Tutustuin leikkipuistossa yhteen äitiin ja hän kutsui

joku kirjoitti, että onko oma elämäsi niin tylsää, että puistotuttavan kans kahvittelu on viikon kohokohta. aika ilkeesti sanottu. mä olen tosi yksinäinen ja tollaset kommentit ei ainakaan auta.

meilläkään paljon vieraita, vaikka kyllä haluaisinkin! Kukaan ei kerkii minnekään, vaikka kuinka kutsutaan ja kutsumatta nyt ainakaan ei kukaan tule. Ajattelinkin, että mun täytyy alkaa kutsua itse itseäni useammin kylään, kun kukaan ei saa aikaiseksi kutsua muuten vaan. Jotain " syytä" muka pitäis aina olla. Kuka haluu tulla meille kahville? Muuten vaan.

Olisi niin mukava jos joku tuttu joskus vain soittaisi ja kysyisi että ootteko kotona, tullaanko käymään? Lapsikin tykkää kun tuttuja käy kylässä!

Perheet, joissa on tuollainen tyyli, eivät elä niin, että jos joku piipahtaa, normaali arki halvaantuu tuoksi ajaksi. Ei, vaan arki rullaa eteenpäin ja rutiinit hoituu siinä sivussa, olipa joku kahvilla tai ei.

eikä vain ja ainoastaan aina aiemmin sovitusti..

Välillä kello tikittää NIIN äänekkäästi ja lapsetkin olisivat mielissään yllätysvieraista.

Mun rytmi ei mene sekaisin vaikka tulis 20 ihmistä poikkeamaan päivittäin. Meillä on ollut aina tapana että talo elää tyylillää ja vieraat tulee ajallaan. Eli jos lapset nukkuu, niin ne nukkuu. Jos on vieraita niin ne nukkuu siltikin. Meillä on saattaa olla vieraita illalla myöhäänkin ja voivat pitää meteliäkin ja silti kaikki 3 lasta menee ajallaan nukkumaan. Ja vaikka ei olisi vieraitakaan niin ei meillä koskaan ole hiljaista kun lapset nukkuu. Minä tiskaan, siivoan ja touhuan omiani. Lapset on pienestä jo tottunut siihen että normaalia elämisen ääntä voi kuulua eikä se häiritse unia. Eikä meillä ole mitenkään levotonta, mutta eletään ihan normaalia elämää. Ruokailutkin menee aina samaan tyyliin oli vieraita tai ei. Jos vieraat tulee ruoka-aikaan niin laitetaan heillekin lautanen jos on nälkä.

Monet meillä vieraina olleet ovatkin sanonet että meillä on todella ihana olla kun on niin rento meininki. Oli sitten kyse isoista juhlista tai pienestä kahvihetkestä. Mutta mä kun en ota stressiä vieraista ja jos ystävät sattuu tulee kylään yllättäen kun olen yöpaita päällä niin ei haittaa. Käsken sisään ja keitän kahvit.

Ei elämä ole niin vaikeaa jos ei siitä tee vaikeaa!

TepaTerhakka:

Vierailija:

Onpa tyhmä kysymys! No, onhan lapsilla päiväuniaika ja ruokailut. AP

Itselläni oli aikoinaan tuttu, siis naapurin kotiäiti, jonka päivät täyttyivät siitä, että joko hän kutsui koko ajan ihmisiä kylään tai sitten hän itse luuhaili toisten luona. Tällä äidillä oli kolme alle kouluikäistä lasta, nuorin vasta vauva. Ruokailut olivat jatkuvasti joko pikaruokaa hampurilaispaikan drive-innissä tai äkkiä lämmitettyä valmisruokaa kotona. Lapsilla ei ollut mitään säännöllistä rytmiä ja he olivat tosi levottomia.

Itse kävin siellä hoitovapaalla ollessani muutaman kerran kahvilla. Mitta täyttyi siinä vaiheessa kun vieraita lappasi sisään ikkunoista ja ovista ja tämä äiti jopa itse kesken vierailuni soitteli tutuilleen, että tulkaa nyt tänne...Loukkaavaa ja väsyttävää.

Tai sitten ap on vain harvinaisen tyhmäpäinen. :)

Ja lopettakaa netissä pyöriminen, kun teistä näyttää tulevan täysin elämästä vieraantuneita!!! :D Kauhea palsta.

Lapset saavat ruuan aina samaan aikaan ja nukkuvat päiväunet samaan aikaan, paikka vain voi olla eri. Joka paikasta (ystäviltä, kahviloista jne.) löytyy yleensä mikro, joten kotiruokaa voi lämmittää. Eli on rytmiä ja kotiruokaa. Päiväunet autossa, rattaissa, kylässä tai kotona tilanteen mukaan. Ehkä levotonta, mutta ei ainakaan tunnu meistä pahalta.

Jos perhe itse ei koe sitä levottomaksi.