tavarapaljous :(
ahdistaa tämä tavaramäärä täällä asunnossa. 50neliöinen kaksio, 3 henkilöä, joista yksi alle 1v. yööööhhhh. miten tavaraa vois vähentää. olen vielä niin hamsteriluonne :/
Kommentit (19865)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsekin innostuin karsimaan vaatehuonetta. Ihailin yvtä mekkoa ja mietin että ek ole tullut juuri pidettyä, koskas se onkaan ostettu... ei luoja! Vuonna 2000 serkun häihin. Toinen löytö oli toppatakki jonka muistan olleen kallis, vuonna 1999.(olen tosin tämän jälkeen pitänyt sitä mutta en varmaan 10 vuoteen) kaikkea sitä säilöö...
Miten tämä on mahdollista? Et ole 20 vuoteen muuttanut tai edes siivonnut?
Ei ihmiset yleensä siivotessa heitä ehjiä vaatteita pois, eikä muutossakaan.
Kommentoimani kirjoittaja ilmaisee asian niin että hän oli _unohtanut_ ko tavaroiden olemassaolon 20 vuodeksi. Silloin niitä ei ole vuosiin edes nähdyt, joka kuulostaa oudolta.
Ja kyllä ilmeisesti elän kuplassa, kun olen olettanut että siivotessa, ja etenkin muuttaessa, ihmiset kävisivät käyttämättömät tavaransa läpi ja kierrättäisivät ne joita ei ole vuosiin tarvittu... tai ainakin muistaisivat mitä kaapeissa oli ja mitä tietoisesti jätettiin säilytykseen muistoarvon takia. Onko siis yleistäkin että kaikki vaan pakataan ihan ajattelematta ja sokeasti mukaan?
Meillä on 300 neliön torppa ja vaatehuoneita useampi, niin pakko tunnustaa etten minä ihan kaikkea muista mitä siellä on ja sen tiedän, että osa on yli 20v siellä ollut.
Ei kaikki asu kerrostalo lokerossa eikä muuta usein eli pitää ymmärtää toisia.
Enkä ole tuo takkinsa unohtanut
Eli siivoamattomuus johtuu vain siitä että "ei asu lokerossa" niinkuin köyhät raukat joilla ei ole kuin leipälaatikko täynnä laskuja. Jep jep, voihan sen oman sotkuisuutensa tuollaiseenkin itsepetokseen yrittää verhota 😂.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsekin innostuin karsimaan vaatehuonetta. Ihailin yvtä mekkoa ja mietin että ek ole tullut juuri pidettyä, koskas se onkaan ostettu... ei luoja! Vuonna 2000 serkun häihin. Toinen löytö oli toppatakki jonka muistan olleen kallis, vuonna 1999.(olen tosin tämän jälkeen pitänyt sitä mutta en varmaan 10 vuoteen) kaikkea sitä säilöö...
Miten tämä on mahdollista? Et ole 20 vuoteen muuttanut tai edes siivonnut?
Ei ihmiset yleensä siivotessa heitä ehjiä vaatteita pois, eikä muutossakaan.
Kommentoimani kirjoittaja ilmaisee asian niin että hän oli _unohtanut_ ko tavaroiden olemassaolon 20 vuodeksi. Silloin niitä ei ole vuosiin edes nähdyt, joka kuulostaa oudolta.
Ja kyllä ilmeisesti elän kuplassa, kun olen olettanut että siivotessa, ja etenkin muuttaessa, ihmiset kävisivät käyttämättömät tavaransa läpi ja kierrättäisivät ne joita ei ole vuosiin tarvittu... tai ainakin muistaisivat mitä kaapeissa oli ja mitä tietoisesti jätettiin säilytykseen muistoarvon takia. Onko siis yleistäkin että kaikki vaan pakataan ihan ajattelematta ja sokeasti mukaan?
Meillä on 300 neliön torppa ja vaatehuoneita useampi, niin pakko tunnustaa etten minä ihan kaikkea muista mitä siellä on ja sen tiedän, että osa on yli 20v siellä ollut.
