****TAMMITENAVAT vko 4, ti-to****

Sammermanni: No niin nyt voin siis todeta raskausdementian muuttuneen imetysdementiaksi :). Olin ihan unohtanut että muutitte!

Pahoitteluni tästä kömmähdyksestä.



Mantelihammas

Suihku piristi kummasti. Hikoilen edelleen öisin ihan älyttömästi.



Miten ihmeessä sinä Sammermanni olet uskaltanut tehdä neljä lasta? Tuntuu, että myös epäonni kasautuu. Minun ruumiini ei ole tarkoitettu raskauksiin ei synnytksiin eikä imetykseen.



Joskus luulin, että emme saa yhtään lasta. Selittämätön lapsettomuus. Sitten kaikkien mahdollisten hoitojen ja keskenmenon jälkeen sain esikoisen. Tämä toinen tapaus sai alkunsa vihoviimeisestä alkiosta, joka jäi sulatuksessa eloon. Toista suunniteltiin pitkään, koska edellisessä raskaudessa oli raju raskausmyrkytys. Hetken huumassa ajattelin, että toinen raskaus voisi olla helpompi tai edes tavallinen.



Olen tietysti ikionnellinen kahdesta terveestä lapsesta. Odottelen vain tämän alavireisyyden poistumista ja toivon ettei kätilö rusikoinut polveeni mitään vammaa.



Vauva nukkuu :)



Ametisti ja poika s.13.1

Heti alkuun pitää valittaa sillä menkat alkoivat täysimetyksestä huolimatta tänään #%##¿¿¿!!! Arvatkaa vaan ketuttaako, oisin niin mielelläni nauttinut vielä muutaman kuukauden ilman noita naisellisia ihanuuksia, kesäkin kun on kauneimmillaan... Aina ei voi voittaa, näköjään =/ Mies tuossa jo heiluttelikin kulmakarvojaan siihen malliin, että piti ihan toppuutella että tämä vuosi on raskauksien ja synnytysten suhteen meikäläiselle välivuosi ;)



Hyvä Justus, että sait pumpun palautettua ja toivottavasti myös rahat takaisin!



Ememille piti jo aiemmassa viestissä sanoa, että kannattaisiko kokeilla ns. etumaidon lypsämistä talteen ja tarjota lapselle rintaa vasta sen jälkeen, niin saisi sitä rasvaista takamaitoa ja painokin silloin ehkä nousisi paremmin...? Tämä täysin omia ajatuksia mutta tuli vain mieleen...



Gallupiin vastaan että asumme vuokralla kerrostalo viisiössä (oikeestaan kuusiossa, sillä piian yksiökin löytyy, tosin toimii meillä varastona!) neliöitä n.250, isommilla pojilla omat huoneet, me nukutaan pienempien kanssa samassa huoneessa ja sitten on vielä kirjasto/työhuone/vierashuone. Oma koti on haaveissa...



Kamalia synnytyskokemuksia Sammermanilla, Ametistin tapaan ihmettelen että olet kuitenkin noinkin monta lasta tehnyt?!? Ehkä se aika tosiaan kultaa muistot ;)



Täällä napatynkää ohjeistetaan puhdistamaan 70% alkoholilla ja niin olen tehnyt, tosin en enään kun se irtosi jo viikkoja sitten.



Lastenteon vaikeudestakin oli ollut puhetta, me emme todennäköisesti olisi koskaan saaneet yhtään yhteistä (molemmilla siis kaksi poikaa edellisistä liitoista) jos emme olisi tänne muuttaneet. Meiltä löytyi täällä tutkimuksissa alloimmunologia (samankaltainen perimä ->mun elimistö tappaa miehen sukusolut), joka aiheutti neljä perättäistä tuulimunaraskautta ja sitä ei Suomessa edes tutkita saatikka hoideta! Täällä saatiin onneksi diagnoosi + hoito ja nyt siis jo kaksi yhteistä lasta =)



Mitäs muuta, ulkoilusta ei täällä tarvitse onneksi huolehtia paitsi tietty ettei mene kuumimpaan aikaan kartanolle! Ulkoilemmekin yleensä aamupäivällä ennen kymmentä sekä illalla viiden jälkeen...



Nyt keittämään isommalle iltapuuro, mukavaa perjantaita kaikille!



