Lue keskustelun säännöt.
tavarapaljous :(
22.04.2014 |
ahdistaa tämä tavaramäärä täällä asunnossa. 50neliöinen kaksio, 3 henkilöä, joista yksi alle 1v. yööööhhhh. miten tavaraa vois vähentää. olen vielä niin hamsteriluonne :/
Kommentit (19789)
Vierailija kirjoitti:
Mihin romua tarvii. Kuolinpesistä joppari maksaa muutaman satasen.
muutto pienempään, kaikki rojut pellolle ja paperit ojennukseen. Valmiina näätsä lähtee.
Kaikki tavara ei ole romua. Jos mielestäsi on, mikset asu täysin tyhjässä asunnossa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kamppailen makuuhuoneen kanssa. Se on täynnä tavaraa, jolle ei ole paikkaa. En enää järkevästi keksi, mistä voisin luopua, mutta tuntuu, että se on täynnä roskaa. Se siis näyttää roskalta, kun ei ole järkevää säilytyspaikkaa. Esim kaikki matkalaukkuni ovat siellä, täynnä tavaraa, eivätkä ne ole kauniita...
Pyykkilaatikot ovat siellä. Kirjoituspöytä. Vaatekaappi ja 10 pahvilaatikkoa sen päällä (ei ole kiinteää kaappia). Vaatetanko. Tuoleja, yöpöytiä. En kestä. Ja miten ihmiset saavat yöpöydän tasoyminimalistisiksi? Minulla ne pursuvat roinaa.
Paljon olen jo konmqrityanut, mutta tämä on murheenkryyni, en etene makuuhuoneessa yhtään.
No mutta sulla on vaan niin paljon kaikkea. Mulla ei nimittäin ole kirjoituspöytää, kirjoittelen millon missäkin. Vaatetankoakaan mulla ei ole, vaatteet mahtuvat kaikki yhteen vaatekaappiin. Matkalaukkuakaan en omista, jos reissaan mulle riittää ihan vaan yksi reppu, vähän isompi malliltaan ja käytän samaa kaupassa käydessä. Varatuoleina mulla on pinottavia jakkaroita, jotka ovat kesäisin parvekkeella käytössä. Pyykit mulla roikkuu pyykkipusseissa kylpyhuoneen seinällä. Valaisin on seinässä. Yöpöytää en edes haluaisi, keräisi mulla vain pölyä. Herätyskellokin on puhelimessa. Entä mitä niissä laatikoissa on siellä vaatekaapin päällä, voisiko sieltä karsia jotain?
Ihan mielenkiinnosta, miksi sinä olet tässä ketjussa, kun et selvästikään tavarapaljoudesta kärsi?
Vierailija kirjoitti:
Mitä olette tehneet vanhoille, mahdollisesti väärän sävyisille meikeille? Minulla on vanhoja huulipunia, luomivärejä, kulmakyniä ja kynsilakkoja joita olen korvannut uusilla, itselleni paremmin sopivilla väreillä.
Nää tuntuu mun mielestä monesti vaikealta, koska en periaatteessa haluaisi heittää jotain ihan toimivaa ja käyttökelpoista tuotetta ja vieläpä lähes täyttä pakkausta pois. Kuitenkin jos tulee ostettua liian tumma meikkivoide tai huonon sävyinen huulipuna tai kulmaväri, luomiväri jne tai tuote joka ei muuten vain toimi niin ei niitä väkisinkään ole kiva käyttää loppuun. Olen päätynyt kompromissiin että käytän tuotetta jonkun verran, vaikka puolet tai edes vaikka muutamia kertoja ja sitten heitän pois. Käytän niitä vaikkapa niin että yhdistän huonon väristä huulipunaa huulirasvaa tai kiiltoon tai käytän vaikka väärän sävyistä kulmakynää tai meikkivoidetta sellaisena päivänä, jolloin haluan kyllä meikata mutta ei ole mitään tärkeää menoa kuitenkaan eikä niin tarkkaa että onko sävyt nyt vähän niin ja näin. Tai jos on vaikka sellainen teams kokous jossa pidetään kamera päällä ja haluan meikata mutta tiedän että ei ne muut nyt jotain poskipunan sävyä sieltä ruudun takaa niin tarkkaan arvioi. Sitten vaan jossain vaiheessa totean että nyt riittää ja olen hyödyntänyt tuotetta edes jonkun verran ja roskiin vaan. Ja pyrin olemaan entistä tarkempi jatkossa ko tuotteen kohdalla että tulee sopiva sävy. Mutta kosmetiikassa tulee hutiostoja silloin tällöin. Koskaan ei voi olla varma etukäteen sopiiko tuote ja miten se tulee käytännössä toimimaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kamppailen makuuhuoneen kanssa. Se on täynnä tavaraa, jolle ei ole paikkaa. En enää järkevästi keksi, mistä voisin luopua, mutta tuntuu, että se on täynnä roskaa. Se siis näyttää roskalta, kun ei ole järkevää säilytyspaikkaa. Esim kaikki matkalaukkuni ovat siellä, täynnä tavaraa, eivätkä ne ole kauniita...
