ei voi olla mitään rehellistä peliä siinä suvussa.

 En usko että niitä rahoja ja maita on niin kamalasti koskaan ollutkaan, mutta turha sitä on edes alkaa selvittämään. Talo oli  iso näköjään, mutta miten se lama sitten 30-luvulla näitä vanhoja tiluksia kaatoi, en tiedä.

 

Mökki saaressa ei juuri kiehdo, eikä varsinkaan mitkään sukumökit taikka sukutapaamiset missään muutenkaan. Voi olla, että tässä piilee  hieman taustaa.  Se hyvä puoli tässä on , että kun oltiin siellä syvällä peräpohjolassa, niin kukaan ei juonut viinaa. En osaa edes ajatella, että millaista se sitten olisi ollut, jos joku viinapottu olisi vielä kuulunut mukaan...

 

-Onnellisesti mökillä, kahdestaan miehen kanssa, saaressa eikä vieraita taikka sukulaisia tiettävästi tulossa käymään enää tähän kesään.

Vierailija
38/174 |
01.07.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

AP, pieni liikunta tekee hyvää, läskisi sulavat. Ai niin, läskit inhoavat liikuntaa!

Vierailija
39/174 |
01.07.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nro 45 lapsuusmuistojen kertoja korjaa: saaressa ollaan mutta tänne tullaan autolla ja käydään kaupassa 10 min päässä. 

Vierailija
40/174 |
01.07.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ap:n aloitus on huikea! Juuri samalla tavalla ajattelen itsekin. Ihmettelen, miten joku  jaksaa rehata niitä tavaroita ja purjehtia jollain jollalla sateessa mökille ja kiipeillä kaljakassien kanssa kallioilla. 

 

Ok, ymmärrän, että näköalat voivat olla hurmaavat ja omaa rauhaakin saaressa on, mutta se vähti ja vaiva ja alituinen kantaminen - ei kiitos. 

 

Ap sai ainakin minut hyvälle tuulelle, koska on niin taitava elävöittämään kirjoitustaan. Kannattaa oikeesti harkita blogin pitämistä tai muuten vaan toimittajan uraa. Joku mökkilehtikin voisi maksaa tästä kirjoituksesta :)