Missä meni lapsivesi (jos ei kätilö puhkaissut) ja kuka siivosi, oliko sinulla varavaatteet?
Mua on aina jännittänyt että lapsivedet menee jossain kesken kauppareissun, mutta onneksi niin ei ole käynyt. Kiinnostaa kuitenkin kuinka hankalissa paikoissa lapsivedet on ihmisiltä menneet.
Kommentit (39)
No en sitten lähtenytkään. Supistukset kylläkin loppuivat kokonaan pariksi tunniksi, mutta kun alkoivat uudestaan, meni taas pari tuntia ja oltiinkin jo ponnistuvaiheessa.
Esikoisen kanssa lorahti vähän laittaessani sukkahousuja jalkaan. PAriin kertaan kastui pikkuhousut, vasta muutaman tunnin päästä tuli vähän enemmän (yli siteen) ja olin varma lapsivedestä. Lähdin bussilla sairaalaan, matkalla ei ongelmaa. Siellä sitten käyrältä noustessa lorahti vasta varsinaisesti. Hoitaja sitten äkäili minulle, kun sotkin sairaalan vaatteet, mutta siivosi. Vauva syntyi vasta 2,5 vuorokautta ekasta lorahduksesta (sektiolla) ja vettä tosiaan riitti kokoajan.
Kakkosen kanssa samana päivänä 39+6 napsahti mahassa istuutuessani sohvalle. Nousin ylös ja ehdin muutaman askeleen ottaa, kun valahti lammikko lattialle. Sopivasti ehdin pois matolta. Mies siivosi nämä, tosin pyyhkeet oli pesua odottamassa kotiin tullessa. Mä en edes yrittänyt pukea mitään alaosaan saatuani märät housut pois. Sairaalaan menin ambulanssilla (vauva poikkitilassa) päälläni rintaliivit ja paita. Sairaalassa vettä tuli vessan lattialle.
1. kerralla vessanpyttyyn kotona, lapsi syntyi 17 tunnin kuluttua. Ei tarvinnut siivoilla.
2. kerralla kätilö puhkaisi sairaalassa, kohdunsuu jo 10 cm auki, lapsi syntyi 20 min kuluttua. Meni samaan sotkuun kuin kaikki muutkin...
3. kerta puhkesi itsestään, kun survoin itseäni synnytyspedille ;), lapsi syntyi vajaan 10 min päästä. Samaan sotkuun niin ikään...
Ihan vedet silmissä ja kummallinen haikeus, muistojen tulva ym..
Neljä lasta, eikä enempää tule. Näin on päätetty.. mutta eikö päätöksiä ole lupa perua? ;)
No aiheeseen:
Kahden ensimmäisen lapsen kohdalla puhkaistiin kalvot juuri ennen ponnisusvaihetta.
Kolmannella kerralla puhkesi itsestään kun sain luvan kokeilla ponnistusta.
Neljännellä kerralla kalvot puhkesivat kätilön käsille sisätutkimusta tehdessä. (olin jo 9cm auki)
Olin osastolla synnytyksen käynnistämisen vuoksi. Sairaalasiivooja varmaan putsasi ne pois.
Helvettiä kesti 2 vuorokautta, hyi hitto. Mielellään en edes muistele traumojani.
tä, ennenkuin supistukset alkoivat kuin seinästä repäistynä. Heti kovina ja 7min välein. Sitten oli pakko lähteä sairaalaan (matkaa 70km).
Toisella kalvot puhkaistiin.
suurinosa ihan pönttöön kun havahduin kesken unien siihen että tajusin " nyt ne menee" .
Mä en itseasiassa tiedä miten se meni tai ei mennyt. Sairaalassa kätilöt kiistelivät tuntuuko vauvan tukka ja ihmettelivät missä vesi on, tämä ennen kalvojen puhkaisua ja edelleen ihmettelyä miksi vettä ei tule? Leikkurissa sitten todettiin veden olevan vähäistä ja paksua vaikka vielä vähä aika taaksepäin ultrassa sitä oli normaalimäärä. Itse en ollenkaan huomannut että olisi vettä tullut missään vaiheessa.
Menin vessaan ja ihmettelin, onko raskaus aiheuttanut tuollaisia virtsanpidätysongelmia, etten huomaakaan pissan tuloa. Kun sitten olin uudestaan sängyssä, pikkuhousut kastuivat taas, ja silloin oli jo diagoosi varma. En muista käytinkö sidettä - luultavasti - mutta muistelen ettei vettä sitten juuri enää tullutkaan, ennen kuin synnytyssalissa supistusten mukana. Eli ei holahtanut ämpärillistä täällä.
1. kerralla synnytyssalin lattialle, kun olin kävelemässä pitkin salia
2. kerralla kyläreissulla kaverin valkoiselle kangassohvalle (ja sitä tuli kohtuullisen paljon) :-(
3. kerralla omaan sänkyyn
Soitin sairaalaan, josta käskettiin tulla paikalle. Supistukset alkoivat vasta seuraavana päivänä, joten olisin kyllä aivan hyvin voinut itse ajaa autolla sinne, mutta kun mies oli kotosalla niin ei tarvinnut.
Itse siivosin, vaikka mies totesikin et anna sen veden olla ja laita vaatteet päälle niin päästään lähtee sairaalaan ;) .
Aamusta saakka oli tihkuttanu mut mä luulin sitä runsaaks valkovuodoks... Torilla sitten jätskin syötyäni nousin tuolilta ja silloin lorahti oikein kunnolla! Silloin vasta hokasin mistä kyse! No ei kun kävelin rauhallisesti lähimpään vessaan, laitoin siteen ja lähdimme sairaalaan. Kaverini oli mukana. Mihinkään ei koskenu ja olo oli hyvä! Olin sairaalassa iltapäivällä ja seuraavana yönä vasta alkoi supistukset ja seuraavana päivänä tytteli sitten syntyi!:)
1. lapsen kohdalla kotona lattialle - mies siivosi
2. lapsen kohdalla sairaalassa synntyssalissa
3. " sairaalassa suihkussa " valmisteluhuoneessa"
4. sairaalassa synnytyssalissa
5. kotona sängyssä - taas mies siivosi ja pyykkäsi
Äiti oli juuri röntgenissä lantion kuvauksessa, että mahtuuko vauva syntymään vai ei. Lapsivesi tuli samalla ja äiti kärrättiin leikkaussaliin.
Esikoisesta lapsivedet menivät sairaalan sängyllä maaten. Sen jälkeen meni n. 3 h, kun lapsi syntyi.
Kuopuksesta olin ollut noin tunnin sängyssä illalla ja laskin supistusten väliä, kun kuului " poks" ja hetken päästä (ei siis ihan samalla sekunnilla) valui lapsivettä housuihin. Olin silloin just ehtinyt nousta sängystä, mutta vielä makkarissa. Ekalla kerralla tuli muistaakseni aika vähän, mutta kun pääsin kylppäriin ja pöntölle, sitä lorisi oikein kunnolla. Ja aina kun sain kuivat pikkuhousut (oisko mulla ollut vaan aamutakki siinä päällä) jalkaan ja siteen sinne, lorahti taas ja taas meni housut vaihtoon. Noin kävi ainakin kolme kertaa. Taksiin otin varmuuden vuoksi pyyhkeitä mukaan, mutta siellä ei enää lorissut. Jäiköhän ne pyyhkeet muuten taksiin vai ottikohan mies ne mukaan sairaalaan... Tokalla kerralla vauva syntyi 2 h lapsiveden menon jälkeen.