Ei kaikki asu kerrostalo lokerossa eikä muuta usein eli pitää ymmärtää toisia.
Enkä ole tuo takkinsa unohtanutEli siivoamattomuus johtuu vain siitä että "ei asu lokerossa" niinkuin köyhät raukat joilla ei ole kuin leipälaatikko täynnä laskuja. Jep jep, voihan sen oman sotkuisuutensa tuollaiseenkin itsepetokseen yrittää verhota 😂.
Ei siinä mitään itsepetosta tarvii olla, kun itse tietää omat rajansa ja minä en ole yhtä aktiivisesti siivoava kuin moni muu, mutta ne tilat missä oleskellaan on meillä siivottu säännöllisesti.
Tiedän tavaroiden joutavan pois, mutta ei ne siellä ketään häiritse eikä niitä kukaan toinenkaan tarvitse eli jossain vaiheessa polttoon suurin osa menee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsekin innostuin karsimaan vaatehuonetta. Ihailin yvtä mekkoa ja mietin että ek ole tullut juuri pidettyä, koskas se onkaan ostettu... ei luoja! Vuonna 2000 serkun häihin. Toinen löytö oli toppatakki jonka muistan olleen kallis, vuonna 1999.(olen tosin tämän jälkeen pitänyt sitä mutta en varmaan 10 vuoteen) kaikkea sitä säilöö...
Miten tämä on mahdollista? Et ole 20 vuoteen muuttanut tai edes siivonnut?
Ei ihmiset yleensä siivotessa heitä ehjiä vaatteita pois, eikä muutossakaan.
Kommentoimani kirjoittaja ilmaisee asian niin että hän oli _unohtanut_ ko tavaroiden olemassaolon 20 vuodeksi. Silloin niitä ei ole vuosiin edes nähdyt, joka kuulostaa oudolta.
Taidat nyt vähän kärjistää tai sitten näet asian jotenkin tosi eri tavalla. Eihän kirjoittaja sanonut etteikö olisi kertaakaan 20 vuoden aikana nähnyt kyseisiä vaatteita.
Minullakin on pienessä kerrostaloasunnossa kaapissani vaatteita joita en nyt muistaisi jos yrittäisin koko vaatevarastoni luetella. Eikä tavaraa edes ole mitenkään järjettömän paljon. Ei silti sitä tarkoita ettenkö olisi 20 vuoden aikana kertaakaan näitä vaatteita nähnyt. Joka kerta kesä- tai talvivaatteet hakiessa varastosta tulee vastaan vaatteita joista ajattelen että "ainiin minulla oli tämäkin" ja sitten päätän joko laittaa vaatteen pois tai säilyttää. Ihan normaalisti siivoan kuitenkin viikottain ja muuttanutkin olen.
Vierailija kirjoitti:
Pesänrakentaja kirjoitti:
Sain vihdoin ja viimein varattua kirppispöydän. Tavoitteena oli, että jos nyt ainakin pöydän hinnan (30 e /vk) saan takaisin ja kamaa jonkun verran pois. Nyt neljän myyntipäivän jälkeen myyntiä olikin kertynyt jo 190 e! Positiivinen yllätys, kun myyntikama on ihan tavallista naisten- ja vauvanvaatetta ja vähän sekalaista tavaraa.
Vähän jännittää, mitä teen jäljelle jääville tavaroille. Saanko vietyä konttiin tms vai haudonko makkarin lattialla tyylillä "kyllä näistä vielä muutaman euron saisi nettikirppiksellä"...Samalla oon käynyt koko asunnon taas vaihteeksi läpi. Pahvilaatikoita ja sekalaisia kasoja ympäriinsä. Ahdistaa, kun samaan aikaan kun tuntuu ettei tilaa vain ole, kaapeissa on tyhjiä hyllyjä, mutten osaa päättää missä järjestyksessä laitan tavarat ja mihinkin.
