Lue keskustelun säännöt.
tavarapaljous :(
22.04.2014 |
ahdistaa tämä tavaramäärä täällä asunnossa. 50neliöinen kaksio, 3 henkilöä, joista yksi alle 1v. yööööhhhh. miten tavaraa vois vähentää. olen vielä niin hamsteriluonne :/
Kommentit (20701)
Vierailija kirjoitti:
Ja nykyisistä talvikengistä pidän niin paljon, että veisin ne suutarille, jos niille kävisi jotain. Koirankakkaongelmiin ei olisi apua. Silloin on hyvä olla varakengät. Yleisesti ei varmaan kannata varautua kaikkiin mahdollisiin hätätilanteisiin tai sillä tavalla se tavarapaljous juuri syntyy. Jos uuden tuotteen ostaminen on helppoa ja siihen on koska tahansa varaa, ei ole tarvetta varakappaleille samalla tavalla. Minulla oli ennen kaksi juustohöylää, koska mitäs jos se menee rikki. No ei ole mennyt, aiempi oli lapsuudenkodista saatu 40 vuotta vanha höylä ja toinen itseostettukin varmaan 20 vuotta vanha.
🤭 Meillä on kans vaan yksi juustohöylä. Pesen käsin ettei ole tiskikoneessa kun tekee mieli voileipää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kirjat ja lehdet liikkuvat huonosti, edes ilmaiseksi.
Kumma juttu, kun mulla on ihan päinvastaisia kokemuksia. Riippuu varmaan kirjoista! Juuri viime viikolla vein noin 15 kirjaa antikkaan ja kaikki kelpasi yhtä lukuunottamatta ja sain 50 euroa niistä. Sen yhden kirjan vein parin muutaman muun kanssa kirjaston vaihtohyllyyn, ja sieltä ne olivat kadonneet alle puolessa tunnissa. Muutenkin kaikki kirjat mitä olen vienyt tuohon kärryyn sekä kirpparin ota tästä -laatikkoon katoavat aina nopeasti.
Itse olen masentunut yksinhuoltaja. Meillä asuu äitini joka hamstraa kaikkea romua ja vaatteita joita ei koskaan käytä. Lisäksi lapsen vaatteet käyvät pieneksi ja niitä vanhoja riittää samoin kuin kassikaupalla sukulaisilta tulleita uusia...
Masennukseeni on monia syitä mutta yksi aihe on joka puolella olevat romu/vaatekassit. Joskus harvoin jaksan heittää jätesäkillisen roskiin mutta tuntuu ettei romut siitä yhtään vähene. Asiaa ei helpota että tämä heittäminen pitää tehdä äidiltä salaa kun kaikkeahan voi vielä tarvita.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen masentunut yksinhuoltaja. Meillä asuu äitini joka hamstraa kaikkea romua ja vaatteita joita ei koskaan käytä. Lisäksi lapsen vaatteet käyvät pieneksi ja niitä vanhoja riittää samoin kuin kassikaupalla sukulaisilta tulleita uusia...
Masennukseeni on monia syitä mutta yksi aihe on joka puolella olevat romu/vaatekassit. Joskus harvoin jaksan heittää jätesäkillisen roskiin mutta tuntuu ettei romut siitä yhtään vähene. Asiaa ei helpota että tämä heittäminen pitää tehdä äidiltä salaa kun kaikkeahan voi vielä tarvita.
Sulle on käynyt näin
https://paikkakaikelle.fi/2019/05/26/helpotusta-vauva-arkeen-miten-vauv…
Vierailija kirjoitti:
Ja nykyisistä talvikengistä pidän niin paljon, että veisin ne suutarille, jos niille kävisi jotain. Koirankakkaongelmiin ei olisi apua. Silloin on hyvä olla varakengät. Yleisesti ei varmaan kannata varautua kaikkiin mahdollisiin hätätilanteisiin tai sillä tavalla se tavarapaljous juuri syntyy. Jos uuden tuotteen ostaminen on helppoa ja siihen on koska tahansa varaa, ei ole tarvetta varakappaleille samalla tavalla. Minulla oli ennen kaksi juustohöylää, koska mitäs jos se menee rikki. No ei ole mennyt, aiempi oli lapsuudenkodista saatu 40 vuotta vanha höylä ja toinen itseostettukin varmaan 20 vuotta vanha.