Pyykkilaatikot ovat siellä. Kirjoituspöytä. Vaatekaappi ja 10 pahvilaatikkoa sen päällä (ei ole kiinteää kaappia). Vaatetanko. Tuoleja, yöpöytiä. En kestä. Ja miten ihmiset saavat yöpöydän tasoyminimalistisiksi? Minulla ne pursuvat roinaa.
Paljon olen jo konmqrityanut, mutta tämä on murheenkryyni, en etene makuuhuoneessa yhtään.
No mutta sulla on vaan niin paljon kaikkea. Mulla ei nimittäin ole kirjoituspöytää, kirjoittelen millon missäkin. Vaatetankoakaan mulla ei ole, vaatteet maht
Kiitos mielenkiinnostasi! Seuraan ketjua, koska tiedän kyllä mitä tavaran kerääminen ja lopulta sen pois karsiminen on.
Ihan alkujaan olin minimalisti, suorastaan askeetikko. Mennä reissasin ympäri maailmaa reppu selässä, enkä omistanut oikeastaan mitään. Tätä kesti ihan muutamia vuosia.
Sitten sain lapsia ja asetuin aloilleni ja aloin haalia kaikkea mahdollista mukamas tarpeellista. Ihmiset ympäriltä oikein toitottivat miten tarvitsen sitä ja tätä, että miten olen huono äiti, jos en osta kaikkea mahdollista. Siis sille pienelle lapselle, joka ei olisi tarvinnut oikeasti juuri mitään. Tuli toinenkin lapsi, eri sukupuolta ja taas piti hankkia kaikkea ja sisustaa uusiksi.
No lasten tullessa kouluikään sain tarpeekseni tavarasirkuksesta ja ensin möin tavaroita pois. Sitten lahjoittelin tutuille, sitten tuntemattomille ja lopulta kierrätin kaiken turhan pois.
Nyt on taas oma tuttu vapaa fiilis ja onnekseni ukko ja lapset ovat saman tavaroista vapaan fiiliksen perään.
Luin tätä ketjua jo ihan alusta asti ja tähän on jotenkin jäänyt koukkuun. Välillä olen laittanut tänne kannustavia viestejä ja joitakin vinkkejä.
Muistissa on niin selkeästi täyteen ahdetun kaapin tuoma ahdistus ja huono omatunto vaatteista, joita ei lapset edes ehtineet käyttää.
Tuo oli siis vastauksena sille, joka ihmetteli mitä teen täällä jos en kerran kärsi tavarapaljoudesta. Kärsin kyllä ihan tarpeeksi, että olen lunastanut kyllä paikkani tässä ketjussa..;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Käytiin viikonloppuna asuntoesittelyssä, jossa uudehko kaksio oli stailattu nätisti. Erityisesti huomioin kuinka seinille ei ollut ripustettu mitään. Se loi rauhallisen tunnelman. Huonekalujakaan ei ollut paljon. Se antoi inspiraatiota oman asunnon uudelleenarviointiin. Tarvitseeko olla noin paljon taidetta seinillä... poistin taulut ja kyllähän tila näytti seesteisemmältä. Toisaalta sitten mietityttää taiteilijoiden toimeentulo. Omat taulut ovat ainakin 30 vuotta vanhoja grafiikanlehtiä, joihin olen välillä tympääntynyt ja pistänyt kaappiin ja sitten taas esille. 🤔
Meillä on yksi pitkä taso, jolle asettelen taulut nojaamaan. Se sijaitsee portaikossa, mutta toki se voisi olla muuallakin. Sille mahtuu 4-5 taulua, loput ovat kaapissa. Vaihtelen esillä olevia tauluja muutaman kerran vuodessa.
Meillä on aika paljon huonekaluja ja korkeat hyllyt täynnä kirjoja. (ja juu, niitä on niin paljon että osa on kaatuilevina torneina). Ei tosiaan tee mieli lisätä seinille enempää visuaalista rasitetta, vaikka taidetta rakastan ja olen itsekin sitä tehnyt.
