tavarapaljous :(

Oma moraaliini sallii toiminnan, joka ehkä jonkun mielestä on yhteiskunnalta kerjäämistä, pummaamista ja Kelan tuilla loisimista, mutta ei kuitenkaan vastaavaa yksittäiseltä ihmiseltä. En myöskään halua yhteiskuntaa, jossa kaikki on kolmannen sektorin, hyväntekeväisyyden tai yksittäisten ihmisten toimien varassa. Suomessa yhteiskunnan pitää hoitaa sote-asiat, eikä saa olla niin, että joku vanhustenhoidon sairas, vanha ja köyhä vanhus saa vaatteita vaan, jos joku hyvää hyvyyttään suostuu niitä ilmaiseksi ompelemaan. Toki tämä vaateongelma nyt on ongelmista pienempiä ja paljon suurempiakin ratkaisemattomia ongelmia on. 

Vierailija kirjoitti:

Varmasti tuon palvelutaloon ommelleen ainoa itselleen tavoittelema hyöty on ollut saada kotiinsa tyhjää tilaa ja tavaramääräänsä vähemmäksi. Tuollaisen ei kuitenkaan pitäisi olla yksityisten ihmisten hyväntekeväisyyden tai muutenkaan kolmannen sektorin toiminnan varassa, vaan yhteiskunnan pitäisi nämä hoitaa. Mitä enemmän joku muu kuin yhteiskunta näitä hoitaa niin sitä paremmalla omallatunnolla yhteiskunnan jo liian niukkoja resursseja leikataan ja vedotaan siihen, että muitakin toimijoita löytyy. Suomessa nimenomaan yhteiskunnan nämä pitäisi hoitaa. Oikeastaan kaikki yksittäisten ihmisten pitäisi lopettaa kaikki ilmainen vapaaehtoistyö soten parissa ja tähän liittyvä hyväntekeväisyys, jotta yhteiskunta eli lähinnä hallitus vihdoin heräisi asioiden todellisuuteen. En itse ole tarvitsemaani apua yhteiskunnalta saanut ja joudun jo toimimaan kotiorjana sukulaiselleni ja pakon edessä olen tehnyt tässä suhteessa jo enemmän kuin kohtuuden nimissä

Siis en kyllä tavoitellut itselleni mitään hyötyä ommellessani yöpaidat tuohon palvelutaloon! Ei kaikki ihmiset ole hyötymisen perässä. Vaatehuoneessani on hyvä järjestyskin, ei mitään tavarapaljoutta. Ja varmasti on myös talon puolesta laitosyöpuvut, mutta halusin ommella heille omat yöpuvut. Siinä on eroa. Annoin ikäänkuin henkilökohtaisen lahjan vanhuksille. Ei se liity mitenkään yhteiskunnan velvoitteisiin. Ja pakka oli minulla aivan turhaan. Kukaan ei tässä hävinnyt yhtään mitään.

Ei yhteiskunta vanhuksille mitään omia yöpaitoja ole velvoitettu ostamaan. Palvelutalon omia laitoskäyttöön suunniteltuja pukuja saa käyttää, jos omia ei ole. Jos joku ompelee heille lahjaksi vaatetta, niin sehän on vain mukava asia ja varmasti lisää kodinomaisuutta.

Ei kaikki ole yhteiskunnan tehtävä. Minä vein kerran ison kasan taide- ja kukkakirjoja palvelutalon vanhuksille. Tykkäsivät kovasti ja kirjoille oli vientiä. Olisiko yhteiskunnan tehtävä ollut nyt maksaa sitten muka nämäkin kirjat? Ne olivat minulle turhia. Ja oli talon puolesta kirjojakin, että eivät nyt olleet pelkästään minun kirjojeni varassa. En myöskään ole ainaista hyötyä tavoitteleva ihminen.

Vierailija kirjoitti:

Varmasti tuon palvelutaloon ommelleen ainoa itselleen tavoittelema hyöty on ollut saada kotiinsa tyhjää tilaa ja tavaramääräänsä vähemmäksi. Tuollaisen ei kuitenkaan pitäisi olla yksityisten ihmisten hyväntekeväisyyden tai muutenkaan kolmannen sektorin toiminnan varassa, vaan yhteiskunnan pitäisi nämä hoitaa. Mitä enemmän joku muu kuin yhteiskunta näitä hoitaa niin sitä paremmalla omallatunnolla yhteiskunnan jo liian niukkoja resursseja leikataan ja vedotaan siihen, että muitakin toimijoita löytyy. Suomessa nimenomaan yhteiskunnan nämä pitäisi hoitaa. Oikeastaan kaikki yksittäisten ihmisten pitäisi lopettaa kaikki ilmainen vapaaehtoistyö soten parissa ja tähän liittyvä hyväntekeväisyys, jotta yhteiskunta eli lähinnä hallitus vihdoin heräisi asioiden todellisuuteen. En itse ole tarvitsemaani apua yhteiskunnalta saanut ja joudun jo toimimaan kotiorjana sukulaiselleni ja pakon edessä olen tehnyt tässä suhteessa jo enemmän kuin kohtuuden nimissä

Katkeruus paistaa..