44 m2 kaksio, minä ja mies, taapero ja loppuvuodesta syntyy vauva. Omakotitalo etsinnässä, mutta asutaan tässä niin kauan kuin varmasti hyvä löytyy. Nyt itse asiassa alkaa ahdistaa jo se omakotitalokin - sinne saa ihan liian helposti "hukattua" paljon turhaa tavaraa!
Haluaisin jotenkin tietää täsmälleen kaikki mitä omistamme.Sinuna jatkaisin kirppispaikan pitoa viikolla (olethan jo tienannut sen maksunkin) kun kerran sitä tavaraa on ja tullut lisääkin. Sitten säästät vain arvokkaimmat toiselle kirppikierrokselle ja loput hyväntekeväisyyteen. Ei kaikki omakotitalot ole pohjattomia tavarajemmoja, jos ei ole autotallia tai ullakkoa tavarat ovat sisällä ja nykyään uusissakaan taloissa ei välttämättä ole esim vaatehuonetta. Ei muuta kun seinät mataliksi ja yhtä isoa tilaa kaikki niin näkee heti yhdellä silmäyksellä mitä omistaa.
Ihan ohiksena, että mulla on kolme urheilevaa lasta. En tosiaankaan haikaile tilannetta, että näkisin kaikki heidän ryönänsä ja lisäksi ne pieneksi käyneet ja pikkusisaruksia odottavat kamat koko ajan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsekin innostuin karsimaan vaatehuonetta. Ihailin yvtä mekkoa ja mietin että ek ole tullut juuri pidettyä, koskas se onkaan ostettu... ei luoja! Vuonna 2000 serkun häihin. Toinen löytö oli toppatakki jonka muistan olleen kallis, vuonna 1999.(olen tosin tämän jälkeen pitänyt sitä mutta en varmaan 10 vuoteen) kaikkea sitä säilöö...
Miten tämä on mahdollista? Et ole 20 vuoteen muuttanut tai edes siivonnut?
Ei ihmiset yleensä siivotessa heitä ehjiä vaatteita pois, eikä muutossakaan.
Kommentoimani kirjoittaja ilmaisee asian niin että hän oli _unohtanut_ ko tavaroiden olemassaolon 20 vuodeksi. Silloin niitä ei ole vuosiin edes nähdyt, joka kuulostaa oudolta.
Ja kyllä ilmeisesti elän kuplassa, kun olen olettanut että siivotessa, ja etenkin muuttaessa, ihmiset kävisivät käyttämättömät tavaransa läpi ja kierrättäisivät ne joita ei ole vuosiin tarvittu... tai ainakin muistaisivat mitä kaapeissa oli ja mitä tietoisesti jätettiin säilytykseen muistoarvon takia. Onko siis yleistäkin että kaikki vaan pakataan ihan ajattelematta ja sokeasti mukaan?
Meillä on 300 neliön torppa ja vaatehuoneita useampi, niin pakko tunnustaa etten minä ihan kaikkea muista mitä siellä on ja sen tiedän, että osa on yli 20v siellä ollut.
Ei kaikki asu kerrostalo lokerossa eikä muuta usein eli pitää ymmärtää toisia.
Enkä ole tuo takkinsa unohtanutEli siivoamattomuus johtuu vain siitä että "ei asu lokerossa" niinkuin köyhät raukat joilla ei ole kuin leipälaatikko täynnä laskuja. Jep jep, voihan sen oman sotkuisuutensa tuollaiseenkin itsepetokseen yrittää verhota 😂.
Miksi pitää aina olla ilkeä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsekin innostuin karsimaan vaatehuonetta. Ihailin yvtä mekkoa ja mietin että ek ole tullut juuri pidettyä, koskas se onkaan ostettu... ei luoja! Vuonna 2000 serkun häihin. Toinen löytö oli toppatakki jonka muistan olleen kallis, vuonna 1999.(olen tosin tämän jälkeen pitänyt sitä mutta en varmaan 10 vuoteen) kaikkea sitä säilöö...
