Lue keskustelun säännöt.
tavarapaljous :(
22.04.2014 |
ahdistaa tämä tavaramäärä täällä asunnossa. 50neliöinen kaksio, 3 henkilöä, joista yksi alle 1v. yööööhhhh. miten tavaraa vois vähentää. olen vielä niin hamsteriluonne :/
Kommentit (19913)
Itsellä oikeastaan melkeinpä päin vastoin.. Heitän tavaraa ym. pois hyvin herkästi tai siis suurimman osan kierrätän. En säästä mitään saatuja joulukortteja / koriste-esineitä / härpäkkeitä jos en oikeasti tarvitse tai käyttäisi niitä. Jos ostan uuden vaateen, pyrin kierrättämään sen vaatteen minkä tilalle esim. uuden mekon ostin. Tai kengät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Poiss kirjoitti:
Itsellä oikeastaan melkeinpä päin vastoin.. Heitän tavaraa ym. pois hyvin herkästi tai siis suurimman osan kierrätän. En säästä mitään saatuja joulukortteja / koriste-esineitä / härpäkkeitä jos en oikeasti tarvitse tai käyttäisi niitä. Jos ostan uuden vaateen, pyrin kierrättämään sen vaatteen minkä tilalle esim. uuden mekon ostin. Tai kengät.
Pääosalla ketjun seuraajista on jonkinlainen ongelma tavarasuhteessa. Harvemmin varmaan samanlainen kuin sinulla.
Myös minimalismi voi olla merkki siitä, että kaikki ei ole elämässä ihan tasapainossa. En siis väitä että sinulla olisi ongelma, enkä että olisit minimalisti, pohdiskelen vaan asiaa noin yleisesti.
Toisaalta oma tavoite olisi päästä tasapainoon asioiden, myös tavaramäärän kanssa, eikä heilahtaa toiseen ääripäähän. Myös tähän tavaran vähentämiseen voi jäädä koukkuun. Mitä mieltä olette?
Siinä on se ero, että tavaraa ei voi loputtomasti vähentää, koska miinuksen puolelle ei voi mennä. Mutta hamstrata voi aina, sille ei ole periaatteessa mitään loppupistettä. En sanoisi, että minimalismilla on useinkaan tekemistä epätasapainon kanssa, koska eihän siihen kukaan ketään pakota. Tietämäni minimalistit ovat hyvin onnellisia elämäntavastaan. Jos sen sijaan on ostan-karsin-ostan-karsin-kierteessä, voisi olla paikallaan miettiä, mitä siellä taustalla on.
Youtubessa minimalisti Nate O'Brien on mielestäni mennyt jo ihan överksi. Tai mikä minä olen arvostelemaan, jos hänelle toimii, mutta jotenkin tuntuu että videoista huokuu sellainen esittäminen ja ettei ole oikein itsekään tyytyväinen, vaikka kaikki on jo karsittu. Ei omista ruokapöytääkään, yksi tuoli keittiön nurkassa j syö siinä lautanen kädessään.
Vierailija kirjoitti:
Onko teillä tähän aihepiiriin liittyen vinkata mielenkiintoisia dokkareita, blogeja, youtube-kanavia, instagram-tilejä?
Lajitteluun liittyviä lyhyitä videoita YLE areenassa.
https://areena.yle.fi/1-4673159
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itsellä ainakin tulee suunnaton ahdistus jos tavaraa on paljon. Kasvoin kodissa jossa joka paikka tursusi tavaraa ja mistään ei osattu luopua. Sittemmin olen aikuisena hyvinkin tarkka, mitä tavaraa on ja missä kaikki sijaitsee. Taustalla on nimenomaan mt ongelma, se että tavarat on järjestyksessä ja tiedän missä mikäkin on, tuo tunteen elämän hallinnasta. Hallitsen edes jotain elämässäni.