Vierailija kirjoitti:

Yritän nyt tämän viikonlopun aikana saada kirjoitettua sosiaalityöntekijälle kirjeen ja kertoa siinä ongelmistani ja pyytää vihdoin apua kun en muuten ole koko kesänä saanut sosiaalityöntekijään yhteyttä ja tarvetta tosiaan olisi ollut. Ensi viikolla sitten postittaisin kirjeen. Olen vaan epätoivoinen pahenevien ongelmieni kanssa ja mitään apua en vaan millään saa. Sosiaalityöntekijä ei enää edes vaivaudu vastaamaan asiallisiin viesteihinkään.

Kannattaa laittaa sähköpostia eikä paperikirjettä. Sähköposti kannattaa laittaa myös viraston sähköpostiosoitteeseen ei pelkästään sille yhdelle sosiaalityöntekijälle, joka on ehkä lomalla kuukauden, muissa tehtävissä tai virkavapaalla. Vaikka kuinka olisi paha olla, ei myöskään kannata laittaa asiattomuuksia, uhkailevia tai vitt*uilevia viestejä, ne eivät edistä asianhoitoa millään lailla.

Voitko hakea apua kirkon diakoniatyöntekijältä? En kuulu kirkkoon, mutta ole kuullut että viimeisenä oljenkortena sieltä on autettu, myös rahallisesti ja muutenkin, ihan ilman uskonnon tuputtamista. Riippuu varmaan paikkakunnasta miten suhtautuvat. Kaikki reseptit kirkolle, jos auttavat.

#reseptit# piti olla respektit:😁

Vierailija kirjoitti:

Apua!! En todellakaan tiedä, mistä aloittaisin raivauksen! En ole jaksanut käydä varastoja läpi muutemaan vuoteen. Väsyin ihan kokonaan, kun lapset oli pieniä. Just jaksoin ja selvisin normiarjesta.

Pitäsikö aloittaa varastoista, vaatehuoneesta ja kaapeista vai siivota ensin näkyviä paikkoja esim. pöytätasot ja hyllyt? Usein raivaus tyssää liian tarkkaan ja aikaa vievään näpertämiseen.

**

Täällä on pari sivua taaksepäin lista Konmarin opetuksen mukaisesti listoista. Itse aloitin vuonna 2020 listan ensimmäisistä eli vaatteista. Järjestin silloin omat vaatekomerot ja hyllyt eli vaatteet viikattiin pystysuoraan värijärjestykseen. Pieneksi jääneet vaatteet laitoin surutta pois: Ei niihin enää mahdu ja jos mahtuukin, eivät ne enää ole muodissa. Uskomatonta, mutta hylllyt ovat edellleen järjestyksessä 4 vuoden jälkeen.

Seuraavana listalla oli kirjat. Nissä ei käynytkään niin hyvä tuuri. Tuli korona ja kaikki paikat, johon kirjoja pystyi jättämään menivät kiinni. En pystynyt heittämään niitä suoraan roskikseen. Onneksi nyt ovat pikku hiljaa avautuneet ja olen alkanut viemään kirjoja pois. Mulla on ollut aiemmin tällainen hölmö ajatus: Ehkä vielä joskus luen tämän kirjan ja olen säästänyt sen. No nyt olen alkanut pikku hiljaa luopumaan pehmeäkantisista kirjoista. Hullu, ja ehkä vanhanaikainen ajattelutapa, että kovakantiset kirjat olisivat jotenkin arvokkaampia.

Sain myöskin keittiön kaapit järjestettyä ja niille pitäisi nyt tehdä uusintakierros. Muut luokat ovatkin hankalia. Etenkin tuo, jossa pitäisi käydä kaikki muistoesineet läpi, on osottautunut hitaaksi ja vaativaksi. Ehkä vielä joku päivä.

Pitäisi raivata kaappeja järjestykseen, mutta nyt on ongelma, kun pari tärkeää asiaa on kadoksissa. Aiemmin, jos joku tavara on ollut kadoksissa, olen vain surutta ostanut uuden tilalle. Tämän vuoksi meillä on esim.6 pakkausta jouluvaloja.