Miten tämä on mahdollista? Et ole 20 vuoteen muuttanut tai edes siivonnut?
Ei ihmiset yleensä siivotessa heitä ehjiä vaatteita pois, eikä muutossakaan.
Kommentoimani kirjoittaja ilmaisee asian niin että hän oli _unohtanut_ ko tavaroiden olemassaolon 20 vuodeksi. Silloin niitä ei ole vuosiin edes nähdyt, joka kuulostaa oudolta.
Taidat nyt vähän kärjistää tai sitten näet asian jotenkin tosi eri tavalla. Eihän kirjoittaja sanonut etteikö olisi kertaakaan 20 vuoden aikana nähnyt kyseisiä vaatteita.
Minullakin on pienessä kerrostaloasunnossa kaapissani vaatteita joita en nyt muistaisi jos yrittäisin koko vaatevarastoni luetella. Eikä tavaraa edes ole mitenkään järjettömän paljon. Ei silti sitä tarkoita ettenkö olisi 20 vuoden aikana kertaakaan näitä vaatteita nähnyt. Joka kerta kesä- tai talvivaatteet hakiessa varastosta tulee vastaan vaatteita joista ajattelen että "ainiin minulla oli tämäkin" ja sitten päätän joko laittaa vaatteen pois tai säilyttää. Ihan normaalisti siivoan kuitenkin viikottain ja muuttanutkin olen.
Juuri näin.
Ap.
Olen se joka alkukesästä kirjoitteli varaston raivaamisesta. Minulla oli siis varasto täynnä laatikoita ja erilaisia nyssäköitä ja pussukoita aivan sekalaista tavaraa ja tein kesälomasuunnitelman tämän siivoamiseksi.
Sain järjesteltyä kaiken kesälomani aikana ja se olikin yllättäen ihan mukavaa! Tosi paljon löytyi lapsuuden leluja ja muita muistoja, jotka halusin vielä säilyttää. nämä pakkasin kahteen laatikkoon. Sovin jo ennen järjestelyä itseni kanssa, että maltillisen määrän muistoja voin säilyttää. Tämä on ihan ok, kun kaksi laatikkoa joiden sisällön tietää on helpommin hallittavissa kuin sekalaiset romulaatikot.
Järjestelin tavaran ensiin neljään läjään, säästettävät, kirpparille menevät, roskiin menevät ja sellaiset mistä en osannut vielä päättää. Viimeisin läjä oli käytännöllinen, järjestely sujui joutuisasti kun ei tarvinnut jumittua tekemään päätöstä yksittäisten tavaroiden kanssa. Kun eka kierros oli valmis, järjestelin vielä päätöksiä odottavan läjän säästettäviin, kirpparille ja roskiin. Kirpparille tuli lopulta viisi muuttolaatikollista tavaraa jotka odottavat hetkeä että ehdin pyörittää kirpparipöytää.
Olo on todella helpottunut kun tavarat on järjestelty ja tiedän mitä omistan!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsekin innostuin karsimaan vaatehuonetta. Ihailin yvtä mekkoa ja mietin että ek ole tullut juuri pidettyä, koskas se onkaan ostettu... ei luoja! Vuonna 2000 serkun häihin. Toinen löytö oli toppatakki jonka muistan olleen kallis, vuonna 1999.(olen tosin tämän jälkeen pitänyt sitä mutta en varmaan 10 vuoteen) kaikkea sitä säilöö...
Miten tämä on mahdollista? Et ole 20 vuoteen muuttanut tai edes siivonnut?
Ei ihmiset yleensä siivotessa heitä ehjiä vaatteita pois, eikä muutossakaan.
Kommentoimani kirjoittaja ilmaisee asian niin että hän oli _unohtanut_ ko tavaroiden olemassaolon 20 vuodeksi. Silloin niitä ei ole vuosiin edes nähdyt, joka kuulostaa oudolta.