Vierailija kirjoitti:
Mä olen yrittänyt myydä alle kouluikäisten lasten tavallisia merkettivaatteita, ei mene kaupaksi, vaikka hinta on ollut edullinen. Sitten olen yrittänyt antaa niitä pois. Kukaan ei ole kiinnostunut. Selvitin innoissani kuinka Hope ry:lle lahjoitetaan tavaraa, niin eipä tarvitse sinnekään viedä. Joku lehtiartikkeli löytyi ja siinä Hopen työntekijä pöyristyneenä sanoi, että jotkut kehtaavat tuoda jopa VUOSIA vanhoja vaatteita sinne lahjoituksena. Pitääkö ne hyväkuntoiset, käyttökelpoiset, ehjät vaatteet oikeasti laittaa roskikseen vain sen takia, että ne ovat vanhoja? Vauvan body, taaperon kolitsipuku ja Reiman toppahaalari on ihan varmasti samanlaisia tänä päivänä kuin 5 vuotta sitten. Miksi ne ei hopellekaan kelpaa, jos ovat ehjiä ja puhtaita?
Nyt ne vaatepussit pyörii nurkissa kun mietin, että ehkä mä vielä tässä kohta löydän jonkun jolle ne kelpaa.
Toinen ongelma on jotkut halpahallin salaattikulhot ja tarjoiluvadit. Haluaako niitäkään kukaan. Tuskin, kun en ole itsekkään käyttänyt kymmeneen vuoteen :(
Jos olisin esim muuttamassa, niin nakkasin roskiin, mutta nyt kun ei ole kiire, niin säilön niitä, jos joku vaan haluaisi tai tarvitsisi.
Aikuisten vaatteet löytää hyvin uuden käyttäjän. Kaikki koot viedään käsistä kirppiksellä. Paitsi naisten xs on vaikea saada eteenpäin.
Olen myynyt kirppiksellä varmaan lähemmäs 1000 asiaa, mutta vielä ei näy oikein missään. Kaapit on toki väljemmät, mutta vielä olis työmaata.
Ehjiä puhtaita käytettyjä vaatteita, ottaisiko lahjoituksen vastaan paikallinen ensi- ja turvakoti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Benita Larssonin youtube kanavaa on kivaa ja rauhoittavaa seurata, löytyy monenlaista karsimisvideota. Videot ovat lyhyitä ja selkeästi englanniksi puhuttuja. Samalla välillä vilahtaa kauniita maisemia Tukholmasta.
Vierailija kirjoitti:
Youtubessa minimalisti Nate O'Brien on mielestäni mennyt jo ihan överksi. Tai mikä minä olen arvostelemaan, jos hänelle toimii, mutta jotenkin tuntuu että videoista huokuu sellainen esittäminen ja ettei ole oikein itsekään tyytyväinen, vaikka kaikki on jo karsittu. Ei omista ruokapöytääkään, yksi tuoli keittiön nurkassa j syö siinä lautanen kädessään.
Onko sitten tavaroiden vähentämisestä tullut pakkomielle, yhdenlainen riippuvuus. Joillekin tämäkin on vain jonkinlainen vaihe, uusi ismi, muotivillitys, jotain johon hurahtaa kun etsitään tarkoitusta itsen ulkopuolelta. Ja kun tämä on ohi, niin sitten seuraavaksi jotain muuta mihin voi uppoutua kun ei muuta sisältöä elämässä ole. En väitä että kaikilla olisi kyse siitä, vaan että on mahdollista, että joillekin se ääripää sekä tavapaljous tai minimalismi on vaan oireita jostakin muusta. Siksi yritän koko ajan myös miettiä syitä oman käytökseni takana. Jos on koko ikänsä säilönyt suurinpiirtein kaikki tavarat, koska niihin liittyy muistoja, niin ei ole ihan pikku juttu saada itsensä sisäistämään se, että voi luopua esineistä luopumatta muistoistaan. Myös taloudellisesti niukalla lapsuudella on osuutta luopumisen vaikeuteen omalla kohdalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eihän tästä karsimisesta kannata pakkomiellettä tehdä eikä yrittää hoitaa koko prosessia kuukaudessa paitsi jos olosuhteet oikeasti pakottaa. Itse karsin jonkun verran eron jälkeen muutossa tavaraa ja sitten seuraavien vuosien aikana tullut sopivassa välissä käyty joku kaappi, hyllykkö/ tietty tavararyhmä läpi että tarvitsenko näin paljon jotakin = mitä oikeasti käytän. Näin on itseltäni vähentynyt pikkuhiljaa kirjoja, dvd:stä pidin vain parhaat, loput voi kaivaa netflixistä, cd:t lähti kokonaan kun ei ollut enää soitinta enkä viitsinyt reilun 10 levyn vuoksi sitä soitinta ostaa. Keittiökamoista karsiutunut ylimääräisä vuokia, astioita tms pikkuhiljaa pois, kun huomannut ettei ole jotakin käyttänyt aikoihin. Itsellä tämä ajoittainen karsiminen on aina keventänyt oloa kun saa lisää tyhjää tilaa eli kämppä pysyy paremmin järjestyksessä. Minimalistiksi en itseäni kutsuisi silti enkä sitä minkään ismin vuoksi tee. Alunperin sain kuitenkin omankin inspiraation siitä Marie Kondon kirjasta :).