En enää muista, olenko kertonut tässä ketjussa joskus tuhatkunta viestiä sitten omista juustohöylistämme. Mutta toki niitä meidänkin talouteemme tuli kaksi, kun löimme miehen kanssa hynttyyt yhteen. Minun tehokas ja lähes uusi oranssireunainen Fiskarsini ja miehen merkitön, ikivanha mutta kuitenkin toimiva höylä.
Kovasti harkitsin, että olisin vienyt Konttiin sen toisen höylän - tietenkin ketjun hengessä olisin jättänyt meille sen laadukkaan merkkihöylän - mutta kuinka ollakaan, ennen kuin ehdin käydä tuumasta toimeen, höylästä halkesi varsi aivan korvauskelvottomaksi. Arvatkaapa kummasta? Kyllä, juuri siitä Fiskarsista.
Nyt olemme asuneet yhdessä jo 15 vuotta, ja miehen merkitön juustohöylä edelleen palvelee meitä. Tarinan opetus on se, että aina se laadun tavoittelu ja tavaroiden upgreidaus ei tuota merkittävästi laatua elämään, vaan lisää vain kulutusta. Paras arvo on tavaran käyttöarvo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja nykyisistä talvikengistä pidän niin paljon, että veisin ne suutarille, jos niille kävisi jotain. Koirankakkaongelmiin ei olisi apua. Silloin on hyvä olla varakengät. Yleisesti ei varmaan kannata varautua kaikkiin mahdollisiin hätätilanteisiin tai sillä tavalla se tavarapaljous juuri syntyy. Jos uuden tuotteen ostaminen on helppoa ja siihen on koska tahansa varaa, ei ole tarvetta varakappaleille samalla tavalla. Minulla oli ennen kaksi juustohöylää, koska mitäs jos se menee rikki. No ei ole mennyt, aiempi oli lapsuudenkodista saatu 40 vuotta vanha höylä ja toinen itseostettukin varmaan 20 vuotta vanha.
En enää muista, olenko kertonut tässä ketjussa joskus tuhatkunta viestiä sitten omista juustohöylistämme. Mutta toki niitä meidänkin talouteemme tuli kaksi, kun löimme miehen kanssa hynttyyt yhteen. Minun tehokas ja lähes uusi oranssireunainen Fiskarsini ja miehen merkitön, ikivanha mutta kuitenkin toimiva höylä.
Kovasti harkitsin, että olisin vienyt Konttiin sen toisen höylän - tietenkin ketjun hengessä olisin jättänyt meille sen laadukkaan merkkihöylän - mutta kuinka ollakaan, ennen kuin ehdin käydä tuumasta toimeen, höylästä halkesi varsi aivan korvauskelvottomaksi. Arvatkaapa kummasta? Kyllä, juuri siitä Fiskarsista.
Nyt olemme asuneet yhdessä jo 15 vuotta, ja miehen merkitön juustohöylä edelleen palvelee meitä. Tarinan opetus on se, että aina se laadun tavoittelu ja tavaroiden upgreidaus ei tuota merkittävästi laatua elämään, vaan lisää vain kulutusta. Paras arvo on tavaran käyttöarvo.
Muistan myös tältä palstalta miten joku pariskunta lähes verissä päin tappeli kumman juustohöylä säilytetään.
Lopulta päätyivät säilyttämään molemmat, ja ne ovat molemmat jatkuvasti käytössä.
Joskus näinkin päin.
Tänään kävin oikeasti kaivamassa varastostani ne muistolaatikot, joita oli enemmän kuin muistelin... Yhteensä 5 kpl! Luulin että kolme olisi. Yhdistelen sisältöjä nyt niin, että tavoitteena on saada säilytettävät mahtumaan yhteen laatikkoon. Tällä hetkellä näyttää siltä, että on ihan mahdollista, niin paljon turhaa roskaa olen jo heittänyt pois! Vanhoja piirustuskansioita, tuplakappaleita joistain papereista, vanhoja kouluvihkoja, kirjevihkoja (nämä tuhoan tosin)... Kirjeet vielä käymättä läpi, haluan säästää yhden kirjekaverin kirjeet ehkä, mutta sekaisinhan nuo kaikki ovat! Ja totta kai valokuviakin löytyi lisää, vaikka typerästi järjestelin ne jo löytyneet liian aikaisin tässä muutama päivä sitten.