-Ilman verhoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä olette tehneet vanhoille, mahdollisesti väärän sävyisille meikeille? Minulla on vanhoja huulipunia, luomivärejä, kulmakyniä ja kynsilakkoja joita olen korvannut uusilla, itselleni paremmin sopivilla väreillä.
Nää tuntuu mun mielestä monesti vaikealta, koska en periaatteessa haluaisi heittää jotain ihan toimivaa ja käyttökelpoista tuotetta ja vieläpä lähes täyttä pakkausta pois. Kuitenkin jos tulee ostettua liian tumma meikkivoide tai huonon sävyinen huulipuna tai kulmaväri, luomiväri jne tai tuote joka ei muuten vain toimi niin ei niitä väkisinkään ole kiva käyttää loppuun. Olen päätynyt kompromissiin että käytän tuotetta jonkun verran, vaikka puolet tai edes vaikka muutamia kertoja ja sitten heitän pois. Käytän niitä vaikkapa niin että yhdistän huonon väristä huulipunaa huulirasvaa tai kiiltoon tai käytän vaikka väärän sävyistä kulmakynää tai meikk
Mä käytän pois. Luomivärin rikoin muruiksi ja sekaan puuteria. Meikkivoiteen sekaan päivävoidetta ja huulipunan päälle kiiltoa. Kynsilakat olen käyttänyt niinään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huh huh, kymmenen vuotta vanha ketju. Muistan, kun tämä alkoi, minulla oli vauva ja taapero, ja painiskelin vaunujen ja hoitopöytien kanssa pienessä asunnossa. Sain täältä paljon vertaistukea ja vähän kyseenalaistamistakin.
Nyt vanhin lapseni saavutti teini-ikäisyyden, meillä on surua, murhetta ja isovanhempien talojen tyhjentämistä. Vieläköhän täällä on yhtä kannustava ilmapiiri?
- Ilman verhoja.
Vau! Mulla vähän sama. Mun 2014 syntynyt vauva on jo iso ihminen ja täällä edelleen ollaan mukana. Välissä on vaihtunut koti ja kotimaakin välillä, mut tänne on aina kiva palata hakemaan inspiraatiota.
Mahtavaa kuulla, että paikalla on pitkän linjan kohtalotovereita. Ja samat terveiset sinulle, se toinen vuoden 2014 vauvan äiti.
Ikuista karsimista ja tavaranhallintaahan tämä vanhemmuus on. Silloin kestovaipat ja itkettävän ihanat soittorasiat, nyt urheiluvälineet. Tuntuu että kaikki se tavaratyö vie arvokasta aikaa lasten kanssa yhdessä olosta. Mutta mikä on vaihtoehto? Omat vanhempani jättivät tuon karsintatyön tekemättä, ja nyt teen sitä heidänkin puolestaan.
- Ilman verhoja.
Jauhokaappi siivottu ja järjestelty. Hyvä tsekkailla välillä onko vanhentuneita tuotteita tai merkkejä toukista.
Meillä on kuiva-aineet gastromax rasioissa. Poistoja ei tullut. Kaappi oli nopeasti hoidettu. Tehty tavaratyö alkaa näkymään sillä ylläpito on nopeaa ja helppoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä on yksi pitkä taso, jolle asettelen taulut nojaamaan. Se sijaitsee portaikossa, mutta toki se voisi olla muuallakin. Sille mahtuu 4-5 taulua, loput ovat kaapissa. Vaihtelen esillä olevia tauluja muutaman kerran vuodessa.
En ole pitää esillämitään tauluja, koska en halua enkä osaa porata reikiä seiniin enkä tunne ketään, jolla olisi sähköpora ja joka osaisi tehdä sen puolestani. Kun olen yrittänyt laittaa taulun nojaamaan seinään pöydälle tai hyllyn päälle, se alkaa joko liukua vaakatasoon tai on vaarassa pudota kokonaan ja mennä rikki.
Tunnen itseni tyhmäksi, kun en ole tiennyt mitään tuollaisista taulutasoista, joiden varaan voisi asettaa useammankin taulun. Jos olisin osannut etsiä niitä, ongelma olisi ratkennut jo vuosia sitten. Ole kiltti ja kerro idiootille, joka potkii täällä itseään, mistä kapeita tai leveitä taulutasoja, mistä niitä voisi ostaa. En käytä mielelläni verkkokauppoja, jos ei ole pakko.
Hemmetti, kun tällä palstalla ei pääsee muokkaamaan omia kommenttejaan, niin että saisi korjattua tekstiin jääneet kirjoitusvirheet. Pahoittelut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kysyjälle, googlaa kuvahaulla tauluhylly. Niitä on monissa huonekalukaupoissa Jyskissä, Ikeassa tms. Tauluja voi laittaa tauluhyllylle, josta on helppo vaihdella niitä, kun alkaa kyllästyttää. Voi ruuvata seinään tai pitää lipaston päällä. Sellainen kapea puinen teline, joka estää taulun liukumisen.
