Avoliitoissa eläjät!

poistui viime vuodenvaihteessa, tiedoksi vaan



Sen sijaan lapsettoman parin perintöveroprosentti on ehkä suurin yksittäinen kysymys avo- ja avioparin erona. Lapseton avopari kuuluu 3. perintöveroluokkaan eikä se ole puolisoiden välisin sopimuksin edes muutettavissa.

ja sieltä köytyy myös taulukko.



Kuolinpesästä tulevien osuuksien saajat jaetaan kahteen veroluokkaan:

I. Perinnönjättäjän aviopuoliso, suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa oleva perillinen, aviopuolison

suoraan alenevassa polvessa oleva perillinen sekä perinnönjättäjän kihlakumppani, jolle annetaan

perintökaaren 8 luvun 2 §:ssä tarkoitettu avustus. Aviopuolisona pidetään myös perinnönjättäjän

kanssa avioliitonomaisissa olosuhteissa elävää henkilöä, joka on aikaisemmin ollut avioliitossa perinnönjättäjän kanssa tai jolla on tai on ollut yhteinen lapsi perinnönjättäjän kanssa. Ottolapset ja -vanhemmat ovat verotuksellisesti samassa asemassa biologisten sukulaisten kanssa.

Ei tajua edelleenkään. Lapset perii vanhempansa ja toinen saa pitää oman osuutensa. Aivan sama, ollaanko naimisissa vai ei. Lapset joutuu maksaman perintöveron aina...

Lue kohta 35 ihan ajatuksella,sielä on selitetty perintövero asiat,mitkä on todella isoja asioita silloin,jos toinen kuolee äkillisesti ja asuntolainaa on todella paljon.

Jos perittävä oli kuollessaan naimisissa ja perittävältä jäi lesken lisäksi lapsia tai heidän jälkeläisiään, muodostavat eloonjäänyt leski ja perittävän rintaperilliset tai näiden rintaperilliset jakamattoman kuolinpesän. Lesken ja perittävän rintaperillisten välillä pesä voidaan jakaa toimituttamalla ensin ositus, jossa avio-oikeuden perusteella tehdään jako lesken ja rintaperillisten välillä, jonka jälkeen rintaperilliset voivat keskenään perinnönjaolla jakaa perintönä saamansa omaisuuden keskenään. Siitä riippumatta, saako leski osituksessa osuutta vainajan omaisuudesta vai ei, leski on aina ennen osituksen toimittamista kuolinpesän osakas.Aviopuolisoilla on avio-oikeus KAIKKEEN toistensa omaisuuteen. Tämä voi vaikuttaa olennaisesti rintaperillisten perintöosuuksien suuruuteen. Silloin kun aviopuolisoiden välistä avio-oikeutta ei ole suljettu pois avioehdolla, kuolinpesän ja lesken välillä on toimitettava ositus ennen kuin tiedetään, kuinka suuri osuus yhteisestä omaisuudesta kuuluu kuolinpesään ja siten jaettavaksi perillisille.

Mitä tarkoittaa avio-oikeus? Avio-oikeudella tarkoitetaan puolison oikeutta toisen puolison omaisuuteen avioliiton päättyessä (joko toisen puolison kuolemaan tai avioeroon). Avioliiton purkautuessa puolisoiden omaisuus (velat huomioiden) kartoitetaan. Enemmän omistava puoliso antaa vähemmän omistavalle puolisolle omaisuudestaan tasinkoa niin paljon, että puolisoiden nettovarallisuudet ovat yhtä suuret. Tasinkoa antava puoliso päättää, mitä omaisuutta hän antaa tasinkona.Avioehdoton omaisuus on avioparilla yhteistä, on se tullut sitten miten tahansa, kummalle tahansa. Tasinko nimensä mukaisesti tasoittaa omaisuuden kuoleman sattuessa yhteiseksi. Avoliitossa ei ole tasinkosäännöstä,eikä avio-oikeutta.

Miksi te sotkette tähän avioitumisasiaan jatkuvasti tuon perintöpuolen? Oikeasti ainoa todellinen etu on leskeneläke, jota saa TIETYIN ehdoin. Sekään ei ole mikään automaatti nykyään vaan tarvii olla yhteisiä alaikäisiä tai sitten tarpeeksi vanha ja avioitunut tarpeeksi aikaisin. Jos vaikka kolmekymppisestä, lapsettomasta avioparista toinen kuolla kupsahtaa, niin ei se toinen mitään leskeneläkettä saa kuin sopettumisajan eli jotain 6kk.



