tavarapaljous :(

Mitä tekisitte vanhoille kirjoille? Just noita valittujen palojen valioita ja tusinaromaaneja löytyy paljon, myös jotain tietosanakirjoja, nykysuomen sanakirjaa yms.

Yritän kuolinpesää tyhjentää ja asutaan pienellä paikkakunnalla, jossa ei ole kierrätyskeskusta tai muuta lahjoituspaikkaa.

Noista kirjoista ei ilmeisesti saa enää mitään rahaa? Kippaanko vain lehtikeräykseen?

Vierailija kirjoitti:

Mitä tekisitte vanhoille kirjoille? Just noita valittujen palojen valioita ja tusinaromaaneja löytyy paljon, myös jotain tietosanakirjoja, nykysuomen sanakirjaa yms.

Yritän kuolinpesää tyhjentää ja asutaan pienellä paikkakunnalla, jossa ei ole kierrätyskeskusta tai muuta lahjoituspaikkaa.

Noista kirjoista ei ilmeisesti saa enää mitään rahaa? Kippaanko vain lehtikeräykseen?

Kirjoja ei oteta enää edes kirpputoreille vastaan jos ovat kirjskerhoa ym.

Kannet revittävä irti ja sen jälkeen paperinkeräykseen sisus ja kannet sekajätteeseen

Vierailija kirjoitti:

Mitä tekisitte vanhoille kirjoille? Just noita valittujen palojen valioita ja tusinaromaaneja löytyy paljon, myös jotain tietosanakirjoja, nykysuomen sanakirjaa yms.

Yritän kuolinpesää tyhjentää ja asutaan pienellä paikkakunnalla, jossa ei ole kierrätyskeskusta tai muuta lahjoituspaikkaa.

Noista kirjoista ei ilmeisesti saa enää mitään rahaa? Kippaanko vain lehtikeräykseen?

Minulla oli näitä pilvin pimein kirppiksellä myynnissä, 0.20 e kpl.

Joka viikko meni muutama.

Me saimme puolityhjään kirppariin provikkapaikan.

Saimme tarpeetonta lukuisia laatikoita appivanhempien kotoa, kun lopulta päättivät siivota tarpeetonta pois.

Helppoa ei niille ostajien etsiminen ole.

Viimeksi tein vaihtoilmoituksen. Kassillinen kirjoja lankaan. Vaihtaja oli lähdössä ulkomaille ja sanoi jättää loput hotelliin .

Mä olen kirjoja vienyt kassillisen kerrallaan kirjaston saa ottaa -hyllyyn.  Hyvin sieltä katoavat, ja kiva jos joku niitä vielä lukee.

Mulla on ihan liikaa tavaraa, mutta en raaski luopua niistä. Tulee sellainen olo, että mitä jos joskus tarvin tätä. Erityisesti astioita on liikaa. Yksin asuvana en tarvitse tyyliin 20 lautasta tai 30 mukia. Riittäisi esim. viisi, mutta miten päättää mitkä niistä heittää pois? Tuskin koskaan naimisiin menen, ja lapsia ei tule, joten ei ole syytä hamstrata astioita. Tää tavaramäärä on alkanut ahdistaa aivan valtavasti. Kirjoja olen antanut pois ja joitakin vaatteita. Jotain edistystä on siis tapahtunut, mutta nyt niille astioille pitäisi tehdä jotain, kun ei ne edes mahdu kaappiin. 

Vierailija kirjoitti:

Mulla on ihan liikaa tavaraa, mutta en raaski luopua niistä. Tulee sellainen olo, että mitä jos joskus tarvin tätä. Erityisesti astioita on liikaa. Yksin asuvana en tarvitse tyyliin 20 lautasta tai 30 mukia. Riittäisi esim. viisi, mutta miten päättää mitkä niistä heittää pois? Tuskin koskaan naimisiin menen, ja lapsia ei tule, joten ei ole syytä hamstrata astioita. Tää tavaramäärä on alkanut ahdistaa aivan valtavasti. Kirjoja olen antanut pois ja joitakin vaatteita. Jotain edistystä on siis tapahtunut, mutta nyt niille astioille pitäisi tehdä jotain, kun ei ne edes mahdu kaappiin. 