Ja kyllä ilmeisesti elän kuplassa, kun olen olettanut että siivotessa, ja etenkin muuttaessa, ihmiset kävisivät käyttämättömät tavaransa läpi ja kierrättäisivät ne joita ei ole vuosiin tarvittu... tai ainakin muistaisivat mitä kaapeissa oli ja mitä tietoisesti jätettiin säilytykseen muistoarvon takia. Onko siis yleistäkin että kaikki vaan pakataan ihan ajattelematta ja sokeasti mukaan?
Meillä on 300 neliön torppa ja vaatehuoneita useampi, niin pakko tunnustaa etten minä ihan kaikkea muista mitä siellä on ja sen tiedän, että osa on yli 20v siellä ollut.
Ei kaikki asu kerrostalo lokerossa eikä muuta usein eli pitää ymmärtää toisia.
Enkä ole tuo takkinsa unohtanutEli siivoamattomuus johtuu vain siitä että "ei asu lokerossa" niinkuin köyhät raukat joilla ei ole kuin leipälaatikko täynnä laskuja. Jep jep, voihan sen oman sotkuisuutensa tuollaiseenkin itsepetokseen yrittää verhota 😂.
Miksi pitää aina olla ilkeä?
Tuo on se sama trolli, joka hakee ketjussa huomiota milloin milläkin syyllä...
Ollaan karsittu hurja määrä tavaraa jo pois. Jäljellä on silti paljon. Toisaalta tekisi mieli varata kirppispöytä, mutta enää ei taida liikkua hyväkuntoinen perusvaate, siis lasten. Ainakin mitä facekirppiksellä yritin ihan uudenveroista H&M ym vaatetta myydä ihan 0.5e/1e, niin ei mennyt kaupaksi, tuntuu että vain merkkivaatteet menevät. Muutama vuosi takaperin myin myös lastenvaatetta ja hyvin meni pikkurahalla. Eikä ole kyse mistään kulahtaneista 80-luvun vaatteista vaan ihan nykypäivän..
Vierailija kirjoitti:
Ollaan karsittu hurja määrä tavaraa jo pois. Jäljellä on silti paljon. Toisaalta tekisi mieli varata kirppispöytä, mutta enää ei taida liikkua hyväkuntoinen perusvaate, siis lasten. Ainakin mitä facekirppiksellä yritin ihan uudenveroista H&M ym vaatetta myydä ihan 0.5e/1e, niin ei mennyt kaupaksi, tuntuu että vain merkkivaatteet menevät. Muutama vuosi takaperin myin myös lastenvaatetta ja hyvin meni pikkurahalla. Eikä ole kyse mistään kulahtaneista 80-luvun vaatteista vaan ihan nykypäivän..
Kyllä minä olen saanut menemään perusvaatteita, mutta hinta pitää todellakin olla se 50 snt, että menee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ollaan karsittu hurja määrä tavaraa jo pois. Jäljellä on silti paljon. Toisaalta tekisi mieli varata kirppispöytä, mutta enää ei taida liikkua hyväkuntoinen perusvaate, siis lasten. Ainakin mitä facekirppiksellä yritin ihan uudenveroista H&M ym vaatetta myydä ihan 0.5e/1e, niin ei mennyt kaupaksi, tuntuu että vain merkkivaatteet menevät. Muutama vuosi takaperin myin myös lastenvaatetta ja hyvin meni pikkurahalla. Eikä ole kyse mistään kulahtaneista 80-luvun vaatteista vaan ihan nykypäivän..
Kyllä minä olen saanut menemään perusvaatteita, mutta hinta pitää todellakin olla se 50 snt, että menee.
Itse olen laskenut ettei kannata viedä mitään alle euron hintaan tarjolle ja olen myynyt vaatteita eniten hintaan 3€ eli se on monesta hinta mikä ei ole liikaa ja siitä jää jo itsellekin jotain pöytävuokran jälkeen.