-Allu ja Neea 21122007

Jälleen vauva antoi nukkua 5h pötkön, joten kyllä tässä on ihan onnensa kukkuloilla=) Ihanan helppo vauva, mutta kuten huomasitte kirjoituksestani ylempänä, niin muunkinlaisia vauvoja on meillä nähty=)



Elämänkokemus on mulla tuonut uskon elämän kantamisenn.Tämä viimeisin prinsessa oli hämmästyttävä elämän työnäyte siitä että ei täällä voi paljonkaan vaikuttaa asioihin: imetys oli juuri loppunut, ekat menkat takana ja 98%hormonaalinen ehkäisy käytössä. Sitten tuli pienen pienet menkat, joita ihmettelin, kun yleensä vuodan seulana. Varuiksi tein jossain vaiheessa testin ennen seuraavaa hormonaalista annosta ja plussa tuli että pätkähti!!! Ja sylissä oli ennestään pikkunen vauva, 3kk. Hetkeksi nousi stressihormoonit tuhanteen=D Mutta kyllä siitä toipui. Isompaa asuntoa siitä vaan etsimään ja sillai.



Mullahan oli myös aikoinaan 8v kestänyt selvittämätön lapsettomuus.Sen verran tutkittiin, ettei ainakaan miehessä ollut vikaa.Jälkeenpäin olen ollut hyvilläni etten niin nuorena lapsia saanutkaan, en olisi ollut valmis äidiksi.Elin täysiä nuoruuttani kuin päätön kana.Nyt ei ole mitään hinkua muuhun kuin seesteiseen perhe-elämään-mitään ei jäänyt näkemättä.



Trauma ekasta synnytyksestä oli kauhea ja tietenkin tuo toinenkaan ei sen miellyttävämpi ollut. Kuitenkin alatiesynnytyskokemus on ollut kaikkein kauhein. Vuosien saatossa pelko lieveni ja uskalsin vielä ryhtyä lapsen tekoon, vaikka jossain vaiheessa ajattelinkin olevani täysin tyytyväinen siihen, että on tervet tyttö ja poika. No, nyt on tuplana sama:) Olen onnellinen, että on paljon lapsia, he ovat elämäni rikkaus. Eilenkin oli yhdessä vaiheessa molemmilla isoilla lapsilla omat kaverit meillä ja vielä tietenkin nää pikkuiset vauvelit päälle eli oli vilskettä-ja mä nautin!! Siitä mä en tykkää, kun mukulat nahistelee, mutta leikin ja puuhailun ääniä ja pikku-jalkojen tepsuttelua kuuntelen mielelläni.



Nyt teetä hörppimään, kun vauvat nukkuu päikkäreitä ja isot ovat koulussa.



Mukavaa päivää kaikille mammoille ja vauvoille=)

sammermanni ja tintti 4vkoa tasan

Täälläkin nautitaan lapsiperheen arjesta, niinkuin sammermannikin äsken kauniisti kirjoitti. Vaikka kyllä kieltämättä välillä vähän väsyttääkin, tyttö on kova syömään.. nukkuu kyllä yöllä 3-4 tunnin pätkiä.



Meillä siis perheeseen kuuluu pojat 7v. ja 6v. ja nyt syntyi siis ihana prinsessa meidän iloksi :) Me oltiin miehen kanssa jo pitkään sitä mieltä että meidän lapset on tässä kun pojat oli syntynyt. Pojilla on ikäeroa vain

1 vuosi ja 2 kk. Aika rankkaa aikaa oli se vauva aika mutta kummasti aika kultaa muistot.



Ristiäisiä täälläkin suunnitellaan. Pidetään juhlat mun vanhempien luona kun siellä on paremmin tilaa kuin meillä kotona. Ihan pienimuotoisia kyllä suunnitellaan. Kummit, sisarukset perheineen ja isovanhemmat, siitäkin syntyy jo aikas iso porukka.



Synnytyksestä palautumisesta oli ollut puhetta. Aika hyvin olen toipunut. Kaikki lihakset on kadonnut keskivartalosta ja ryhtiä joudun kokoajan kojaamaan. Niska ja hartia seutu jumittaa kun vauvaa kantelee ja mä ainakin vielä huomaan imettäessä että jännitän itseni ihme asentoon että vauvalla olisi hyvä olla. Kai sitä ajan kanssa oppii ottamaan rennomman asennon. Kiloja pitäisi karistaa vielä noin 8 mutta kaikki herkut maistuisi nyt. Jouduin oleen tiukalla ruokavaliolla raskausdiabeteksen takia viimeiset kolme kuukautta ja nyt sitten herkuttaisi vaan.. Täytyy nyt vähän ryhdistäytyä ja palata normaaliin ruokavalioon. Väsyneenä kaikki makea vielä maistuisikin..kumma juttu.