Konmaritat ne mukit ja muut astiat: otat kaikki mukit pöydälle ja otat ne yksi kerrallaan käteen ja mietit, tuottaako kyseinen muki sinulle iloa. Onko juuri siitä mukista jotenkin tosi kiva juoda aamukahvi tai tuleeko siitä juodesa joku kiva muisto mieleen. Jos ei, niin panet sivuun. Pidät ne mukit, joista saat iloa (on siis muutakin kuin käyttöarvoa) ja lopuille sanot kittos ja hei ja viet kierrätykseen. Ja sama juttu lautasten kanssa. Helppoa kun oppii tekniikan.

Vierailija kirjoitti:

jo tot noittii joo ENÄÄN. jei pois sei kos tos.... ENÄÄn. pilkkuuuupirkkkeesst ei voi sinnee paljoikaan ku ei ENÄÄN. toi noi soi ENÄÄN.   enäänkin jos toi sennkkiin kerraattikkii enpppi enoääoä.

kuis niittee kkkiin joo ennäännn ennnään tao enään

Olet väärässä ketjussa, noille kielioppipähkinöille on omat ketjunsa, täällä on aiheena tavarapaljous. Hush, hush.

Käytännössä me enemmistönä voidaan alkaa käyttää enään ja ei enää enäätä.

Enemmistön mukaanhan se menee.

samalla voi näpäyttää niille jotka kuvittelee että pisteen jälkeen tulee iso alkukirjain.

Vierailija kirjoitti:

Mulla on ihan liikaa tavaraa, mutta en raaski luopua niistä. Tulee sellainen olo, että mitä jos joskus tarvin tätä. Erityisesti astioita on liikaa. Yksin asuvana en tarvitse tyyliin 20 lautasta tai 30 mukia. Riittäisi esim. viisi, mutta miten päättää mitkä niistä heittää pois? Tuskin koskaan naimisiin menen, ja lapsia ei tule, joten ei ole syytä hamstrata astioita. Tää tavaramäärä on alkanut ahdistaa aivan valtavasti. Kirjoja olen antanut pois ja joitakin vaatteita. Jotain edistystä on siis tapahtunut, mutta nyt niille astioille pitäisi tehdä jotain, kun ei ne edes mahdu kaappiin. 

Jos sulla on lautaset samaa astiastoa, luulisi olevan helppoa vain vähentää. Jos taas on monia erilaisia lautasia ja kuppeja, yleensä (ainakin mulla) käy niin että tulee enimmäkseen käytettyä vain niitä kivoimpia lempiastoita. Mieti onko jotkin niistä mukeista ja lautasista semmoisia joita et tule oikein koskaan käytettyä -> niistä ehkä olis helppo lähteä vähentämään. Itse myös asun yksin ja pärjään neljällä syvällä ja viidellä matalalla lautasella (ostin kumpiakin kuusi vuonna 1996 kun muutin omilleni, ja muutama on mennyt rikki tässä vuosien aikana :) Mukeja on sen sijaan ainakin 15, ihan liikaa.

Jos tulee "mitä jos joskus tarvin tätä" -olo, mieti milloin viimeksi olet ylipäätään tarvinnut juuri sitä esinettä/astiaa. Ole rehellinen itsellesi.

Hyviä mielipiteitä.

Mä olen saanut omat tavarat konmaritettua siihen pisteeseen että enää lämpimässä odottaa ser keräykseen ja lahjoitettavaksi vietäviä yhteisomistus tavaroita. Esim. vanhoja pelikoneita, iso jalkalamppu, seinäryijy, kaiuttimet joille ei soitinta..

Mutta koska niiden tavaroiden omistajuus ei ole selvä, niin joudun varmistamaan muilta perheenjäseniltä, että onko ok poistaa tämä tavara meiltä.

Ja siihen tyssää se maritus koska toiset osapuolet eivät halua luopua. Joko eivät ota heti kantaa vaan haluavat miettiä asiaa vähän aikaa (tarkoituksena että unohdan asian), tai vastaus on ehdoton ei, koska se pitääkin myydä eikä lahjoittaa, tai säilyttää vielä koska voi olla arvokas joku päivä.