Mutta nyt kadoksissa olevat tavarat ovat sellaisia joita ei voi hankkia uusia tilalle. Miten tsemppaan itseäni, että järjestä nyt niitä kaappeja, ja jos kadoksissa olevat tavarat tulevat kaapissa vastaan, silloin on kaksinkertainen onni?

Ärsyttäviä ovat jotkut dokumentit, joita ei löydy sähköisessa muodossa ja velvoitetaan säilyttämään. Yksi esimerkki tästä on, kun olin työpaikan 50v-tarkastuksessa, niin minulta kysyttiin lapsuuden ajan sairastetuista taudeista ja rokotuksista. Mistä minä sellaisia tiedän? Kotona saattaa olla vanha rokotustodistus tai sitten ei.

Hei naiset! Kertokaahan mihin voisin laittaa noin paritkymmenet uudenveroiset rintaliivit? Kerran, pari käytetyt. Sovittamatta ostetuista tuli aina huteja, mutta usein myös sovitetuista. 

Vasta viime talvena löysin mallin, jossa on hyvä olla, eivät kiristä mistään, eikä olkaimet valu. Näitä on nyt kahdet, toiset päällä, toiset pesussa. Samaa mallia ostan vielä kahdet. Muita en enää käytä, vaikka kauniita ovatkin. 

T.Vinkkejä kaipaava äippä

Vierailija kirjoitti:

Ei kaikki ole yhteiskunnan tehtävä. Minä vein kerran ison kasan taide- ja kukkakirjoja palvelutalon vanhuksille. Tykkäsivät kovasti ja kirjoille oli vientiä. Olisiko yhteiskunnan tehtävä ollut nyt maksaa sitten muka nämäkin kirjat? Ne olivat minulle turhia. Ja oli talon puolesta kirjojakin, että eivät nyt olleet pelkästään minun kirjojeni varassa. En myöskään ole ainaista hyötyä tavoitteleva ihminen.

Miksi ei voisi tehdä hyvää ihan pyyteettömästi? Eräänä pakkastalvena vein fleecepeittoja vanhusten hoivaosastolle, koska monella vanhuksella oli vilu ilman kunnollista peittoa. Meille oli kotiin kertynyt niitä ylimääräisiä isompi pino, joten uskon hyvän mielen tässä olleen molemminpuolinen. 

Vierailija kirjoitti:

Hei naiset! Kertokaahan mihin voisin laittaa noin paritkymmenet uudenveroiset rintaliivit? Kerran, pari käytetyt. Sovittamatta ostetuista tuli aina huteja, mutta usein myös sovitetuista. 

Vasta viime talvena löysin mallin, jossa on hyvä olla, eivät kiristä mistään, eikä olkaimet valu. Näitä on nyt kahdet, toiset päällä, toiset pesussa. Samaa mallia ostan vielä kahdet. Muita en enää käytä, vaikka kauniita ovatkin. 

T.Vinkkejä kaipaava äippä

Naisten turvakotiin ainakin. Vein kerran kassillisen ylimääräisiä neulepuseroita sinne.

Vierailija kirjoitti:

Hei naiset! Kertokaahan mihin voisin laittaa noin paritkymmenet uudenveroiset rintaliivit? Kerran, pari käytetyt. Sovittamatta ostetuista tuli aina huteja, mutta usein myös sovitetuista. 

Vasta viime talvena löysin mallin, jossa on hyvä olla, eivät kiristä mistään, eikä olkaimet valu. Näitä on nyt kahdet, toiset päällä, toiset pesussa. Samaa mallia ostan vielä kahdet. Muita en enää käytä, vaikka kauniita ovatkin. 

T.Vinkkejä kaipaava äippä

Joissakin alusvaateliikkeissä on välillä kampanjoita, joissa saa alennusta kun viel vanhoja käyttökelpoisia rintaliivejä liikkeeseen. Lahjoittavat nämä sitten hyväntekeväisyyteen.

Ihanan ristiriitaista, kun ensin on monta kommenttia siitä, että kaikki kirpparilta tai kierrätyksestä saadut tavarat pitää saunottaa tai pakastaa ja sen jälkeen tulee ohjeita, että viekää vanhat peitot ja neulepuserot vanhustenkoteihin. 

Niinhän se on, että jokainen ajattelee, että muiden tavarat ovat täynnä tuhoeläimiä, mutta omat eivät. ;)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hei naiset! Kertokaahan mihin voisin laittaa noin paritkymmenet uudenveroiset rintaliivit? Kerran, pari käytetyt. Sovittamatta ostetuista tuli aina huteja, mutta usein myös sovitetuista. 