Galluppia: Me asutaan tiiviisti 80 neliön ritalo kolmiossa, siis viisi ihmistä. Toiveena on isompi asunto lähitulevaisuudessa mutta ei ihan vielä.



Voimia kaikille!



anjuskan ja tyttö 070108

Meilläkin nukuttiin viime yönä vihdoin! Tai ainakin yksi yli kolmen tunnin pätkä. Olo on ihanan levännyt =o) Mullakin pahin blues-olo taisi jäädä viime ja edellisviikolle, ainakin toistaiseksi.



Meillä on pärjätty vielä pelkällä tissimaidolla. Rinnanpäät tosin niin arat/ rikki välillä, että rintakumi välillä suojana. Epäilen sammasta rinnanpäissä... Kokeilin jo vissyä ja sitruunaa, nyt hain jo sen oikean sammaslääkkeen.



Tuli niin hyvä mieli, kun luin Sammermannin kirjoitusta. Jaksat jotenkin olla niin positiivinen. Vaikka vasta tämä ainokainen itsellä onkin, eli ison lapsiperheen arjesta en voi sanoa mittään, olen muuten aina elämässä ajatellut samoin, että kyllä se kantaa. Vaikka välillä potkii, aina on jotenkin kääntynyt hyvin päin.



Justus08: oletko kokeillut jomottavaan alapäähän jääsidettä? 10-15 minuuttia voi pitää sellaista kasteltua ja pakasteessa ollutta sidettä (kääri vaikka paperiin, ettei suoraan jää ole ihoa vasten) haavalla. Laskee turvotusta ja puuduttaa. Voi käyttää useamman kerran päivässä. Ja lisäksi särkylääkettä, vaikka sekä panadolia että ibuprofeiinia. Ja lantionpohjalihasten treenaamisen alottamisen/ yrittämisen pitäis vilkastuttaa verenkiertoa= nopeuttaa haavan paranemista. Myös ilmakylvyt auttaa tosi hyvin (ei ole side koko ajan hautomassa)! Ja tietty haalealla vedellä suihluttelu joka vessareissun yhteydessä. Itellä aukes ne kaks tikkiä, jotka repeemääni laitettiin, ja laitoin haavan reunoille muutaman kerran punaista Bepanthenia ennen ilmakylpyjen ottamista ja se tuntui auttavan siihen haavan paranemiseen ja pikkunirhaumiin häpyhuulissa. Tai sitten vaan kuvittelin... =o) No juu, noi taisi olla aika itsestäänselviä vinkkejä, mutta tulipahan kahvinjuonnin lomassa naputeltua, kun poju kerrankin köllöttelee hereillä muualla kuin mun sylissä.

Vauvelimme muuten katselee ihan intona neuvolasta saatua punaista hymynaamaa hoitopöydällä ollessaan! =o) Tai ainakin vanhemmat kuvittelee niin....

Ristiäiset meilläkin helmikuun puolivälissä, ihan vaan kotosalla. Ei tule kuin molempien vanhemmat ja sisarukset perheineen. Tosin onhan siinäkin.

Meitä on kolme henkeä rivarikolmiossa, eli hyvin mahdutaan. Enkä jaksais muuttoa kyllä nyt harkitakaan, kun joku aika sitten muutettiin ja ollaan tässä tehty remppa. Tsemppiä siis uutta rakentaville/ remppaajille!

Oletteko muuten käyttäneet sellaista jäykkää verkkoa/ suojaa vaunujen suuaukon edessä, ettei elukat pääse vauvan naaman päälle, kun nukutatte ulkona? Vai onko vain turhaa vouhaamista...?



Hyvät viikonloput kaikille! Toivottavasti pitempiä unipätkiä öisin tulisi meille ja kaikille muille lisää!



Floora ja poju 3vk2pv

Sainpa käytyä pinon läpi ja muutama kommentti... Niin ja synnytyskertomuksen laitoin odotupuolelle eli käykää siellä lukemassa jos kiinnostaa...



