Lapsettomuus voi olla rankin kokemus elämässä.

Viisaat sopeutuu. Siis elämään, niillä korteilla jotka on. Tiesin että minun on vaikea saada lasta, suhtauduin siihen, että jos tärppää niin olen enemmän kuin kiitollinen, mutta jos ei niin elämä antaa muuta mielekkyyttä. En harkinnutkaan hoitoja. Tiedän monenlaisia lapsettomia, osa sopeutunut elämään ilman omia lapsia, toiset ei, jälkimmäisten kanssa en jaksa elämääni viettää, katkeria ja pahansuopia ihmisiä. Harmi, että joillekin niin käy.

[quote author="Vierailija" time="19.04.2014 klo 10:41"]

[quote author="Vierailija" time="19.04.2014 klo 10:32"]

Kyllä mä ymmärrän ihan hyvin, että lapsettomuus voi olla rankin asia elämässä. Mulla on empatiakyky, toisin kuin näillä lähiö-wt-mammoilla, jotka tulee raskaaksi joka penalle ja ranelle, eivätkä pysty mitenkään eläytymään toisen asemaan.

Mä arvostan lastani, hän on arvokas lahja, jonka olen saanut, ja minulla on etuoikeus saada nähdä kun hänestä kasvaa aikuinen.

En ole itse kärsinyt lapsettomuudesta, mutta se on varmasti kamalin asia jonkun ihmisen elämässä. Jonkun toisen ihmisen elämässä kamalinta on perheväkivalta ja jonkun toisen voi olla lapsen kuolema tai vakava sairaus.

Kaikilla meillä on omat ristimme, eikä niitä tulisi vähätellä. Tällä palstalla tosin vaikuttaa että kaikki mammat ovat aivottomia tunnevammaisia kanoja, mutta tosielämässä he ovat vähemmistö. 

[/quote]

Ja se että joku raskautuu helposti ja asuu lähiössä, tekee ihmisestä jotenkin tunteettoman vai? Mitäs sä tiedät mitä hän on joutunut elämässään kokemaan.

[/quote]

Se on kuule ihan oma valinta, jos ottaa niiltä penoilta ja raneilta turpaan. Tai istuu katkerana pubiruusuna lähiökapakan nurkassa tuoppi kourassa. 

" Entäs jos nainen vuosien lapsettomuuden jälkeen vihdoin saa lapsen ja tämä lapsi sitten kolme-vuotiaana kuolee? Voittaako hän kurjuuskilpailun? Hänhän tavallaan palaa takaisin tuohon kohtaloista kivuliaimpaan eli lapsettomuuten ja korottaa vielä kuolleella lapsella. "

No se on sitten jo varmaan harvinaisen katkera ämmä. Ei taatusti käy kenenkään lapsen ristiäisissä.

[quote author="Vierailija" time="20.04.2014 klo 06:35"]

Toivooko todella lapsettomat toisten lasten kuolemaa kostoksi, kun eivät itse raskaudu?

Taitavat tarvita apua muuhunkin kuin munasolun hedelmöittymiseen. Aika katkeralta kuulostaa.

[/quote]

No eivät toivo. Et voi olla noin tyhmä, että yleistät tuollaisen, jos joku yksittäinen ihminen on noin sanonut. Ja onkohan edes? Luulen, että joku väärinymmärrys kyseessä. Lapsettomia on monenlaisia ihmisiä, eivät ole mikään heterogeeninen ryhmä. Ihan sama kuin kaikki jolla on astma olisivat joka suhteessa samanlaisia ihmisiä, Lapsettomat sitä ja lapsetomat tätä - tuollainen niputtaminen ja mielipiteiden yhtenäistäminen rupeaa pikku hiljaa tympimään.

[quote author="Vierailija" time="20.04.2014 klo 07:04"]"Lasta yrittävistä noin 10–15 prosentilla on vaikeuksia tulla raskaaksi, silloin kun haluavat. Jos molemmat osapuolet kuitenkin ovat terveitä, vuoden yrittämisen jälkeen 80–90 prosenttia onnistuu tulemaan raskaaksi. Kahden vuoden yrittämisen jälkeen luku on jo noin 95 prosenttia. Kaikista lasta yrittävistä pariskunnista vain 4-7 prosenttia eivät onnistu saamaan lasta yhdessä." Näillä lopuillakin on vielä mahdollisuus käyttää lahjoitettua munasolua ja/tai spermaa tai adoptoida. Eli loppujen lopuksi lapsettomiksi jääviä on aika vähän, Hyvä niin. Se mitä en ymmärrä on, ettei asiasta pysty puhumaan ja sitä, ettei sitä pysty käsittelemään niin, ettei se invalidisoi kaikkea muuta elämää. Jotenkin vaikuttaa siltä, etteivät kaikki tänne kirjoittaneet edes halua sitä vaan mieluummin menevät työpaikan vessaan itkemään. Haluaisin tietää, mikä saa ihmisen kiduttamaan itseään tällä tavoin? Jaettu murhe helpottaa elämää. Kaikki ihmiset ovat jollain tavalla vajavaisia, kuitenkin. [/quote]