Vierailija kirjoitti:
Youtubessa minimalisti Nate O'Brien on mielestäni mennyt jo ihan överksi. Tai mikä minä olen arvostelemaan, jos hänelle toimii, mutta jotenkin tuntuu että videoista huokuu sellainen esittäminen ja ettei ole oikein itsekään tyytyväinen, vaikka kaikki on jo karsittu. Ei omista ruokapöytääkään, yksi tuoli keittiön nurkassa j syö siinä lautanen kädessään.
Musta taustan syynä on enemmänkin taloudelliset huolet, kun toimentulo tulee pääosin Youtubesta. Ei saa vielä kuitenkaan niin paljon osinkoa, että pystyisi FIREttämään niillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun ongelma on vaatteet. Yritän elää mahdollisimman ekologisesti. Nyt mulla on vaatekaappi täynnä rytkyjä, joita en raaski heittää pois, kun ne ovat ihan käyttökelpoisia, mutta on joka kerta ikävä laittaa päälle vaatteita, joissa on vähän ratkennut sauma, virttynyt kangas, kutistunut pesussa, kainalot värjäytyneet.. sitten erikseen on siistit vaatteet joita käytän harvemmin nyt kun olen äitiyslomalla, yleensä niitä olen käyttänyt töissä.
Eli periaatteessa eipä niillä kotivaatteilla ole sikäli ulkonäöllisesti merkitystä mutta aina ärsyrrää kaivaa niitä rääsyjä. Miten löydän tasapainon? Jotenkin ajatus että heittäisin käyttökelpoiset vaatteet roskiin, käyttäisin kotona "työvaatteita" ja ostaisin töihin palatessa uudet(=kirpparilta) tuntuu tuhlaukselta..
Vierailija kirjoitti:
Mun ongelma on vaatteet. Yritän elää mahdollisimman ekologisesti. Nyt mulla on vaatekaappi täynnä rytkyjä, joita en raaski heittää pois, kun ne ovat ihan käyttökelpoisia, mutta on joka kerta ikävä laittaa päälle vaatteita, joissa on vähän ratkennut sauma, virttynyt kangas, kutistunut pesussa, kainalot värjäytyneet.. sitten erikseen on siistit vaatteet joita käytän harvemmin nyt kun olen äitiyslomalla, yleensä niitä olen käyttänyt töissä.
Eli periaatteessa eipä niillä kotivaatteilla ole sikäli ulkonäöllisesti merkitystä mutta aina ärsyrrää kaivaa niitä rääsyjä. Miten löydän tasapainon? Jotenkin ajatus että heittäisin käyttökelpoiset vaatteet roskiin, käyttäisin kotona "työvaatteita" ja ostaisin töihin palatessa uudet(=kirpparilta) tuntuu tuhlaukselta..