Päiväkirjat säilytän, mutta vanhojen ala-astetodistusten kohtaloa arvioin :D mitäs muut sanotte, oletteko säilyttäneet? Ovat siis kierrekansioita, eivät mitään yksittäisiä papereita. Nämä ovat varmaan juuri sitä roskaa, jota kokeneempi tavaran karsija heittäisi surutta pois, mutta itse pysähdyin pläräämään...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmisen on tarkoitus elää nykyisyydessä, ei menneisyydessä.
Juustohöylä ei ole tilaa vievä tavara, mutta toisaalta se on kyllä tosi helppo korvata. Juustohöyliä on myynnissä melkein kaikkialla ja noin 7 miljardia ihmistä selviytyy kokonaan ilman. Uusi tuote voi olla parin euron ostos tai ”hieno” Fiskarsin höylä, joka maksaa reilun kympin. En varmaan kiikkustuolissa kadu, että hitsit kun vein sen varahöylän Konttiin ja heti kymmenen vuoden päästä piti ostaa uusi. Toisaalta näissä keskusteluissa ei tule ikinä sellaista ongelmaa vastaan, että koti pursuaa juustohöyliä ja aamulla vie aikaa valita, mitä höylää tänään käyttäisi.
En tiedä mikä tämän horinan opetus oli. Ehkä se, että juustohöyliin ei pitäisi käyttää näin paljon energiaa. Pidä tai laita kiertoon, et luultavasti tee isoa virhettä eikä elämäsi ei ole ratkaisevasti onnellisempi kummallakaan tavalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Juustohöylä ei ole tilaa vievä tavara, mutta toisaalta se on kyllä tosi helppo korvata. Juustohöyliä on myynnissä melkein kaikkialla ja noin 7 miljardia ihmistä selviytyy kokonaan ilman. Uusi tuote voi olla parin euron ostos tai ”hieno” Fiskarsin höylä, joka maksaa reilun kympin. En varmaan kiikkustuolissa kadu, että hitsit kun vein sen varahöylän Konttiin ja heti kymmenen vuoden päästä piti ostaa uusi. Toisaalta näissä keskusteluissa ei tule ikinä sellaista ongelmaa vastaan, että koti pursuaa juustohöyliä ja aamulla vie aikaa valita, mitä höylää tänään käyttäisi.
En tiedä mikä tämän horinan opetus oli. Ehkä se, että juustohöyliin ei pitäisi käyttää näin paljon energiaa. Pidä tai laita kiertoon, et luultavasti tee isoa virhettä eikä elämäsi ei ole ratkaisevasti onnellisempi kummallakaan tavalla.
Meillä on kaksi juustohöylää ja melkein pitäisi olla kolmaskin, kun puolisolla on ärsyttävä tapa panna ne molemmat yhtä aikaa koneeseen.
Mulla on ihan selkeä suosikkihöylä niistä. Puolisoni luonnollisesti tykkää siitä toisesta.
Vierailija kirjoitti:
Päiväkirjat säilytän, mutta vanhojen ala-astetodistusten kohtaloa arvioin :D mitäs muut sanotte, oletteko säilyttäneet? Ovat siis kierrekansioita, eivät mitään yksittäisiä papereita. Nämä ovat varmaan juuri sitä roskaa, jota kokeneempi tavaran karsija heittäisi surutta pois, mutta itse pysähdyin pläräämään...
Mä heitin vanhat peruskoulutodistukset ja lukion jaksotodistukset pois enkä ole niitä kaipaillut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päiväkirjat säilytän, mutta vanhojen ala-astetodistusten kohtaloa arvioin :D mitäs muut sanotte, oletteko säilyttäneet? Ovat siis kierrekansioita, eivät mitään yksittäisiä papereita. Nämä ovat varmaan juuri sitä roskaa, jota kokeneempi tavaran karsija heittäisi surutta pois, mutta itse pysähdyin pläräämään...
Mä heitin vanhat peruskoulutodistukset ja lukion jaksotodistukset pois enkä ole niitä kaipaillut.
Periaatteessa edes ylioppilastodistusta ei enää tarvitse, koska koulutustiedot löytyvät KOSKI-palvelusta.
Se kannattaa toki säilyttää silti.