Kiinnostavia aiheita täällä taas! Itsekin olen seurannut ketjua alusta alkaen.
Minimalisteja - minua ainakin - kiinnostaa tavarapaljoudesta keskusteleminen, koska tavaratulvan kesyttäminen ei ole ihan helppoa tässä kulutusta ihannoivassa yhteiskunnassa. On myös kiva lukea muiden vinkkejä ja antaa vastaavasti vinkkejä muille, kun aihe kerran kiinnostaa.
Meillä ei ole koriste-esineitä eikä tauluja esillä, koska olen lopen kyllästynyt siivoamaan viiden hengen perheasuntoa. Mitä vähemmän tavaraa, sitä helpommalla siivouksessa pääsee. Tärkeimmät muistoesineet ja valokuvat ovat kaappien ovien takana suojassa pölyltä. Sieltä niitä voi ottaa helposti laatikko kerrallaan katseltavaksi, jos haluaa muistella menneitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kysyjälle, googlaa kuvahaulla tauluhylly. Niitä on monissa huonekalukaupoissa Jyskissä, Ikeassa tms. Tauluja voi laittaa tauluhyllylle, josta on helppo vaihdella niitä, kun alkaa kyllästyttää. Voi ruuvata seinään tai pitää lipaston päällä. Sellainen kapea puinen teline, joka estää taulun liukumisen.
Suurkiitos vastauksesta kysymykseeni! Olen iloinen, että löysin ketjusta sattumalta tiedon mahdollisesta ratkaisusta minua vuosikausia askarruttaneeseen ongelmaan!
T. Se itseään potkiva idiootti
Itse aloin käyttämään arjessa noita väärän värisiä meikkejä pois. Sekoittelen niitä että saa edes jotenkin paremman värisiksi, esim. kajaleita vedän päällekkäin niin menee ihan hyvin kauppareissuilla, ja meikkivoiteethan on litkuina helpo sekoittaa oikean värisiksi, liian tummaan vaan liian vaaleeta niin saa suht sopivan värin.Huulipuniakin voi vetää kerroksittain ja muokata värejä.
Ja samalla ihan hauskaa kokeilla outoja väriyhdistelmiä, joita nyt ei mihinkään juhla- tai bilemeikkiin laita, mutta arjen piristykseksi.
Jatkossa en kyllä vaan ostele jostain tarjoskorista mitä sattuu tai kokeilunhalusta tuonne laatikon pohjalle lojumaan.
Sopivalismissa parasta on se, että siivoaminen ei vaadi ennakkoraivausta.
Innostuin äsken pesemään meidän lattiat höyrypesurilla. Homma oli nopeasti tehty, kun sain aloittaa heti lattian pesun.
Jos olisi pitänyt ensin raivata lattiapinta tyhjäksi, niin olisi varmaan jäänyt tekemättä.
Luin vinkin, että vähän väärän värisen meikkivoiteen sävyn voi saada sopivaksi sekoittamalla sitä perusvoiteeseen. Puuterimaisiin luomiväreihin tai poskipuniin, joiden väri tuntuu liian tummalta, voi taas lisätä irtopuuteria.
Meikeistä: minä heitän ihan surutta roskiin hutiostokset viimeistään sitten, kun ovat hetken vanhentuneet laatikon pohjalla.
Meikkaan kevyesti ja aika harvoin. Ostan nykyään uusia vain loppuneiden ja käyttökelvottomaksi kuivahtaneiden tilalle (esim kulmavaha, ripsari, bb-voide)
Tiedättekö, että vanhentuneita meikkejä, siis huulipunia, rajauskyniä, luomivärejä, värivoiteita ja poskipunia, voi käyttää pois kokeilemalla niitä kuvataiteen tekoon eli maalaamiseen ja piirtämiseen luonnospaperille tai kartongille? Myös vanhoilla kynsilakoilla voi luoda taidetta, kunhan valitsee sopivan maalauspohjan. Jos haluaa säilyttää taideteoksen, puuterimaiset kasvomeikit saa yleensä kiinnittymään paperiin suihkuttamalla lopuksi hiuslakkaa taideteoksen päälle. Hillittömän hauskaa!
Makuuhuoneen karsija täällä;
Olen saanut heitettyä 2 muovipussillista roinaa roskiin. Ei se vielä ratkaise pääongelmia, mutta on keventänyt mieltä, kun on askel oikeaan suuntaan. 👍