Allun kanssa sama kokemus Disflatylistä eli meillä vain pahensi yöpöngerrystä, joka helpotti kun tipat jätettiin pois. D-tipat aloitetaan varmaan ensi viikolla, kun neuvola täti ei pitänyt sitä vielä kovin kiireellisenä asiana.



Justus kyseli osittaisimetyksestä; minä olen sen kannattaja. Meillä menee pieni purkki vastiketta/vrk rintamaidon lisäksi. Syitä; mies voi syöttää myös, mikä mielestäni tärkeää, enkä halua stressata oman maidon riittävyydellä itseäni eli jos molemmat rinnat syötetty ja vauva kitisee niin voi kokeilla lisämaidolla, joskus maistuu joskus ei.



Itse olen myös miettinyt paljonko vauvan tulisi nukkua vuorokaudessa eli kiitos vaan Sammermanni (?) helpottavasta tiedosta. Meillä valvotaan varsinkin aamuyöstä-aamusta tosi pitkiä aikoja ja olen miettinyt, että pitäisikö vauva vain saada jotenkin nukkumaan, vaikka se ei nukukaan.



Synnytyksestä olen palautunut yllättävän hyvin, kolme viikkoa sitten en olisi uskonut käyväni jo näin reippailla lenkeillä koiran ja vaunujen kanssa. Minullekin tehtiin hätäsektio, kertomus odotuspuolella, kuten mainitsin ja todella kipeä olin sairaalassa olo aikani.



Onkos teillä muilla tutti käytössä? Me " sorruttin" eilen ja hyvin maistuu... Ainakin nukahtamista tuntuu helpottavan huomattavasti, joskin sitä saa vähän väliä olla laittamassa uudestaan suuhun...



Muuta en nyt keksi ja varmaan kohta Papunenkin jo heräilee... Mukavaa viikonloppua tammisille ja mukava jatkaa juttua tuttujen kanssa :)



Pore&NeitiPapunen 030108

joten tähän samaan liitän omankin juttuni.



Ametistille voimahali! Kylläpä sua koetellaan. Toivottavasti saat pian mielen taas iloiseksi!



Sammermannille myös hatunnosto siitä, että olet uskaltanut hankkia noin monta lasta, vaikka onkin ollut vastoinkäymisiä! Mulle riittää nyt kyllä nämä kaksi, kroppa ja pää ei kyllä kestäis enää yhtään raskautta ja synnytystä.



Imetyksestä on ollut paljon juttua ja tuntuu, että ainakin melkein kaikki imettäisivät joka kerralla molemmista rinnoista. Mulle kerrottiin tällä kertaa sairaalassa, että nyt pitäisi imettää vain yksi rinta per imetyskerta. Tämä juuri sen vuoksi, että vauva ei saisi vain sitä etumaitoa, vaan myös ravitsevampaa takamaitoa.



Vielä tuosta mun osittaisimetyksestä. Mä teen sitä siis sen vuoksi, kun oma maito ei yksinkertaisesti riitä. Esikoisen kohdalla tein kaikki poppakonstit, että olisin saanut maidon riittämään ja se vei meikäläisestä mehut. Nyt tein asian itselleni selväksi jo ennen vauvan syntymää, että en ota asiasta stressiä. Jos imetys onnistuu, niin sit imetetään, mutta jos ei onnistu, niin sit mennään osittaisimetyksellä niin kauan kuin mahdollista (ekan kanssa 4kk, sit vauva lopetti itse rintamaidosta nauttimisen). Siihenkin olin valmis, ettei maitoa tulisi laisinkaan.

Korvikkeesta johtuen, saamme koko perhe nukuttua yöllä tosi kivasti. Vielä kun ei ole kunnon rytmiä, niin joskus aamut saattavat alkaa esikoisen toimesta jo viideltä, jos vauva päättää siihen aikaan haluta syödä. Mutta yleensä ollaan nukuttu kahdeksaankin asti (ennen kuopusta esikoinen ei nukkunut koskaan yli seitsemän). Nyt kyllä koputan puuta, ettei menetätä tätä onnea!



Sain tosiaan siitä viallisesta pumpusta rahat takaisin. Jos en olisi saanut, niin varmaan olisin pitänyt sen viasta huolimatta.



Floora, kiitos kun palautit mieleen nuo alapään hoito-ohjeet. Kyllä niitä on kaikkia kokeiltu, mutta ei auta ei, jos joutuu vähänkään olemaan pidempään pystyssä ja veri pakkautuu alas. Nyt olen kuitenkin jo pystynyt jättämään yhden särkylääkkeen pois vuorokaudessa, joten paranemista on silti tapahtunut!