Harva kait näitä asioita miettii rahan kannalta. Suurin syy monilla on se, että haluavat näyttää ympäristölle suhteensa laadun. Siinä on samaan aikaan se syy, miksen halua naimisiin. Me olemme vapaasta tahdosta yhdessä. Ei ole tarvetta näyttää ympäristölle mitään.

avioliiton ulkopuolella syntynyt lapsi on äpärä. Se pitää erikseen käydä tunnustamassa ja vakuuttaa että neiti tietää nyt varmasti kuka on oikeaan aikaan käynyt häntä pökkimässä. Se, että päiväkoti on nykyään puolillaan äpäriä ei poista sitä tosiseikkaa että ne on äpäriä.

se että avioliiton ulkopuolella syntyvät lapset on äpäriä? Ihan oikeasti au-lapsi on siis äpärä.

kuin lisäännyttiin.

Tarkotus oli mennä ennen esikoista, mutta polttava vauvakuume vei voiton ja raskaana en halunnu häitä viettää.

Sitten oli imetys jne... nyt odotan toista lasta ja mietteissä on vihkiytyä ristiäisten yhteydessä... Kenties.

joten katson, että ollaan käytännössä naimisissa, vaikka virallinen sinetti puuttuukin ja lapsia on.

Eri asia, jos avioliitosta ei vielä oltaisi sovittu, mutta meillä on jo aikoja sitten! ELi en lue meitä aivan täysin avopariksi, kerran avioliitto on suunnitteilla ja lapsiakin on.

Ollaan oltu yhdessä 3v, mutta jos nyt vaikka kahden vuoden päästä oikeasti mentäis naimisiin, niin ei nyt kyllä ensimmäisenä papereiden mukaan laskettavana hääpäivänä tosiaan juhlista ensimmäistä hääpäivää, jos se suhde on kerran jo silloin kestänyt 6v, vaan silloin juhlitan 6-vuotispäivää.

Meillä just juhlittiin kolmivuotispäivää, vaikka ei virallisesti naimisissa ollakaan.

Sitä suhdettahan siinä vuosipäivinä juhlitaan, ei sitä nimen kirjoittamista paperiin, se on sitten ihan toinen juttu.

Miksi te sotkette tähän avioitumisasiaan jatkuvasti tuon perintöpuolen? Oikeasti ainoa todellinen etu on leskeneläke, jota saa TIETYIN ehdoin. Sekään ei ole mikään automaatti nykyään vaan tarvii olla yhteisiä alaikäisiä tai sitten tarpeeksi vanha ja avioitunut tarpeeksi aikaisin. Jos vaikka kolmekymppisestä, lapsettomasta avioparista toinen kuolla kupsahtaa, niin ei se toinen mitään leskeneläkettä saa kuin sopettumisajan eli jotain 6kk.

Harva kait näitä asioita miettii rahan kannalta. Suurin syy monilla on se, että haluavat näyttää ympäristölle suhteensa laadun. Siinä on samaan aikaan se syy, miksen halua naimisiin. Me olemme vapaasta tahdosta yhdessä. Ei ole tarvetta näyttää ympäristölle mitään.

Lue kohta 35 ihan ajatuksella,sielä on selitetty perintövero asiat,mitkä on todella isoja asioita silloin,jos toinen kuolee äkillisesti ja asuntolainaa on todella paljon.

Tässä ketjussa on kyse nimenomaan naimisiin menemisestä eikä mistään halvatun kirkkohäistä.

"Jos meinaa kirkkohäät, kyllä tasan tarvii! :0"

Naimisiin menemiseen ei tasan mitään rippikouluja tarvita. :O

avioliitolla ei tekemistä uskonnon kanssa, vaan nimenomaan kyseessä juridinen asia ja ns. virallinen yhdessäolon muoto, jossa halutaan nimenomaan elää yhdessä perheenä.

sitäpaitsi mun mies sanoo et on turha mennä naimisiin kun en itse usko jumalaan.. toki varmaan mennään mutta.. Onko teidän mielestä avioliitto pelkästään uskonnollinen toimitus.. Pitäiskö jättää menemättä koska olen ateisti.. Hmm tai agnostikko..

