Miten helposti antaisitte lapsen lopettaa harrastuksen?? (soitto)
1-luokkalainen on nyt kohta 2v. soittanut, käy musiikkiopiston tunneilla (eli pääsi pääsykokeessa, lahjakkuutta löytyisi siis ainakin jonkin verran, jos olisi viitseliäisyyttä).
Kun viitsii soittaa, niin ihan näyttää tykkäävänkin siitä.
MOnesti se harjoittelu kuitenkin on aika tervanjuontia, ja tunneille lähtö.
Mietin, kannattaako vielä kuitenkin koettaa jatkaa, vai pitäisikö lopettaa? Hän on itse puhunut muutaman kuukauden jo ainakin että ei soita enää.
Tarjosin myös että vaihdetaan soitinta (toiseen jota hän myös kotona soittelee kun itse opetan, ehkä vähän helpompi ainakin alkuvaiheessa), mutta ei sitten vaikuttanut oikein haluavan sitäkään.
Miten teillä lapset suhtautuu soittotunteihin, onko tullut kyllästymisiä ja miten pitkään ne kestää, pääseekö niistä yli?
Kommentit (77)
Meillä 6v ilmoitti että ei halua enää jääkiekkoa harrastaa, lopetti siihen. Ei ole perään mankunut... tilalle otti sitten hieman myöhemmin yhden liikunta ja yhden soittoharrastuksen. Musta on tärkeää, että on joku harrastus, mutta oikean harrastuksen löytyminen voi viedä vähän aikaa.
Ap ei se poika innostu mistään niin kauan kun riutuu tietokoneaddiktionsa kourissa, usko jo. Kokeilisin itse saada addiktion katkaistua, ja jos senkään jälkeen ei soitto nappaa, antaisin lopettaa.
Selkeästi urheilulaji on myös väärä, kokeilkaa vaikka karatea ensi kaudelle.
Anna lopettaa. Itse soitin pienoa. Minä aluksi innostuin mutta sitten harjoittelusta tuli hankalaa, en viitsinyt yms. Äiti lahjoi ja houkutteli pari vuottta. Suostuin taas vuoden jatkamaan, sitten aina kesken lukukauden minua piti jo pakottaa. Soittaminen jäi siihen kun pienon opettajani H.R (mies) haukkui minut pystyyn soittaessani kappaletta(olin kerrankin opetellut ja traumat jäi) ja lähdin itkien kesken tunnin kadulle vaeltelemaan ja odottamaan äitiä hakemaan. Silloin ei vielä ollut kännyköitä joten odotin mahd kaukana soittopaikan ovesta ja pelkäsin kokoajan että ukko juoksee perääni. Tosin hän ei edes soittanut vanhemmilleni että tulisivat hakemaan tai että olin lähtenyt yksin pihalle. Eipä ole sen herran pianokoulua enää Hyvinkäällä. Jossain helsingissäpäin vaikuttaa.
[quote author="Vierailija" time="22.04.2014 klo 13:31"]
Niin no ongelma on, että ei ole oikein mitään mitä hän haluaisi harrastaa (ohjattu). Liikuntaharrastus on myös eikä tykkää siitäkään.
Ja jos nyt lopettaa, niin ei sinne musiikkiopistoon sitten varmaan enää pääse takaisin.
ap
[/quote]
Tarkoitatko siis, että lapsi soittaa (tai itkee ja soittaa) jotain soitinta musiikkiopistossa seuraavat kymmenen vuotta, koska on vaikea päästä takaisin???
Haloo!
En pakottaisi soittamaan.
Mielestäni on ok "pakottaa"/kannustaa tuonikäistä niin, että jo maksettu kausi käydään valittua harrastusta loppuun. Ja että joku säännöllinen harrastus pitää olla. En kuitenkaan lähtisi sen enempää sanelemaan, että pitää olla juuri soittoharrastus.
Mutta en olekaan itse musikaalinen. Onneksi minua ei ole kukaan koskaan pakottanut soittotunneille.
12 jatkaa vielä, kun äsken unohtui: Tuonikäisille olen itse antanut vaihtoehdot, joista valitsevat mitä haluavat seuraavalla kaudella harrastaa. Silloin on kiinnostuksen loppuessakin helppo perustella, että kausi käydään loppuun, kun on itse valittu harrastus.
Pitääkö lapsia ihan oikeesti tolleen pakottaa harrastamaan jotain?? Eikö riitä, että lapsi sanoo tahtooko harrastaa jotain tai yleensä yhtään mitään, miksi vanhempien pitäisi noin valita urheilut tai musiikit tms?
Ehkä lapsi ei yksinkertaisesti vielä ole kypsä näihin harrastuksiin? Anna vetää henkeä ja yrittäkää (jotain muuta) myöhemmin uudelleen.
Eiköhän se sitten ala se soitto kiinnostamaan uudelleen jos teininä vaikkapa tulee bändikuvioita. Silloin se soitto tosin ei enää monesti ole mitään "nättiä", vaan onkin aikuisten mielestä täysin aivotonta räminää. Mutta tällöin voikin kulua esim. kitaran parissa helposti pari tuntia päivässä ja enemmänkin
[quote author="Vierailija" time="22.04.2014 klo 14:04"]
Ehkä lapsi ei yksinkertaisesti vielä ole kypsä näihin harrastuksiin? Anna vetää henkeä ja yrittäkää (jotain muuta) myöhemmin uudelleen.