Pore kyseli tutin käytöstä. Meillä on se, taisin jo mainitakin. Meillä kun ei lähtenyt sairaalassa imetys käyntiin, ennen kuin otettiin tutti käyttöön. Sen avulla vauva siis tajusi, että pitää imeä ja suutakin avata, jotta sinne mahtuisi jotain :).



Ainiin, piti antaa jo aiemmin yksi vinkki:

Jos vauva havahtuu, kun hänet pistää omaan sänkyynsä eikä viihdy siellä. Niin kannattaa patja esilämmittää, esim. jyväpussin avulla. Tai sitten pitää vauva kapalossa/unipussissa, jolloin vauva ei tunne lämpötilanvaihtelua niin hyvin (joku jo vinkkasikin tätä jälkimmäistä joskus alkukuusta).



Tässä linkkivinkki enkunkieliselle sivulle, jossa kerrotaan kuinka paljon vauva tarvitsee minkäkin ikäisenä unta:

http://www.babycenter.com/0_chart-how-much-sleep-does-your-child-need_7…

Ajathan ovat viitteellisiä, mutta meidän esikoinen on ainakin nukkunut aika hyvin tuon mukaisesti koko ikänsä.



Rauhallista viikonloppua kaikille!



Justus & poju 14.1.

Hehee, kyllä kuulostaa tutulta nuo kommentit " pää ja kroppa ei enempää raskauksia ja synnytyksiä kestäis" ja " minua ei ole luotu olemaan raskaana, synnyttämään ja imettämään" jne. Itse vannoin aikanaan, että kun oli poika ja tyttö,ja alkoivat olla jo aikas kivassa ja helpommassa iässä, että se on siinä-enempää lapsia ei meille tule! Noh, kun vierähti aikaa ja elämäntilanne salli, mieli muuttui=) Äsken juuri paijailin 1v:n höyhensaarille ja oli niin hyvä mieli, että saan hänen untuvaisia hapsiaan silitellä...Vauva juuri nukkui sen verran, että sain rauhassa keskittyä poikaan.



Viime yö oli aika niukkauninen. Vauva ei illalla tehnyt kakkaa ja alkoi taas punkaamaan sitä pitkin yötä.Tissillä rauhoittui vähän, mutta reuhtoi siinäkin sen verran että piti vähän väliä ohjailla irronnutta nänniä suuhun.Kakkaa ei ole edelleenkään kuulunut, että varmaan jossain vaiheessa rysähtää taas sillai että sinapit tulee niskasta asti=)



Aamupalaksi söin vihreää teetä ja Fazeriinaa-huipputerveellistä=)



Mies on taas töissä, mutta mukavaa kun kaverini ja hänen vajaa 2v tyttö tulevat meille iltapäivällä.



Tuttiasioista joku kyseli..Ah, antaisin neidille NIIN mielelläni, kuten kaikille muillekin lapsilleni olen antanut, mutta tintti ei todellakaan sitä huoli=/ Minusta tutti on huippukeksintö ja pelastaa monesta tiukasta tilanteesta! Yritän yhä tarjoilla aktiivisesti, vaikka huonolta vaikuttaa..



Aurinkoa teidän kaikkien päivään!!!



sammermanni ja tintti 281297

Hyvää ja aurinkoista viikonloppua!



Vihdoinkin pääsin vauvan kanssa ulos. Täällä etelässä eli Espoossa on ihana ilma. Esikoinen työnteli myös vaunuja. Ihanaa kun tulee kevät ja valoa. Tiaiset kurkkivat jo pesäponttöihin :).



Kiitos Justukselle myötätunnosta. Mulla on ilmeisesti hyvät hormonimyrskyt menossa, en pysty edes laulamaan vauvalle, rupean vain itkemään. Kyllä tuo pieni vauva on sitten suloinen ja hellyttävä. Toisen lapsen kanssa on paljon helpompaa, varsinkin kun esikoinen oli pikkukeskonen (sektioitiin rajun raskausmyrkytylksen takia). Hypittiin täällä seinille joka inahduksesta. Nyt vauva syö nukkuu, seurustelee ja huutaa. Tiedän, ettei hän hajoa.





Kollegani sai toisen lapsensa 48v. Itse olen kohta 44v. ja alkiot on pakkasesta käytetty, joten taitaa meidän lapsiluku olla täynnä. Luomuvahinkoa tuskin tulee :).