No lue tämä, saat ehkä näkökulmaa kysyykseesi:

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_loki=N&p_artikkeli=onn00094

[quote author="Vierailija" time="20.04.2014 klo 07:23"]

Ennen oli ihan hyvä kuva lapsettomista, mutta meni kaikki lapsettomat pannaan, en tahdo olla yhdenkään kanssa tekemisissä. Toivoa nyt toisten lasten kuolemaa!? On ihan eri asia menettää joku ideaali mielikuva jostakin kuin elävä lapsi. Toivottavasti ette paskat lapsettomat raskaudu koskaan! Kamalaa lapsellekin syntyä perheeseen, joka on ladannut pienelle viattomalle ihmiselle valmiiksi oletuksia ja haavekuvia. Perheeseen, jossa lapsella on niin valtava taakka kuin vastata vanhempiensa onnesta ja elämän tarkoituksesta. Ehkä luonto tosiaan käyttää valintaansa.

[/quote]

Oletko hieman vauhko ja yskinkertainen? Miten voit yleistää, että lapsettomat ajattelisivat noin? Käytäpäs nyt älyäsi vai oletko noin tyhmä?

[quote author="Vierailija" time="20.04.2014 klo 15:49"]

[quote author="Vierailija" time="20.04.2014 klo 07:23"]

Ennen oli ihan hyvä kuva lapsettomista, mutta meni kaikki lapsettomat pannaan, en tahdo olla yhdenkään kanssa tekemisissä. Toivoa nyt toisten lasten kuolemaa!? On ihan eri asia menettää joku ideaali mielikuva jostakin kuin elävä lapsi. Toivottavasti ette paskat lapsettomat raskaudu koskaan! Kamalaa lapsellekin syntyä perheeseen, joka on ladannut pienelle viattomalle ihmiselle valmiiksi oletuksia ja haavekuvia. Perheeseen, jossa lapsella on niin valtava taakka kuin vastata vanhempiensa onnesta ja elämän tarkoituksesta. Ehkä luonto tosiaan käyttää valintaansa.

[/quote]

Oletko hieman vauhko ja yskinkertainen? Miten voit yleistää, että lapsettomat ajattelisivat noin? Käytäpäs nyt älyäsi vai oletko noin tyhmä?

[/quote]

Samoinhan tässä ketjussa yleistetään kaikki lapsen saaneet samaan muottiin. 

Anteeksi nyt vaan, mutta kun tätä ketjua lukee, ei voi monenkaan vastauksen kohdalla välttyä käsitykseltä, että hyvin suuri osa täällä kirjoittavista naisista on hyvin nuoria, parikymppisiä ja kaikkitietäviä ipanoita, jotka eivät ole opiskelleet mitään, vaan saaneet lapsensa nuorena ja ovat alempaa keskiluokkaa ja hyvin yksinkertaisia ajattelutavoiltaan ja olemattomia elämänkokemukseltaan. Sellaista vauhkoamista lapsettomia vastaan. Huh huh, itse en halua olla tuollaisten tyhmeliinien kanssa elämässäni missään tekemisissa. Mädäntykää lähiöihnne.

Terveisin akateeminen AIKUINEN äiti

[quote author="Vierailija" time="19.04.2014 klo 14:24"]

[quote author="Vierailija" time="19.04.2014 klo 10:41"]

[quote author="Vierailija" time="19.04.2014 klo 10:32"]

Kyllä mä ymmärrän ihan hyvin, että lapsettomuus voi olla rankin asia elämässä. Mulla on empatiakyky, toisin kuin näillä lähiö-wt-mammoilla, jotka tulee raskaaksi joka penalle ja ranelle, eivätkä pysty mitenkään eläytymään toisen asemaan.

Mä arvostan lastani, hän on arvokas lahja, jonka olen saanut, ja minulla on etuoikeus saada nähdä kun hänestä kasvaa aikuinen.