Pitäisi taas aktivoitua kirpparihommiin
Vierailija kirjoitti:
Tuo vuoden käyttämättömyyslogiikka ontuu. Pitääkö heittää ne kirjat pois joita ei ole lukenut vuoden aikana tai ne cd:t / dvd:t joihin ei ole vuoteen koskenut? Entä lasten muistolaatikot joita ei ole vuoteen hypistellyt?
Tuli mieleen heti se Fingerpori missä Heimo Vesan sammutuspeitteet ja jauhesammuttimet sai kyytiä :D
@AP sun ongelmasi on väärä ajattelumallisi. Ei sun pidä vähentää tavaraa vaan oppia hyväksymään että sitä on ja riemuita siitä. Rakenna siitä lapselle leikkiinnoja, Opeta täyttämään se vauvanamme leluilla ja uimaan niissä. Kuivat kylvyt on elämyksiä! Aina löytyy kaikkea jännää eri nurkista mitä olet unohtanut. Ei tarvii kaupasta hakea shoppailusta dopamiinia kun voi tehdä sitä oman olohuoneen nurkista. "Ai oliko mulla tälläinen! Kato matti! Tää on upea! Sopii täydellisesti pikku Kimille."
Tuohon 90-l vaatteisiin liittyen tällainen huomio: lukioikäinen tyttöni ja kaverinsa todellakin pitävät ysärivaatteita, jokin aika sitten se oli oikein pinnalla nuorten keskuudessa. Ikävä kyllä meiltä niitä ei löytynyt, joten etsivät sitten kirppareilta. Muutenkin ostavat kaikenlaisia vanhoja vaatteita uffilta ym. Kaupasta ei kuulema löydy hyviä :D. En siltikään suosittele hilloamaan kaikkea kaapissa, mutta tosiaan pitää paikkansa että toisen roska on toisen aarre.
Hamstraus seis. Viet joka viikko kassi esim hyväntekeväisyyteen jos on kierrätettävää, roskat kuuluu luonnollisesti roskikseen.
Vierailija kirjoitti:
Hamstraus seis. Viet joka viikko kassi esim hyväntekeväisyyteen jos on kierrätettävää, roskat kuuluu luonnollisesti roskikseen.
Näin on! Itselleni o heikkous ostella alennusmyynneistä vaatteita. Etenkin lapsille kun niin halvalla saa. Ei auta kuin lopettaa kaupoilla pyöriminen, muuten tulee hamstrattua. Olenkin pitänyt nyt lukua pois menevästä ja meille tulevasta tavarasta. Se jotenkin auttoi tajuamaan, että on ihan hyödytöntä karsia, jos kannan kotiin lisää. Tyhmää kyllä, tiedän.
Tehtiin myös miehen kanssa sopimus, että kun jätetään kauppaan joku mieluinen tavara, niin laitetaan sen tavaran hinta säästötilille. Ollaan huonoja oltu säästämään, mutta näin sekin onnistunee paremmin!
Kirjoitin tänne tuossa aiemmin, kun olin kirppiskamoja vienyt myyntiin. Viikon myynnillä kertyi rahaa 250 e. Kallein tuotteeni maksoi 15 e, muut pääosin 0,5-5e. Pöytää ei kuitenkaan ollut enää järkeä jatkaa, kun tavaran myynti selkeästi hidastui loppuviikkoa kohden, ja lisää ei enää kaapeista löytynyt. Kotiin toin yhdet luistimet ja pienen muovipussin vaatteita, joiden kohtalosta en oo vielä ihan satavarma. Kirppikselle sain lahjoittaa kassillisen peruskamaa, jolla ei montaa euroa/senttiä arvoa per tuote ollut.