Ametisti ja poika s. 13.1

Kohtuullinen yö takana. Nyt meillä on rauhallista, kun molemmat pikkuiset nukkuu...Pian on tosin imetystä ohjelmassa, mutta sitä ennen kahvit=)

Ou nou, taitaakin tulla yhdistetty kahvi-ja imetyshetki ininästä päätellen!! Tällaista tää on-joka kerta kun saa vaikka ruuan eteen, alkaa vauva vaatia rintaa.Toisaalta sen kestää paremmin nyt neljännen lapsen kanssa, kun on niin luissa ja ytimissä vauvan hetkellinen tarvitsevuus.Pian he ovat jo isoja ja saat soitella perään!!! Sitten ehtii lenkkeillä ja maalata tauluja=)



Mukavaa sunnuntaita!!!



sammermanni ja tintti 28.12.07

Huoh, meillä on ilmeisesti sellainen rytmi, että joka toinen päivä kukutaan ja joka toinen nukutaan... Kiitos muuten siitä linkistä niihin unijuttuihin, en muista enää kuka ystävällinen sen laittoi. Kokeilin viime yönä yhtä sieltä löytäämäni vinkkiä, että ei kannata katsoa vauvaa silmiin jos haluaa hänen nukkuvan ja imetin sit silmät kiinni :-) En sitten tiedä oliko sillä vaikutusta vai sit sillä, että eilisen päivän päikkärisaldo oli noin 2 h yhteensä, mutta yö meni hyvin. Edellisyönä saikin kanniskella kitisevää neitiä klo 1-5.



Aloin myös miettiä tuota syömishommaa. Vaikuttaisi siltä, että hereillä ollessaan (mutta väsyneenä) vaavi ei keksi muuta puuhaa kuin tissille hinkumisen ja tämä (siis alituinen syöminen) aiheuttaa sit mahakipristelyjä?



Kysymys muille sektion kokeineille: oletteko noudattaneet kantorajoitusta (ei mitään vauvaa painavampaa) kuinka kauan? Miehellä loppui nimittäin isyysloma tänään ja olis kiva päästä kauppaan vaavin kanssa (asutaan tokassa kerroksessa ja ei oo hissiä, joten sekä vaavi että ostokset pitää kantaa ylös ja vaunut jättää varastoon alas). Sairaalasta sain vain epämääräisen ohjeen " 6-8 vkoa kestää, että haava on " vetoluja" . Neuvolatädiltä kysyin vain jumppaohjeita, mutta hänen mukaansa mitään vatsalihastreeniä ei voisi vielä aloittaa.



Niin ja siihen galluppiin, asutaan kerrostalokolmiossa (71 neliötä) kolmisin. Yksi huone on tällä hetkellä " tyhjillään" kun vaavi asustaa meidän makkarissa. Tai on siinä ylimääräisessä huoneessa tää tietokone :-)



T: Miukkis ja Keijukaisprinsessa (vihdoin 3 kg!!) 25 vrk

Mulla siis sektio 4vkoa sitten ja omien tuntemusten mukaan olen kannellut. Meidän isi on kans jo palannut töihin ja mulla siis tämä 11 kilon " käsipunnus" eli 1v poika, jota on jonkin verran pakko nostella syöttötuoliin ja sänkyyn jne. Alussa tuli haava kipeeksi rasituksesta, mutta ei se enää repeä ellei ihan hulluna rehki. Sairaalan toipumisohjeissa luki, että esim.tennisharrastuksen voi kokenut harrastaja aloittaa uudelleen 3 vkoa sektiosta!!!! No, en ole tenniksen harrastaja, mutta vaikka olisinkin, en tosiaankaan ehkä aloittaisi matseja ihan vielä=) Mutta tämä siis esimerkkinä siitä että varmaankin voi kantaa ja nostaa painavampaakin pikkuhiljaa omien tuntemusten mukaan. Itse käyn tällä haavaa useammin kaupassa ja kannan pienempiä eriä kotiin, isommat satsit käymme yhdessä autolla.



Kyllä meilläkin on sellainen rytmi, että pari yötä menee levollisemmin ja pari huonommin ja sit on näitä välimallin öitä kuten esim. viime yö, jolloin pisin pötkö oli 3h minkä tintti huilas ilman tissiä omassa kopassa.