En ole itse kärsinyt lapsettomuudesta, mutta se on varmasti kamalin asia jonkun ihmisen elämässä. Jonkun toisen ihmisen elämässä kamalinta on perheväkivalta ja jonkun toisen voi olla lapsen kuolema tai vakava sairaus.

Kaikilla meillä on omat ristimme, eikä niitä tulisi vähätellä. Tällä palstalla tosin vaikuttaa että kaikki mammat ovat aivottomia tunnevammaisia kanoja, mutta tosielämässä he ovat vähemmistö. 

[/quote]

Ja se että joku raskautuu helposti ja asuu lähiössä, tekee ihmisestä jotenkin tunteettoman vai? Mitäs sä tiedät mitä hän on joutunut elämässään kokemaan.

[/quote]

Se on kuule ihan oma valinta, jos ottaa niiltä penoilta ja raneilta turpaan. Tai istuu katkerana pubiruusuna lähiökapakan nurkassa tuoppi kourassa. 

[/quote]

Ei sen lapsettomuudenkaan tarvitse antaa katkeroittaa. 

[quote author="Vierailija" time="19.04.2014 klo 14:13"]Minä olen ainakin kyllästynyt varomaan ja kulkemaan varpaillaan tuttujen lapsettomien näkösillä ja kuuntelemaan sitä valitusta ja syyllistymistä.

Hei, ei se ole mun syy, että olen saanut lapsia. En ala sen takia nöyristelemään ja kokemaan syyllisyyttä.

Ongelmia on elämässä ollut minullakin, mutta en kailota niitä joka päivä ja syyllistä niitä, joilla ei samoja ongelmia ole ollut.

[/quote]

Tämä on ihan ok. Tahalliseksi loukkaamiseksi menee, jos puhut lapsettomille jotenkin tähän tapaan : Koskas teille tulee? Eikö tämmöinen olisi teistäkin ihana? Kyllä teillä on helppoa kun ei ole lapsia. Piti tehdä nyt ne lapset kun pian olisin ollut liian vanha, kamalaa kun ihmiset jättää lapsenteon myöhään. Sinähän et voi tätä tietää kun sinulla ei ole lapsia. Onko teillä lapsia, ai ei, miksi ei?

Muuten voit paasata pennuistasi niin paljon kuin haluat, kunhan et ala utelemaan ja neuvomaan lapsettoman lapsettomuutta.

[quote author="Vierailija" time="19.04.2014 klo 14:13"]Minä olen ainakin kyllästynyt varomaan ja kulkemaan varpaillaan tuttujen lapsettomien näkösillä ja kuuntelemaan sitä valitusta ja syyllistymistä.

Hei, ei se ole mun syy, että olen saanut lapsia. En ala sen takia nöyristelemään ja kokemaan syyllisyyttä.

Ongelmia on elämässä ollut minullakin, mutta en kailota niitä joka päivä ja syyllistä niitä, joilla ei samoja ongelmia ole ollut.

[/quote]

Tämä on ihan ok. Tahalliseksi loukkaamiseksi menee, jos puhut lapsettomille jotenkin tähän tapaan : Koskas teille tulee? Eikö tämmöinen olisi teistäkin ihana? Kyllä teillä on helppoa kun ei ole lapsia. Piti tehdä nyt ne lapset kun pian olisin ollut liian vanha, kamalaa kun ihmiset jättää lapsenteon myöhään. Sinähän et voi tätä tietää kun sinulla ei ole lapsia. Onko teillä lapsia, ai ei, miksi ei?

Muuten voit paasata pennuistasi niin paljon kuin haluat, kunhan et ala utelemaan ja neuvomaan lapsettoman lapsettomuutta.

Kyllä täällä on sairasta sakkia. Huomaa miten suomalaisten mammojen tärkein tavoite elämälle on kadehtia, kadehtia ja kadehtia sen minkä muilta kurjuuksiltaan ehtii!

Niinkuin tämä vapaaehtoisesti lapseton edellisellä sivulla, säälittää kurja elämä ja se, ettei osaa ottaa elämästä iloakin irti. Jotkut on näköjään ottaneet elämäntehtäväkseen naputtaa ja arvostella. Mahtaa olla raskasta, säälipisteitä näille. :)

Olisi muuten kiva tietää, kuinka paljon lapsettomana pitää venyä, ettei lapsellinen loukkaannu? Itsekin kuuntelin vähän aikaa sitten työkaverin ristiäisselostuksia, alkoi itkettää mutta yritin olla näyttämättä sitä ja koitin ynähdellä jotain väliin. Suretti keskenmeno ja pelotti etten tule uudestaan raskaaksi. Olinko nyt epäkohtelias? T. Lapseton

[quote author="Vierailija" time="20.04.2014 klo 08:31"]

[quote author="Vierailija" time="20.04.2014 klo 08:05"]

[quote author="Vierailija" time="19.04.2014 klo 22:31"]

[quote author="Vierailija" time="19.04.2014 klo 21:09"]

Omasta puolesta voin sanoa että ex-tahattomasti lapsettomat on mulkuimpia ihmisiä tuttavapiirissä mitä on. Minäminäminä minun lapset ja lemmikit....