Nämä siirtyneet muutosta muuttoon aina varaston perälle. Mutta vissiin tuovat jonkinlaista turvaa olemassaolollaan siellä.

Enää en varma kenen alunperin hankkimia, mutta vievät paljon hyvää tilaa jolle olisi parempaakin käyttöä.

Kuinkahan tällaisissa tilanteissa tulisi toimia jottei aiheuta isoa perheriitaa? Harmittavasti niin näkyviä esineitä että muut huomaisivat jos vaan veisin ne pois.

Vierailija kirjoitti:

Mä olen saanut omat tavarat konmaritettua siihen pisteeseen että enää lämpimässä odottaa ser keräykseen ja lahjoitettavaksi vietäviä yhteisomistus tavaroita. Esim. vanhoja pelikoneita, iso jalkalamppu, seinäryijy, kaiuttimet joille ei soitinta..

Mutta koska niiden tavaroiden omistajuus ei ole selvä, niin joudun varmistamaan muilta perheenjäseniltä, että onko ok poistaa tämä tavara meiltä.

Ja siihen tyssää se maritus koska toiset osapuolet eivät halua luopua. Joko eivät ota heti kantaa vaan haluavat miettiä asiaa vähän aikaa (tarkoituksena että unohdan asian), tai vastaus on ehdoton ei, koska se pitääkin myydä eikä lahjoittaa, tai säilyttää vielä koska voi olla arvokas joku päivä.

Nämä siirtyneet muutosta muuttoon aina varaston perälle. Mutta vissiin tuovat jonkinlaista turvaa olemassaolollaan siellä.

Enää en varma kenen alunperin hankkimia, mutta vievät paljon hyvää tilaa jolle olisi parempaakin käyttöä.

Kuinkahan tällaisissa tilanteissa tulisi toimia jottei aiheuta isoa perheriitaa? Harmittavasti niin näkyviä esineitä että muut huomaisivat jos vaan veisin ne pois.

No annat niiden muiden vastata ko tavaroista. He pakkaavat, säilövät, siivoavat, järjestävät, jne jne ko tavarat. Helppohan se on asioita säilyttää jos niistä ei tule itselle vaivaa.

Mä kun aloitin karsimisen, keittiössä tyhjensin kaikki keittiön pöydälle.

Mietin en käytä ikinä ja siitä se lähti.

Meitä asuu 3 ja mukeja on 20.

Kaikki muut ovat menneet kiertoon.

Ja keittiö pysyy siistinä.

Tavarat ovat elämän paras asia. Mitä enemmän niitä on, sen parempi. Muutan mieluummin jatkuvasti isompaan asuntoon kuin luovun tavaroistani. Ilman tavaroita olisin vain kahvilassa tai joogassa aikaani tuhlaava ihmisraunio.

Vierailija kirjoitti:

Mä olen saanut omat tavarat konmaritettua siihen pisteeseen että enää lämpimässä odottaa ser keräykseen ja lahjoitettavaksi vietäviä yhteisomistus tavaroita. Esim. vanhoja pelikoneita, iso jalkalamppu, seinäryijy, kaiuttimet joille ei soitinta..

Mutta koska niiden tavaroiden omistajuus ei ole selvä, niin joudun varmistamaan muilta perheenjäseniltä, että onko ok poistaa tämä tavara meiltä.

Ja siihen tyssää se maritus koska toiset osapuolet eivät halua luopua. Joko eivät ota heti kantaa vaan haluavat miettiä asiaa vähän aikaa (tarkoituksena että unohdan asian), tai vastaus on ehdoton ei, koska se pitääkin myydä eikä lahjoittaa, tai säilyttää vielä koska voi olla arvokas joku päivä.

Nämä siirtyneet muutosta muuttoon aina varaston perälle. Mutta vissiin tuovat jonkinlaista turvaa olemassaolollaan siellä.

Enää en varma kenen alunperin hankkimia, mutta vievät paljon hyvää tilaa jolle olisi parempaakin käyttöä.