Kerrot, että "vaatekaappi on täynnä rytkyjä". Kirjaa kuukauden ajan ylös mitä vaatteita olet käyttänyt. Näet aika nopeasti, että kotivaate"rytkyjä" ei tarvitse olla vaatekaapillista. Pärjäät mainiosti esim. viidellä kappaleella samanlaita vaatetta (5 housut, 5 paitaa, 5 mekkoa). Todennäköisesti käytät 2-5 lempparia ja muut vain ovat kaapissa. Voit surutta laittaa ne pois, varsinkin jos ovat kuluneita.
Itsekin kärsin nimenomaan vaatehamsteriuden muodosta, vaikka etenemistä on tapahtunut. Nyt työttömänä ja laihtuneena huomaa, että jotkut vaatteet vain makaavat kaapeissa. Esim. kaikki erikoisemmat housut ja leggingsit, joissa on kuvioita/värejä. Käytän vain niitä mukavia + tummia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko joku luopunut kirjahyllystä? Miten, millä henkisellä kapasiteetilla (tarkoitan tsemppimielialalla) ja mitä hyvää se toi tullessaan?
Muutettiin tähän taloon 20 vuotta sitten, eikä tuotu kirjahyllyä mukanamme, koska se vanha oli kulahtanut ja vanha. Kirjat olleet laatikoissa tuon ajan ja muutama käyty tänä aikana luettavaksi.. varmaan voisi viedä nuo kirjat jo kierrätykseen, kun ei olla tuon enempää kaivattu. Kyllä, silkkaa laiskuutta, myönnän, mutta taas muutto edessä, joten nyt lähtevät sitten eteenpäin. Joten tuohon yllä olevaan, eipä olla kirjahyllyä kaivattu.
Kirjahyllystä/kirjoista luopuisin aivan viimeiseksi - tai siis tuskin luovun koskaan! Kirjoja on kyllä enemmän kuin pienessä lähikirjastossa 😅😂😅
Meilläkään ei ole enäää kirjahyllyä varsinaisesti. Yksi rivi kirjoja on kylläkin matalassa hyllyssä olkkarissa. En pidä korkeista ja isoista huonekaluista, ne tekevät asunnosta tukkoisen mielestäni.
Vierailija kirjoitti:
Mun ongelma on vaatteet. Yritän elää mahdollisimman ekologisesti. Nyt mulla on vaatekaappi täynnä rytkyjä, joita en raaski heittää pois, kun ne ovat ihan käyttökelpoisia, mutta on joka kerta ikävä laittaa päälle vaatteita, joissa on vähän ratkennut sauma, virttynyt kangas, kutistunut pesussa, kainalot värjäytyneet.. sitten erikseen on siistit vaatteet joita käytän harvemmin nyt kun olen äitiyslomalla, yleensä niitä olen käyttänyt töissä.
Eli periaatteessa eipä niillä kotivaatteilla ole sikäli ulkonäöllisesti merkitystä mutta aina ärsyrrää kaivaa niitä rääsyjä. Miten löydän tasapainon? Jotenkin ajatus että heittäisin käyttökelpoiset vaatteet roskiin, käyttäisin kotona "työvaatteita" ja ostaisin töihin palatessa uudet(=kirpparilta) tuntuu tuhlaukselta..
Käytä nuo virttyneet t-paidat jossain sotkuisessa siivouksessa, niin sen jälkeen rievun roskiin heittäminen ei tunnu missään. Varsinkin hellan takaosan ja roskiskaapin siivoaminen ovat itsellä sellaisia, että sen jälkeen ei haluaisi luutua edes pestä.
Luovuin kirjoista, mutten kirjahyllystä. Siirryin äänikirjoihin ja kirjaston asiakkaaksi ja ainoat kirjani mahtuvat yhteen sängyn alla olevaan isoon vetolaatikkoon.
Kirjahylly on antiikkia ja kaunis, tykkään siitä. Siinä on nyt sitten muuta tavaraa kuin kirjoja. Enää en ostaisi kirjahyllyä, sillä avoimena ne ovat hirmuisia pölynkerääjiä (ellei sitten ole sellainen lasiovella suojattu versio.
Hammasharja nyt painii eri luokassa, mutta eikö kuitenkin ole parempi jotta joku käyttää loppuun kuin työntää roskiin tavaraa joka kuitenkin käyttökelpoista.