Avoliitto on ja lapsillamme on isä ja äiti. Korkeintaan maistraatissa menemme jos ei muuten saada samoja etuja kuin avioliitossa.

sitäpaitsi mun mies sanoo et on turha mennä naimisiin kun en itse usko jumalaan.. toki varmaan mennään mutta.. Onko teidän mielestä avioliitto pelkästään uskonnollinen toimitus.. Pitäiskö jättää menemättä koska olen ateisti.. Hmm tai agnostikko..

on ollut sukujen välistä kaupankäyntiä...

Ja maistraatissa vihkipuhe alkaa jotenkin niin että"avioliiton tarkoitus on perheen perustaminen" ja että avioliitto on on yhteiskunnan peruspilari tms. Eli kyse on kaikkea muuta kuin varsinaisesti uskonnollisesta jutusta...

Onhan lastenkin paljon turvallisempi kasvaa, kun isä ja äiti ovat kimpassa ja esim. omaisuus- ja perintöasiat ovat paljon yksinkertaisempia kuin avoliitossa.

vastas just niin ku mu piti vastata. eli ei olla uskossa, mä en kuulu kirkkoon ja miehen mielestä avioliitto on uskovaisten hömppää ja siis ihan turhaa. mä oon todellakin eri mieltä ja mun mielestä myös ateistilla pitää olla oikeus mennä naimisiin ja elää onnellisena elämänsä loppuun saakka :)

Naimisiin mentiin pari kuukautta sitten. Aikaisemmin ei vain saatu aikaiseksi :). En tiedä miksi tuo avoliitto on niin monelle naimisissa olevalle punainen vaate.

Meidän elämä ei avioliiton myötä miksikään muuttunut, mutta saatiinpahan pidettyä ainakin hyvät bileet :D.



Raha/perintö asiat voi hoitaa testamentillä ei siihen avioliittoa tarvitse.

Naimisiin meno meillä oli tarkoituksena kyllä koko ajan ja suurimpana syynä juurikin se päivä prinsessana, siis ihan oikeasti. Miestäni olen luvannut rakastaa ja häneen sitoutunut (ja toisinpäin) jo siinä vaiheessa kun lasten hankinta tuli ajankohtaiseksi. Avioliitto ei itsessään mielestäni suhdetta vahvista vaan on se pala sitä paperia jossain arkistossa.

nyt oltu naimisissa 4kk



vihdoin mentiin maistraatissa pieni muotoisesti. pää syynä ehkä se että todettiin että eiköhän voitas se virallistaminenkin tehdä kun "kaikkea" muuta on jo yhessä tehty.

lisäksi antaa mulle itselleni turvatumman aseman. mies tekee keikkatyötä ja minä poikien kanssa kotona. jos miehelle sattuu jotain ni aviopuolisona mulla suurempi sanominen omaisuudesta. kuitenkin velkaa on sen verran että yksin en pystyis tätä pyörittää...

Lähipiiristä on liikaa kokemuksia, että naimisiin meno on ollut suhteelle lopun alku... Siis naimisiin menon jälkeen ihmisille tulee joku ihmeen pakkomielle erota! Minä ainakin haluan mieluummin olla avoliitossa ja pysyä yhdessä. Ja toinen pointti on, että en halua järjestää juhlia sukulaisille, jotka ei muutenkaan pidä yhteyttä ja miehen puolen suku ottaisi pahasti nokkiinsa, jos käytäisiin vihillä maistraatissa. Mielestäni meidän rakkaus ja keskinäinen suhde ei myöskään hyötyisi papin aamenesta mitään, testamentit on keksitty omaisuuden jakamisesta päättämistä varten.

Rippikoulu siis pitäis vielä meikäläisen käydä ja EVVK!

mitään tekoa uskonnon kanssa. mun mies on ateisti, itse oon vakaumuksellinen agnostikko, ei olla nuoruuksissamme käyty mitään ripareita ja ollaan kumpikin erottu kirkosta heti 18-vuotiaina.



mun mielestä avioliitto on ennen muuta juridinen sopimus. yksi paperi kattaa kätevästi niin paljon asioita, joita varten muuten pitäisi laatia erilliset sopimukset. periminen, lasten huoltajuudet yms. ja jos mun mies joutuu vaikka sairaalaan niin mä olen ilman muuta hänen lähiomainen ja saan tiedot hänen asioistaan, ymmärtääkseni avovaimo ei automaattisesti saa.