[/quote]

Aikamoista yleistämistä. Tuskin edes moniakaan sellaisia tunnet. Useimmat ei edes kerro kuin läheisimmilleen.

[/quote]Lapsettomuus on erittäin kipeä asia, ei sitä huudella turuilla ei toreilla. Mille ei voi mitään niin elämän täytyy jatkua ja nauttia nistä asioista mistä voi.

[/quote]

Ja sitten kun siitä ei kerrota kenellekään, niin suututaan normaalista keskustelusta työpaikan kahvipöydässä tai sukujuhlissa.

Lapsista puhuminen on aivan samanlaista kuin puhuisi auton öljyn vaihtamisesta tai siivoamisesta tai siitä, millaisesta ruoasta pitää tai minne tykkää matkustaa talvisin. Oikeasti, lapset on elämän tavallisin asia suurimmalle osalle maailman kansalaisista, ja se että heistä pitäisi olla hiljaa on kohtuuton pyyntö. Kohtuutonta on pyytää toista peittämään vauvamahansa tai olemaan jopa tulematta jonnekin paikalle siksi, että hänen raskautensa loukkaa jotakin toista. 

Kyselyt on erikseen, mutta jos kahvipöydässä kaikilla muilla on lapsia paitsi sillä yhdellä, niin ei se "koska teille tulee lapsia" kysymys ole mikään henkilökohtainen loukkaus ja osoitus jostain huonommuudesta. EI OLE! 

Koittakaa nyt vain mukautua elämään tässä maailmassa, jossa teidän surunne on jotain hyvin, hyvin pientä. Muutaman sadan lapsettomuus ei kaada maailmaa, eikä esimerkiksi lapsettomuushoidot ole elintärkeitä (hoideta sairautta tai estetä ihmistä kuolemasta). Alapeukuttakaa miten paljon tahansa, mutta mikään ei muuta sitä faktaa että maailma tulee pyörimään näin ja se, että me muut emme muuta elämäämme teidän pillin mukaan ei ole sama asia kuin empatian puute. 

[/quote]

Kuulehan nyt tättähäärä. Samaa mieltä siitä, että lapsistaan puhuminen on luonnollista ja sitä lapsettomien täytyy vain opetella kestämään, vaikka tuntuukin vaikealta välillä. Mutta kyllä meidän naisten pitäisi osata puhua myös muista asioista kuin lapsista varsinkin sellaisten ihmisten kanssa, joilla ei niitä ole. Sen sijaan ei ole fiksua kysellä keneltäkään, jolla ei ole lapsia, että "koskas teille?". Jokainen kyllä nykypäivänä tietää, ettei lasten saaminen ole itsestäänselvyys ja se voi olla kipeä asia. Siksi asiasta kysyminen osoittaa hienotunteosuuden puutetta ja huonoa käytöstä. Ihan sama kuin pyörätuolissa istuvan läsnäollessa jauhaisi vain, kuinka ihanaa on kävellä ja juoksennella ja kysyisi, koskas sinä ajattelit lähteä kävelemään kaupungille. Lapsettomia on sitä paitsi nykyään yhä enemmän, jopa joka viides pari kärsii jossakin vaiheessa elämäänsä lapsettomuudesta, joten tuo "muutama sata" ei pidä paikkaansa. Se taas, että et ymmärrä kyseisen surun syvyyttä sen kokeneille, osoittaa sinusta juurikin empatian puutetta eikä mitään muuta.

Olisi muuten kiva tietää, kuinka paljon lapsettomana pitää venyä, ettei lapsellinen loukkaannu? Itsekin kuuntelin vähän aikaa sitten työkaverin ristiäisselostuksia, alkoi itkettää mutta yritin olla näyttämättä sitä ja koitin ynähdellä jotain väliin. Suretti keskenmeno ja pelotti etten tule uudestaan raskaaksi. Olinko nyt epäkohtelias? T. Lapseton

Mä empatiakykyisenä vapaaehtoisesti lapsettomana voin hyvin helposti ymmärtää, että tahaton lapsettomuus on hirveän tuskallinen asia, jos lasta kovasti toivoo. Ja vielä tuo, ettei sitä muka saisi surra. Hävetkää, empatiakyvyttömät, ilkeät ihmiset! Voimia, ap!