Vasta viime talvena löysin mallin, jossa on hyvä olla, eivät kiristä mistään, eikä olkaimet valu. Näitä on nyt kahdet, toiset päällä, toiset pesussa. Samaa mallia ostan vielä kahdet. Muita en enää käytä, vaikka kauniita ovatkin. 

T.Vinkkejä kaipaava äippä

Naisten turvakotiin ainakin. Vein kerran kassillisen ylimääräisiä neulepuseroita sinne. 

Noin tietysti, että muita vaatteita voi lahjoittaa eteenpäin. Mietin vaan, onko kukaan antanut alusvaatteita, kuten liivejä kierrätykseen? 

Kaikkein ihaninta olisi lahjoittaa suoraan tarvitsevalle jos vaan koko stemmaa. 

Vierailija kirjoitti:

Ihanan ristiriitaista, kun ensin on monta kommenttia siitä, että kaikki kirpparilta tai kierrätyksestä saadut tavarat pitää saunottaa tai pakastaa ja sen jälkeen tulee ohjeita, että viekää vanhat peitot ja neulepuserot vanhustenkoteihin. 

Niinhän se on, että jokainen ajattelee, että muiden tavarat ovat täynnä tuhoeläimiä, mutta omat eivät. ;) 

On aivan varmaa, että sen todella HUOMAA, jos kotona on luteita. En tunne ketään, joiden kodissa olisi lutikoita. Asumme pienehkössä kaupungissa. Lisäksi vaatteet tietysti PESTÄÄN ennen kierrätystä. Se kai on selvää kaikille.

Pk-seudulta, kuten Vantaalta noita ludekoteja kai löytyy, koska asiasta täällä niin kovasti puhutaan. Perin ikävä ja hankala juttu.

Vierailija kirjoitti:

Ihanan ristiriitaista, kun ensin on monta kommenttia siitä, että kaikki kirpparilta tai kierrätyksestä saadut tavarat pitää saunottaa tai pakastaa ja sen jälkeen tulee ohjeita, että viekää vanhat peitot ja neulepuserot vanhustenkoteihin. 

Niinhän se on, että jokainen ajattelee, että muiden tavarat ovat täynnä tuhoeläimiä, mutta omat eivät. ;)

No ehkäpä sinä ensin vähän tutkit ettei ole mitään ötököitä, ennenkuin lahjoitat mitään mihinkään.. ota silmä käteen..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihanan ristiriitaista, kun ensin on monta kommenttia siitä, että kaikki kirpparilta tai kierrätyksestä saadut tavarat pitää saunottaa tai pakastaa ja sen jälkeen tulee ohjeita, että viekää vanhat peitot ja neulepuserot vanhustenkoteihin. 

Niinhän se on, että jokainen ajattelee, että muiden tavarat ovat täynnä tuhoeläimiä, mutta omat eivät. ;)

No ehkäpä sinä ensin vähän tutkit ettei ole mitään ötököitä, ennenkuin lahjoitat mitään mihinkään.. ota silmä käteen..

Onko niin edesvastuutonta ihmistä edes olemassa, joka vie sellaisesta kodista tavaraa kierrätykseen, jossa on niin hirveä tilanne kuin ludeongelma? Sitä kun ei mitenkään voi olla huomaamatta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihanan ristiriitaista, kun ensin on monta kommenttia siitä, että kaikki kirpparilta tai kierrätyksestä saadut tavarat pitää saunottaa tai pakastaa ja sen jälkeen tulee ohjeita, että viekää vanhat peitot ja neulepuserot vanhustenkoteihin. 

Niinhän se on, että jokainen ajattelee, että muiden tavarat ovat täynnä tuhoeläimiä, mutta omat eivät. ;) 

On aivan varmaa, että sen todella HUOMAA, jos kotona on luteita. En tunne ketään, joiden kodissa olisi lutikoita. Asumme pienehkössä kaupungissa. Lisäksi vaatteet tietysti PESTÄÄN ennen kierrätystä. Se kai on selvää kaikille.

Pk-seudulta, kuten Vantaalta noita ludekoteja kai löytyy, koska asiasta täällä niin kovasti puhutaan. Perin ikävä ja hankala juttu. 

Ruuhkasuomessa Vantaa-Hki-Espoo ongelma on todellinen.

Pikkukaupungeissa ja maakunnissa sitä ei ole, tai se on hyvin harvinainen.