Mitä asioita elämässänne anoppinne paheksuu?

Jään kotiin hoitamaan sairaita lapsiani

En tee palkkatyötä kuin 8h päivässä.

En halunnut, että rakennamme heidän tontilleen omaa taloamme.



Tässä nyt muutama, joita hän ei ymmärrä.

Siivoamisessa en ehkä ole myöskään niin pedantti, että vastaisin anopin ihannetta (vaikkei hän itsekään siihen yllä). Ei varmaankaan juuri muuta.



Anoppini päinvastoin ihannoi minua kiusallisuuksiin asti.

Auto on hyvä ostos, koska se jää itselle...? (en tiedä mitä se tarkoittaa) :D



ap

-kaikki vaatteet eivät kirpparilta

-kaikki ruuat eivät tarjouksia

-emme ole tarpeeksi heidän sukunsa kanssa

-matkustelemme ulkomailla

-minä tilaan naistenlehtiä

-minä haluan joskus omaakin menoa,miehellähän siihen on anopin mielestä oikeus

-lapset sanovat " iskä ja " äiskä"

-minä en ole aina kaikkeen tyytyväinen elämässäni

-sistuksemme ei ole kirjava ja monivärinen

-en leivo paljon

-olen lievästi ylipainoinen

joita anoppi ei hyvaksy:



- Ulkomailla asumistamme. Ollaan asuttu USA:ssa 12v. eika meinaa millaan menna perille ettei tulla taalta Suomeen. Jaksaa aina narista kuinka voidaan asua maassa joka on niin paha ja vaarallinen ja jossa on vain lihavia ja tyhmia ihmisia...



- Autojamme. Kylla, meilla on kaksi autoa, ihan pakosta. Taalla kun ei julkinen liikenne kulje, joten ilman autoa ei paastaisi mihinkaan. Lapset kylla kavelee kouluihinsa, kun ovat parin mailin paassa, mutta mm. kauppaan on 6 mailia, ja uimahalliin jossa lasten harkat 6 kertaa viikossa 33 mailia. Miehen tyopaikalle 25 mailia, ja mun toihin 18 mailia. Mina tosin kuljen kimpassa tyokaverin kanssa, ja mainittakoon viela etta autot ovat ihan normaaleja henkiloautoja, valittu pienipaastoiset mallit eika amerikkalaiseen tapaan mitaan SUV:ta.



- Musiikkimakuammme. Tassa iassa pitaisi kuunnella kuulemma Celine Dionia (iso yok!!) ym. kaunista musiikkia... Ja me kun tykataan metallista ja rokista, eihan selainen kay.

Asuntomme oli hänen mielestään kauhean likainen. Oli sitten " pessyt" lattiat sillä aikaa, kun olin poissa. Meillä sattui olemaan kylpyhuoneremontti silloin, joten eipä ihme, että oli pölyistä.



Lapset pitäisi kastaa, muutenhan lapsi on nimetön. Tästä tulemme vääntämään, kun aihe on ajankohtainen.

Minusta suhtautuu ihan kivasti, vaikka elämmekin joissakin asioissa eri tavalla. Ei ainakaan ole osoittanut mitään, voi omassa mielessään tietysti ihmetellä.

Lyhyesti: anoppi ymmärtää vain yhden totuuden tai elämäntavan ja kummeksuu/paheksuu/ei ymmärrä mitään erilaista tai ihmisiä tai asioita, jotka eivät kuulu juuri hänen elämänpiiriinsä, kuten erilaisia kasvatusmetodeja, eri perhekokoa, erilaisia arvoja. Tässä lyhykäisyydessään.

ensimmäisenä tulee mieleen se että lapsemme ei syö tuttia, se jätettiin pois noin 8 kk iässä. Tätä paheksuu ja jaksaa aina sanoa että lapsi ei tunkisi kaikkia tavaroita suuhunsa jos olisi tutti.

koko sen puolen suku paheksuu

kasvissyöjä. meidän antaa kyllä syödä kanaa, kalkkunaa, kalaa. Ne on ok. Näytti murheen murtamalta ku kerroin hänelle että lapsemme syövät päivähoidossa normaalia ruokaa. Oli pitänyt itsestään selvänä että meillä ja hoidossa syödään vain hänen hyväksymiään ruokia. Mies ei uskaltanu paljastaa totuutta ja hän piilottelee todisteet lihansyönnistä ennen äitinsä tuloa. Jos jotain jää näkyville, niin minä olen lupautunut olemaan meillä se paha akka joka sen makkarapaketin söi, vaikka todellisuudessa se on mies joka sen osti ja pääosin söi. Meillä koko perheellä on siis normaaliruokavalio, mutta jos pöydässä on lauantai-makkaraa, niin mies yrittää esitellä sen lapsille kalkkunaleikkeenä jotteivat kertoisi mummilleen mitä pöydässä todella oli.