Olen tehnyt kirppiksiä paljon kierremmessä ja itse myydessä muutamia huomioita erityisesti lastenvaatteista. Kirppiksillä on hirveästi pöytiä, joissa
A) oli ihan liikaa tavaraa, ei jaksanut juuri edes alkaa penkomaan
-varsinkaan, jos nopeasti ei käynyt selville, mitä ja minkä kokoista vaatetta esimerkiksi oli myynnissä. Käyttäkää ihmiset siis näistä infoavia lappuja vaikka pöydänpielissä! Ja viekää tavaraa kirpputorille pikkuhiljaa, ei kaikkea kerralla!
B) lastenvaatteet olivat nukkaisia, kulahtaneita, värit pesussa sekoittuneet
C) lastenvaatteet olivat isoissa laatikoissa. Laatikossa mylttääntyneet ja ruttuiset vaatteet, joita oli vaikea nopealla silmäyksellä hahmottaa, eivät jaksaneet kiinnostaa.
-levitin itse vaatteet väljästi limittäin pöydälle, samantyyppiset ja kokoiset lähekkäin. Pöytä pysyy siistimpänä, kun ei tarvi myllätä ja kaivella, ja vaatteet vaikuttavat suorina ja laskostettuina siistimmiltä ja näin arvokkaammilta. Henkareita kannattaa toki myös käyttää, jos mahdollisuus on.
D) vaatteet olivat selkeästi vanhoja, vaikka siistejä. Valitettavasti vaatetta on niin paljon myynnissä, että aika lailla vain tämän muodin mukaiset myyvät.
-itselläni oli pöydässä muutamia hyvin "perusvauvanvaatteita". Kirkkaita perusvärejä siis, markettimerkkejä. Useimmat näistä eivät menneet kaupaksi. Sen sijaan pastellisävyiset, harmaat, valkoiset tai muuten ei-perusväripaletista löytyvät värit myivät hyvin.
E) muutama surkea tuote pöydässä voi pilata koko pöydän "tunnelman". Kirppisostajana ainakin koko pöytä alkaa epäilyttää, jos löydän siitä jotain aivan ylikallista, rikkinäistä ja likaista. Väistämättä käy mielessä, että tuskin muutkaan kamat sitten ovat sen parempia, jos myyjä arvottaa tällaisen tuotteen näin.
Joskus olen myös miettinyt, kun ihmiset valittavat tuotteidensa myyvän kirppiksellä huonosti, että onkohan tuotteissa joku hajuhaitta? Välillä törmää pöytiin, joiden tuotteet haisevat selkeästi homeelle. Tai voimakkaalle pyykinpesuaineelle. Tuoksuvassa/haisevassa kodissa asuvahan ei valitettavasti itse aisti yleensä hajujen voimakkuutta, mutta muiden nenille nämä voivat olla hyvinkin tymäköitä. Tällaiset pöydät skippaan itse ainakin yleensä kokonaan yli, koska varsinkaan lastani en halua homeelle tai voimakkaille hajuille altistaa.
Auttaisiko uuden tavaran hankkimisen himoon se että oikein mehustelisit sillä tiedolla miten paljon luonnonvaroja esim. vaatteiden tuottamiseen kuluu ja miten paljon eettisiä ongelmia siihen liittyy? Voit ajatella äänestäväsi lompakollasi kun jätät tekstiiliteollisuuden ongelmat omasta puolestasi tukematta.
Pesänrakentaja kirjoitti:
Kirjoitin tänne tuossa aiemmin, kun olin kirppiskamoja vienyt myyntiin. Viikon myynnillä kertyi rahaa 250 e. Kallein tuotteeni maksoi 15 e, muut pääosin 0,5-5e. Pöytää ei kuitenkaan ollut enää järkeä jatkaa, kun tavaran myynti selkeästi hidastui loppuviikkoa kohden, ja lisää ei enää kaapeista löytynyt. Kotiin toin yhdet luistimet ja pienen muovipussin vaatteita, joiden kohtalosta en oo vielä ihan satavarma. Kirppikselle sain lahjoittaa kassillisen peruskamaa, jolla ei montaa euroa/senttiä arvoa per tuote ollut.