Kuinkahan tällaisissa tilanteissa tulisi toimia jottei aiheuta isoa perheriitaa? Harmittavasti niin näkyviä esineitä että muut huomaisivat jos vaan veisin ne pois.

Mitenkä nämä tavarat nyt sun luo on eksynyt?

Anna sukulaisille, kavereille, tavaroitten oikeille omistajille deadline, pois sun nurkista vaikka uuteenvuoteen mennessä. Eihän nyt kukaan voi odottaa että saa säilyttää roiniaan kenekään kotona ikuisesti, ei edes omat lapset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olen saanut omat tavarat konmaritettua siihen pisteeseen että enää lämpimässä odottaa ser keräykseen ja lahjoitettavaksi vietäviä yhteisomistus tavaroita. Esim. vanhoja pelikoneita, iso jalkalamppu, seinäryijy, kaiuttimet joille ei soitinta..

Mutta koska niiden tavaroiden omistajuus ei ole selvä, niin joudun varmistamaan muilta perheenjäseniltä, että onko ok poistaa tämä tavara meiltä.

Ja siihen tyssää se maritus koska toiset osapuolet eivät halua luopua. Joko eivät ota heti kantaa vaan haluavat miettiä asiaa vähän aikaa (tarkoituksena että unohdan asian), tai vastaus on ehdoton ei, koska se pitääkin myydä eikä lahjoittaa, tai säilyttää vielä koska voi olla arvokas joku päivä.

Nämä siirtyneet muutosta muuttoon aina varaston perälle. Mutta vissiin tuovat jonkinlaista turvaa olemassaolollaan siellä.

Enää en varma kenen alunperin hankkimia, mutta vievät paljon hyvää tilaa jolle olisi parempaakin käyttöä.

Kuinkahan tällaisissa tilanteissa tulisi toimia jottei aiheuta isoa perheriitaa? Harmittavasti niin näkyviä esineitä että muut huomaisivat jos vaan veisin ne pois.

Mitenkä nämä tavarat nyt sun luo on eksynyt?

Anna sukulaisille, kavereille, tavaroitten oikeille omistajille deadline, pois sun nurkista vaikka uuteenvuoteen mennessä. Eihän nyt kukaan voi odottaa että saa säilyttää roiniaan kenekään kotona ikuisesti, ei edes omat lapset.

Ja uudenvuoden jälkeen teet mitä tykkäät jos eivät hae roiniaan.

En ymmärrä miksi tästä tulisi perheriita?

Vierailija kirjoitti:

Olette liian rikkaita kun on varaa hamstrata

Katteleppa pari osaa niitä himohamstraajia, ihmiset säästävät vaikka käytetyt vessapaperit kun mistää ei voi luopua. Ei ole rahasta kyse.

Oih meidän työpaikalla sitä tavaran paljoutta!

En nyt voi sanoa hamstraavani, koska välillä laitan reippaalla kädellä esim. Vaatteita kierrätykseen, mutta kyllähän se vähän ärsyttää, kun sitten huomaa muutaman vuoden päästä, että teini olisi ilomielin käyttänyt vanhoja vaatteitani tms. Mummo siivosi suvun vanhan talon vintit totaalisesti, ovat kyllä siistit, mutta eipä sieltä sitten ”muistoesineitäkään” löydy. Toisaalta muuttaessa, asuntoa myydessä on kyllä mahtavaa, jos kaappien, komeroiden, varastojen sisältö on minimi.

Vierailija kirjoitti:

Sitä H&M:n lumpuista saatavaa alekuponkia ei ole mikään pakko ottaa vastaan. Itse viittaan mokomalle kupongille kintaalla. En enää osta vaatekaupoista mitään, kirpparilta joskus jos nyt ihan pakosti jotain tarvii. Jotain olen sinne keräykseen vienyt, mutta ostamisen olen lopettanut aikoja sitten.

Aika hassua, että ensin viet vanhat vaatteet H&M:lle kiertoon ja toisaalta kannustetaan ostamaan uutta kuponkialennuksella.

Minulla myös sama periaate, en osta enää kaupoista vaan kirpparilta. Sukkia ja alusvaatteita on kuitenkin pakko ostaa uutena. Näihin ostoksiin olen käyttänyt h&m kuponkeja.