Anoppi taitaa pitää minua ja sukuani ihan kauheina. No, eipä ole intoa heitä yhteen saattaa. Anopista löytyy vaikka mitä puolia ja minusta vaikka mitä paheksuttavaa hänen mielestään. Onneksi aika monelle asialle osaa jo nauraa.

Mutta tiedän ettei ymmärrä matalavyötäröisiä housua tai farkkuja yleensä muilla kuin teineillä (itselläni vapaa-ajalla yleensä aina farkut ja onpa yhdet lantiofarkutkin...).



Ei ymmärrä uuden auton oston suunnittelua, isomman asunnon oston suunnittelua ja kaukomatkojen suunnittelua ja niistä unelmointia. (Myös appi ei ymmärrä näitä asioita).

-menimme vihille kaksin (+todistajat)

-lapsiluku (anopin mielestä 2 lasta/per perhe on max.), meille odotetaan neljättä

-meillä on hyvin usein sotkuista (missä lapsiperheessä ei olisi?)

-olen ollut pitkään perhevapailla (ja pian taas jäämässä ;)

-rahankäyttöä (olen turhamainen, kun ostan lapsille kauniita vaatteita)

-vanhempien kahdenkeskeistä aikaa (sitä ei kuulemma tarvita, ainakaan hän ei tarvinnut)

tiedän kyllä, ettei esimerkiksi ymmärrä sitä, että minulta loppui maito (jota ei alunalkaenkaan tullut tarpeeksi) ja tästä syystä vauva saa korviketta. Ei ymmärrä tätä, vaikka mieheni ei koskaan huolinut rintamaitoa ollessaan vauva...

Ei ymmärtänyt myöskään sitä, että syötimme vauvan, kun tällä oli nälkä. Olisi pitänyt syöttää neljän tunnin välein... noh, meillä on iso poika.

On käynyt meillä kerran ja tiedän, ettei hän sulata " sekaista" asuntoa... pitää myös kotiamme muuten ehkä epäsiistinä. Meillä on siis puhdasta, mutta leluja on päivisin huiskin haiskin... iltaisin aina siivoan kyllä.

- mies joutuu itse silittämään vaatteensa

- nukuttaa lapsen

- on vastuussa siivoamisesta



yms.



Appiukko on passattu, jonka kahvinkeitto herättää kummastusta siinä perheessä.

paheksuu myös sitä, että ostan joskus valmista tai puolivalmista ruokaa, kaikki pitäisi tehdä itse. Sitä ei myöskään voi käsittää, että lapsilla on harrastuksia, rahanhukkaa, lapsemme musiikkiharrastus on kaikkein typerintä. Paheksuu oikeastaan kaikkea, mitä vain suinkin minuun liittyy.

Menimme naimisiin myös liian pian.

Sitä, että minua ei kiinnosta järjestää koko suvun kakkukahvituksia aina joka kissanristiäisten takia (esimerkiksi nimipäivät, joita meidän perheessä ei ollenkaan juhlita).

- minulla on lapsia ennestään

- emme aio hankkia yhteisiä -> hän ei saa lisää lapsenlapsia kun poika meni valitsemaan naisen, jolla on liikaa menneisyyttä (tämä vain anopin käsitys, itsellämme muut suunnitelmat, mutta en ole viitsinyt korjata kun ei tiedä onnistuuko)

Appi-ukko sen sijaan paheksuu sitä, että meillä ei saa ottaa kaljaa keskellä päivää, tyyliin kahvipöydässä olutta kahvin sijaan. Eikä tyyppi varsinaisesti ole edes alkoholisti. Mutta aika suurkuluttaja. Minä en anna tuoda olutpulloja pöytään, kun lapset ovat mehulla keskellä päivää.

Minä ja lapset ei tehdä mitään oikein. Suunnilleen pilataan hänen poikansa elämä pelkällä olemassaolollamme.