Mitä asioita elämässänne anoppinne paheksuu?

ihan kuin mun exän äiti. Hän vaati avustusta minun äidiltäni, jolla oli samansuuruinen palkka kuin tällä exän äidilläkin. Elämäntavat äideillä vaan olivat kovin erilaiset. Minun äitini sai palkastaan säästettyä ja oman talon ostettua samalla kun exän äiti otti velkaa velan päälle ja jätti velat takaajien maksettavaksi.

Minä sain sitten kuulla kuinka äidilläni ei ole vastuuntuntoa ollenkaan kun ei alkanut takaamaan silloisen poikaystäväni äidin lainoja eikä rahaa antanut siihen perheeseen. Aivan ihme touhua. Onneksi älysin hankkiutua siitä poppoosta eroon.

Vierailija:

auta, että mies kai joskus auttaakin, mutta anopilla ei ole mitään oikeaa syytä olla köyhä, vaan tekee toistuvasti sellaisia valintoja, että kaikki mitä on tullut, myös menee ja velat vain jäävät. Eli auttamisenhalu on omalta osaltani aika heikko.

Kielet oppii kovalla työllä. Nyt mielestäni teet karhunpalveluksen lapsillesi, mutta kukin taaplaa tavallaan. Asuuko lasten isä siis esim. viikot muualla? Jos näkee lapsia päivittäin esim. kaksi tuntia ja puhuu lapsilleen alusta asti omaa äidinkieltään, ei kuvaamaasi tilannetta todellakaan synny. Olisiko ehkä kyse omista ennakkoluuloista ja siitä ettet itse puhu ruotsia.

Lisään vielä muutaman jutun:



- mausteet. Suolalla ja pippurilla pärjää.



- lasten turvaistuimet (erityisesti muistellaan kertaa, jolloin en kuskannut tyttärensä perhettä autollamme, kun ei ollut lapsille istuimia ja pääkallokelillä olisi pitänyt tyhjän takia ajella kauppoihin)



- lehdet. Jos on hankkinut s-kortin ja plussa-kortin saa kaupan päällisenä kivat lehdet kotiin. Niillä pitäisi pärjätä. Varsinkin sisustusaiheiset lehdet ovat suoraan saatanasta, varsinkin jos niissä ei ole " suomen sanaa" .



- isyysloma. Mieheni oli vielä säästänyt puolet kesälomastaan esikoisen syntymän aikoihin. Mies oli kotona isyysloman+ kesäloman+ heti perään ajoittuneen talviloman. Anoppi soitteli itku silmässä, että minun pitää jo päästää mies töihin tai se tulee sairaaksi kotona tai ainakin saa lorvimisestaan potkut.



Uskokaa tai älkää, mutta näistä kaikista asioista huolimatta minusta anoppi on ihan ok. Ei hän enää ole odottanut vuosikausiin meidän muuttavan elämäämme hänen mieleisekseen, mutta tykkää tuoda silti näkemyksiään esiin. Mikäs siinä, kyllä maailmaan mielipiteitä mahtuu! :)



ap

- jääkaappikylmä limsa. Lapsille emme limsaa anna, vaan meillä kokis on aikuisten herkku. Limsaa ei kuitenkaan saa nauttia kylmänä, koska siitä tulee kurkku kipeäksi ja flunssa iskee. Huoneenlämpöinen limsa on ihan ok. Jääkaappikylmästä maidosta ei jostain syystä saa samanlaista kuolemantautia, jostain syystä...



ap

Ex-anoppi:



-Joululahjoja ei saa ostaa kenellekään, tammikuun alesta sitten tarvittavat tavarat ostetaan.

-Astianpesukonetta ei saa käyttää, vaikka sellainen on. Astiat tiskataan käsin.

-Uusia vaatteita EI SAA ostaa. Vain kirpputorivaatteet käy.

-Juhlia ei saa viettää. Tavallinen arki on parasta.

-Kallista ruokaa ei saa ostaa. Kytätään tarjouksia.



Ja paljon muuta yksityiskohtaisempaa, mutta tässä elämän perusteesit.



Huoh...

ei lukemalla opi. Ruotsin oppii kuka tahansa. Kuten olen oppinut itsekin.

Venäjää tullaan tarvitsemaan tulevina vuosina mitä suuremmissa määrin, toisin kuin ruotsia.



Vaikka isä on kotona kaksi tuntia illassa, niin hän ei puhu edes puolen tunnin vertaa lasten kanssa. En itsekään puhu lasteni kanssa tauotta kahta tuntia.