[/quote]
Ei tässä ole mistään tälläisestä kyse. Tämä on se sama ap joka toisessa ketjussa puhui tietokoneaddiktoituneesta ekaluokkalaisesta.
[quote author="Vierailija" time="22.04.2014 klo 14:12"]
[quote author="Vierailija" time="22.04.2014 klo 14:04"]
Ehkä lapsi ei yksinkertaisesti vielä ole kypsä näihin harrastuksiin? Anna vetää henkeä ja yrittäkää (jotain muuta) myöhemmin uudelleen.
[/quote]
Ei tässä ole mistään tälläisestä kyse. Tämä on se sama ap joka toisessa ketjussa puhui tietokoneaddiktoituneesta ekaluokkalaisesta.
[/quote]
Aijaa. Silti ekaluokkalaisen mielenkiinnot voi muuttua vielä moneen kertaan...
Nostan. Meillä lapsi on käynyt vuoden verran soittotunneilla. Hän valitsi itse soitinkokeilusta jousisoittimen pääinstrumentiksi ja lähtee aina mielellään soittotunneille ja on siellä hyvillä mielin, mutta kotona harjoittelu on yhtä itkua ja hampaiden kiristelyä. Siksi ajattelimme, että lopetamme soittoharrastuksen keväkauden päätteeksi. Lapsi sanoi keväällä kuitenkin haluavansa jatkaa soittamista, ja vielä tällä kyseisellä soittimella. Opettaja on aivan mahtava ja kannustava. Onko jollain kokemusta esim. siitä, että lapselle tulee oma motivaatio harjoitteluun jossain vaiheessa? Emme jaksaisi enää yhtään tapella soittoläksyjen tekemisestä, tuntuu tyhmältä pakottaa lapsi harjoittelemaan harrastukseen, minkä on itse valinnut.
Miten olette päässeet lapsen murrosiästä yli soittiminen jatkamisen kanssa? Ei jaksaisi jatkaa ja soittaa mutta ei kyllä jaksaisi paljon muutakaan.
Uskon, että lukioikäisenä jo olisi iloinen, että jaksoi jatkaa. Mutta miten auttaa tilannetta vanhempana?
On kyllä saatanasta tämä aika, jossa kaikkien kavereiden keskittymiskyky on noin 15 sekuntia. Soittaminen on sen vastakohta ja siksi todella raskasta joskus.
Aloita itse se soittoharrastus, kun se sinua kiinnostaa!
Mä lopetin koska ei ollut motivaatiota harjoitella, soittoharrastus lapsena oli kolmeen otteeseen ja 2 eri soitintakin kokeiltu. Halu pitää lähteä lapsesta itsestään.
Ja omat lapset kävivät kokeilemassa soittotunneilla mutta loppui lyhyeen sekin. Tämä sama kirjoittaja jatkaa
Vierailija kirjoitti:
Mä lopetin koska ei ollut motivaatiota harjoitella, soittoharrastus lapsena oli kolmeen otteeseen ja 2 eri soitintakin kokeiltu. Halu pitää lähteä lapsesta itsestään.
Olipa täällä yllättäviä vastauksia. Tietenkin SAA lopettaa, jos se ei tunnu mieleiseltä. Kamala ajatus, että 10v on kohta burnoutin partaalla kun tekee jtn, mihin vanhemmat "pakottaa". Täällä kohta 10v, joka lopetti juuri futsalin.
Hyvää keskustelua, aloittajan kanssa samoja pohdintoja käynyt. Meillä esimurkku haluaisi lopettaa soittoharrastuksen (jossa on lahjakas). Periaate itsellä se, että joku harrastus on hyvä olla. Nyt vaan mikään muukaan harrastus ei hänellä kiinnosta. Menestyy koulussa aika "helpolla", ja siihen tottunut ja itse näen että nyt kun soitossa mennään vaikeammalle tasolle, niin ei ole oikein kokemusta pitkäjännitteisestä työskentelystä ja siitä että joutuu oikeasti näkemään vaivaa kehittyäkseen. Toistaiseksi en ole antanut lopettaa, mielestäni vanhemman velvollisuus on toisaalta myös opettaa siihen, että asiat vaatii työtä. Etenkin kun näkee,miten sitten toisaalta konserteissa soittamisesta nauttii. Veikkaan että etenkin murrosikä on kaikissa harrastuksissa iso haaste, helposti ne jää siinä kohtaa pois.
6, saiko musiikkopistosta sitten ottaa välivuoden? (vai käyttekö yksityistunneilla?)
JOtenkin tuntuu että tuo opistopaikka on aika "arvokas", kun siihen on päässyt, ettei viitsisi heti luovuttaa.
Ja en tiedä mitä sitten tilalle...
LUulen että se liikuntaharrastuskin loppuu kyllä nyt, sinnekin meneminen on hänestä tylsää eikä hän siellä kuulemma tee kauheasti mitään (on maalissa ettei tarttis juosta niin paljon).
KOetan keksiä jonkun toisen liikuntaharrasteen tilalle mutta en tiedä kannattaako kaikkea vaihtaa kerralla.
ap