Olisi muuten kiva tietää, kuinka paljon lapsettomana pitää venyä, ettei lapsellinen loukkaannu? Itsekin kuuntelin vähän aikaa sitten työkaverin ristiäisselostuksia, alkoi itkettää mutta yritin olla näyttämättä sitä ja koitin ynähdellä jotain väliin. Suretti keskenmeno ja pelotti etten tule uudestaan raskaaksi. Olinko nyt epäkohtelias? T. Lapseton

Juuri kaikista näistä syistä, mitä täällä saa lukea, en kertonut yhdelle ainoallekaan ihmiselle että mieheni ja minä kävimme läpi 11 vuoden helvetin yrittäessämme lasta. Yksikään sukulainen, ystävä tai tuttava ei tiennyt asiasta. Ei, vaikka kuulimme jatkuvasti ohjeita, miten nyt pitäisi jo lapsia tehdä, kun ikääkin alkaa olla. Ja kuinka pariskunta ei ole mikään perhe, ellei ole lapsia. Ja miten elämällä ei ole tarkoitusta, ellemme tee lapsia. Ja tuhat muuta kommenttia kaksin elämisestämme. Lopulta, ihmeen kaupalla, saimme 11 vuoden jälkeen lapsen. Kerroimme lapsellemme noin 4-5-vuotiaana, miten kovasti häntä toivoimme ja että saimme lääkäriltä apua hänen saamisekseen. Lapsi tietysti kertoi tätä eteenpäin. Moni suuttui meille siitä, ettemme olleet kertoneet lapsettomuudestamme. Kukaan ei ole kommentoinut millään tavalla painostustaan lasten hankintaan. Tämä oli meidän valinta. Väärä sekin monen mielestä. Mikään ei ilmeisesti ole hyvä, ei puhua asiasta eikä vaieta.

[quote author="Vierailija" time="20.04.2014 klo 12:29"]

Kylläpä surettaa. Olen lotonnut kauan aikaa ja suurin toiveeni on ollut lottovoitto. En ole sitä kuitenkaan saanut, koska sen mahdollisuus on minulle todella pieni! Olen viettänyt 15 vuotta vieden kuponkeja, toivoen ja käyttäen kaikki konstit. Aloitin silloin 20-vuotiaana kun minulle tuli halu omasta lottovoitosta. Nyt olen katkera 35-vuotias, joka ei ole vieläkään saanut voittoa! Koko elämäni ja nuoruuteni on kulunut haluten tätä yhtä asiaa. Olen niin katkera ihmisille joilla on rahaa. Olen kokenut tässä välissä avioeron, syövän, omaisen kuoleman jne. mutta mikään niistä ei ole ollut niin kova paikka kun että en ole sitä lottovoittoa saanut!

Huomaatteko, lapsettomat? Näin voi tehdä mistä tahansa itselleen pakkomielteen.

[/quote]

 No onpas surkea vertaus. Verrata nyt ihmislasta rahaan. Itse varmaan vaihtaisit lapsesi lottovoittoon.

Lasten saaminen on biologinen tarve. Se voidaan hyvin rinnastaa seksiin ja muihin perustarpeisiin. Joillakin ei ole tarvetta lisääntyä tai saada omaa lasta, toisilla taas tarve voi olla hyvinkin pakottava, mikä on ihan luonnollista ottaen huomioon, että ihminen on kuitenkin lopulta eläin. Eläimillä kaikki niiden toiminta tähtää kahteen asiaan, hengissä selviytymiseen ja lisääntymiseen. En yhtään imettele, että lapsettomuus voi olla elämän suurin tai suurimpia suruja.

Lapset on sinällään jännä asia. Kun en itse vielä ollut saanut lapsia, olisin ollut valmis lähes mihin tahansa, että joskus olisin oman lapsen saanut joko adoptoimalla tai hedelmöityshoidoilla. Nyt kun niitä on, voisin ihan hyvin kuvitella elämäni aivan yhtä onnelliseksi ilman lapsiakin. Olen lapsistani tietenkin hyvin kiitollinen ja äitiys on ollut parasta, mitä olen elämältä saanut. Siltikin on vaikea käsittää ja ymmärtää itseäni, mikä hirveä vimma minulla oli saada lapsia.