Ei se ruotsin oppiminenkaan niin helppoa ole sen olen huomannut toimittuani 17 vuotta kyseisen kielen opettajana. Itsehän olet valintasi tehnyt.

ei kaksikieliseksi opi mitenkään välttämättä tai automaattisesti, jos toinen vanhempi vain vähän paikalla. puheen kehitys voi viivästyä niin, että ei opi sitten kumpaakaan kunnolla, esimerkkejä on suomenruotsalaisista perheistä joissa vielä kouluiässä lapsilla on puheen tuottamisessa ongelmia.



hyvä, että lapset oppivat yhden kielen kunnolla, antaa paremman pohjan oppia sitten muita kieliä.

että valitan työstäni(yrittäjä), työpäivät arkisin 11h ja viikonloppuna 11h lisää. Ja mua potuttaa se, että tähän mennessä olen tienannut ruoan ja asunnon vuokran/kk, HÄNKÄÄN ei ole koskaan saanut enempää=(

Meillä vielä yksi kummastusta herättävä piirre on se, että matkustan aikaajoin (erittäin harvoin) kotikaupunkiini vanhemmilleni JUNALLA. On joskus jopa kustantanut lentolippujani, ettei tarvitsisi mokomalla junalla mennä. On ilmeisesti nolomman puoleinen kulkuväline. Taksi varmaan menisi läpi ;)

no miksi ette yritä lapsia, vaikka olet jo kohta 30? ;)

mutta halveksii koulutustani (vain luonnontieteelliset alat ovat tärkeitä), lapsi- ja kotikeskeisyyttä (pitäisi olla parempi ura), epäjärjestyksessä olevaa kotiamme, vaatteitani (pitäisi olla 50-luvun tyylinen kauluspaita), pitkää tukkaani (vrt. edellinen, pitäisi olla lyhyt kammattu kampaus, ei poninhäntää) jne jne

yli 1-v:n imetys sekä kaksiosaisen sukunimen ottamista.



Ihmettelee seuraavia:

- riitoja miehen kanssa (heillä ei ikinä riidellä!!!)

- lepsuuttani kodin siisteydessä

- vauvan harrastuksia ja matkailua pienen kanssa

siivota tarpeeksi, lapset eivät ulkoile riittävästi (silloinkaan vaikka oltais koko päivä ulkona), Emme saa tarpeeksi vitamiineja eli syömme epäterveellisesti, emme tuuleta tarpeeksi, en silitä tyynyliinoja jotta bakteerit kuolisi, lapseni eivät saa riittävästi unta... listaa voisi jatkaa loputtomiin. Huomautettavaa löytyy aina ja joka ikinen kerta kun vierailee....

On itse aina tili tyhjänä ja jotenkin ihannoi köyhyyttä. Halveksii sitä, että ostan vaatteita ja käyn kampaajalla ja että meillä säästetään rahaa. Toisaalta katsoo, että meidän pitäisi tukea avun tarpeessa olevaa vanhaa äitiä, koska meillä sitten on säästössä sitä rahaa. Tämä kieltämättä vähän hiertää välejä. Muuten ihana ihminen kyllä.

auta, että mies kai joskus auttaakin, mutta anopilla ei ole mitään oikeaa syytä olla köyhä, vaan tekee toistuvasti sellaisia valintoja, että kaikki mitä on tullut, myös menee ja velat vain jäävät. Eli auttamisenhalu on omalta osaltani aika heikko.

Tässä minun listani:



- pastoja. ainoa hyväksyttävä tuote on tavallinen makaroni. Kaikki kuviot on humpuukia, samaa makaronia ne on kaikki. Myös esim vehnänalkio- tai ruispastat, tyhmiä viedään vaan narussa kun samaa tavaraa saisi 10snt pussi.



-uutta sohvaamme. anoppi ei suostu istumaan sillä. hän istuu mielenosoituksellisesti vanhalla sohvallamme, jota ei enää käytä kuin kissat. anoppi on aina ihan karvainen lähtiessään meiltä.



- ravintolassa käynti. kotona voi tehdä ruokaa. piste. (mieheni on käynyt ensimmäisen kerran ravintolassa 16-vuotiaana)



- peilejä. vessassa sellainen voi olla, muualla ei. Eikä se saa olla kasvopeiliä isompi.



olisi näitä muitakin, mutta nämä näin alkuun. Onko muilla vastaavaa? :)

minulla on ihana anoppi joka aina muistaa kehua minua ja sitä kuinka hyvin hoidan lapset ja kuinka kaunis koti meillä on ja kuinka hyvää ruokaa teen =)

ehkä ihmettelee ja ihastelee hyvää suhdettamme, täsmällisyyttä asioiden hoidossa, tiettyä jämptiyttä

myös sitä, että onkohan meidän nyt järkeä hankkia autoa, " ettei kai te nyt sitten mene ihan sekaisin" , tarkoittaen että me voidaan lähteä minne vaan milloin vaan. :D