Olen tehnyt kirppiksiä paljon kierremmessä ja itse myydessä muutamia huomioita erityisesti lastenvaatteista. Kirppiksillä on hirveästi pöytiä, joissa
A) oli ihan liikaa tavaraa, ei jaksanut juuri edes alkaa penkomaan
-varsinkaan, jos nopeasti ei käynyt selville, mitä ja minkä kokoista vaatetta esimerkiksi oli myynnissä. Käyttäkää ihmiset siis näistä infoavia lappuja vaikka pöydänpielissä! Ja viekää tavaraa kirpputorille pikkuhiljaa, ei kaikkea kerralla!
B) lastenvaatteet olivat nukkaisia, kulahtaneita, värit pesussa sekoittuneet
C) lastenvaatteet olivat isoissa laatikoissa. Laatikossa mylttääntyneet ja ruttuiset vaatteet, joita oli vaikea nopealla silmäyksellä hahmottaa, eivät jaksaneet kiinnostaa.
-levitin itse vaatteet väljästi limittäin pöydälle, samantyyppiset ja kokoiset lähekkäin. Pöytä pysyy siistimpänä, kun ei tarvi myllätä ja kaivella, ja vaatteet vaikuttavat suorina ja laskostettuina siistimmiltä ja näin arvokkaammilta. Henkareita kannattaa toki myös käyttää, jos mahdollisuus on.
D) vaatteet olivat selkeästi vanhoja, vaikka siistejä. Valitettavasti vaatetta on niin paljon myynnissä, että aika lailla vain tämän muodin mukaiset myyvät.
-itselläni oli pöydässä muutamia hyvin "perusvauvanvaatteita". Kirkkaita perusvärejä siis, markettimerkkejä. Useimmat näistä eivät menneet kaupaksi. Sen sijaan pastellisävyiset, harmaat, valkoiset tai muuten ei-perusväripaletista löytyvät värit myivät hyvin.
E) muutama surkea tuote pöydässä voi pilata koko pöydän "tunnelman". Kirppisostajana ainakin koko pöytä alkaa epäilyttää, jos löydän siitä jotain aivan ylikallista, rikkinäistä ja likaista. Väistämättä käy mielessä, että tuskin muutkaan kamat sitten ovat sen parempia, jos myyjä arvottaa tällaisen tuotteen näin.
Joskus olen myös miettinyt, kun ihmiset valittavat tuotteidensa myyvän kirppiksellä huonosti, että onkohan tuotteissa joku hajuhaitta? Välillä törmää pöytiin, joiden tuotteet haisevat selkeästi homeelle. Tai voimakkaalle pyykinpesuaineelle. Tuoksuvassa/haisevassa kodissa asuvahan ei valitettavasti itse aisti yleensä hajujen voimakkuutta, mutta muiden nenille nämä voivat olla hyvinkin tymäköitä. Tällaiset pöydät skippaan itse ainakin yleensä kokonaan yli, koska varsinkaan lastani en halua homeelle tai voimakkaille hajuille altistaa.
Oman kokemukseni perusteella suosittelen ajoittamaan esim luistimien myynnin siihen kun ulkojäät aukeaa. Silloin myin omien lasten pieneksi jääneet puolessa tunnissa facekirppiksellä. Nytkin on varastossa odottamassa "oikeaa" hetkeä parit suksisetit, stigat ja lumilaudat. Lumi kun tulee niin menevät hetkessä kaupaksi. Itsekin odottelen talven tuloa että saa pojalle uudet sukset, mutta aksvaa niin kovaa vauhtia että hukkaan olisi mennyt nekin jos jo keväällä olisin ostanut.
Meillä on 300 neliön torppa ja vaatehuoneita useampi, niin pakko tunnustaa etten minä ihan kaikkea muista mitä siellä on ja sen tiedän, että osa on yli 20v siellä ollut.
Ei kaikki asu kerrostalo lokerossa eikä muuta usein eli pitää ymmärtää toisia.
Enkä ole tuo takkinsa unohtanut