Piiiitkään mietyttiäni sain vietyä muutaman kassillisen uffiin. Mikä valtava helpotus ja kevyt olo. Siitä rohkaistuneena heitin muutamat vanhat kengät roskiin ja nyt jo kurkin taas komeroitani josko....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voisiko todistukset skannata? Eihän niitä mihinkään tarvitse, mutta jos muistoarvon vuoksi haluaisi säilyttää. Korjatkaa, jos puhun potaskaa, mutta ei kai ylioppilastodistustakaan tarvita, jos on tutkintoja sen jälkeen? Minun hommissani virallinen pätevyysvaatimus on maisterintutkinto. Ei kai sen lisäksi ketään kiinnosta, millaiset arvosanat ylioppilastodistuksessa oli?
Vierailija kirjoitti:
Voisiko todistukset skannata? Eihän niitä mihinkään tarvitse, mutta jos muistoarvon vuoksi haluaisi säilyttää. Korjatkaa, jos puhun potaskaa, mutta ei kai ylioppilastodistustakaan tarvita, jos on tutkintoja sen jälkeen? Minun hommissani virallinen pätevyysvaatimus on maisterintutkinto. Ei kai sen lisäksi ketään kiinnosta, millaiset arvosanat ylioppilastodistuksessa oli?
Riippuu kait siitä onko siellä jotain osaamista jota haluat tuoda esille. Oliko lukio esim. taidelukio? Ehkä oli paljon kieliä kirjoitettuna?
Noin yleensä ottaen nyt puhutaan kyllä joutavista asioista. Minulla on yhdessä kansiossa nuo tutkintotodistukset ym. diplomit. Ei sen karsimisella mitään saavuta.
Vierailija kirjoitti:
Voisiko todistukset skannata? Eihän niitä mihinkään tarvitse, mutta jos muistoarvon vuoksi haluaisi säilyttää. Korjatkaa, jos puhun potaskaa, mutta ei kai ylioppilastodistustakaan tarvita, jos on tutkintoja sen jälkeen? Minun hommissani virallinen pätevyysvaatimus on maisterintutkinto. Ei kai sen lisäksi ketään kiinnosta, millaiset arvosanat ylioppilastodistuksessa oli?
Ei, en tosiaan usko että teen todistuksilla yhtään mitään, vaan säilytän muistoarvon takia jos säilytän! Maisteri on minullakin ylin koulutus, en tarvitse mitään lukion todistuksia saati sitten niitä ala-asteen, siis että hyötyä niistä ei ole :D
Revin juuri kansiollisen kirjeitä. Lisää olisi... Harmi ettei ole takkaa eikä mitään paikkaa missä sytyttää tuli, olisi huomattavasti helpompaa!
Vierailija kirjoitti:
Juustohöylä ei ole tilaa vievä tavara, mutta toisaalta se on kyllä tosi helppo korvata. Juustohöyliä on myynnissä melkein kaikkialla ja noin 7 miljardia ihmistä selviytyy kokonaan ilman. Uusi tuote voi olla parin euron ostos tai ”hieno” Fiskarsin höylä, joka maksaa reilun kympin. En varmaan kiikkustuolissa kadu, että hitsit kun vein sen varahöylän Konttiin ja heti kymmenen vuoden päästä piti ostaa uusi. Toisaalta näissä keskusteluissa ei tule ikinä sellaista ongelmaa vastaan, että koti pursuaa juustohöyliä ja aamulla vie aikaa valita, mitä höylää tänään käyttäisi.
En tiedä mikä tämän horinan opetus oli. Ehkä se, että juustohöyliin ei pitäisi käyttää näin paljon energiaa. Pidä tai laita kiertoon, et luultavasti tee isoa virhettä eikä elämäsi ei ole ratkaisevasti onnellisempi kummallakaan tavalla.
Kyllä minua olisi ainakin pikkuisen harmittanut, jos olisin ehtinyt viedä juustohöylän kiertoon ja heti viikko myöhemmin olisi pitänyt ostaa uusi. Kun taas nyt sain hyvän mielen ja vielä tarinankin kerrottavakseni.
Mutta se on ihan totta, että kukaan tuskin hukkuu tavarapaljouteen varajuustohöylän vuoksi. Kyllä se liika massa syntyy jostakin aivan muualta.
Ilana Aalto pitää netissä kursseja kodin raivaamisesta.
Lisäys edelliseen. Huonokuntoiset astiat saa kierrätykseen Iittalan kautta. Ne käytetään tiilien ja eristemateriaalien valmistukseen.