Mikä on yllättänyt eniten AV:lla?

Oikein malliesimerkki. Esim 3-vuotiaita on NIIN moneen junaan, meidänkin neljästä lapsesta kaikki ovat erilaisia, ja yksi todellakin kaipasi kavereita ja päiväkotia aina, kun ei ollut siellä. Rakastaa edelleen kavereita ja kavereiden kanssa oloa (nyt 10 v).



Vaikka sinä miten et sitä ymmärtäisi niin se on vaan niin.

Ja erityisesti siis niiden haukkuminen.. Esim. lasten nimet ( ei kaikilla ole sama maku!!) , samoin asuinpaikka ( onks pakko asua uudellamaalla?) , lasten lukumäärä, ulkonäkö (pitkät vai lyhyet hiukset) , vaunut, vatteet ( mikään uu ei ole hyvää kuin Reimatec..), imetyksen kesto, hoidon aloitus ja kaikki muu ehdottomuus. Eikö vois opetella hieman erilaisuuden suvaitsemista??

Vaan just kun olen ollut hieman allapäin ja olen tullut tänne maleksimaan, olen saattanut räkättää sitten ihan vedet silmissä, enkä ole muistanutkaan, että niinkin hauskaa voi olla.

Siis kaikki haukkuu tätä aivottomaksi paikaksi ja mulle tää on niin tärkeä, että joka päivä itseni täältä löydän.

Enkä tarkoita mitään " olen hoitovapaalla Elsan esikoiseni ja AINOKAISENI kanssa 3 vuotta ja olen täydellinen äiti" -tapauksia, vaan niitä, jotka jättäytyy työelämän ulkopuolelle täysin vapaaehtoisesti vuosiksi, ehkä lopullisesti. Että jollekin riittää, että saa jotain työtä, kun kaikki lapset on aloittaneet koulun. En tuomitse, jos hekään eivät tuomitse työssäkäyviä äitejä. On se vaan niin jännää, että jotkut ihmiset ei kaipaa työelämää lainkaan.

Myös se minua ihmetyttää, että moni on ihan tyytyväinen elämäänsä, vaikka perheen tuloilla pääsisi köyhyystilastoihin. Se, että jotkut katsoo pärjäävänsä ihan hyvin, vaikka kaikki vaan kallistuu ja kotihoidontuki on tosi pieni (kuntalisilläkin useimmilla paikkakunnilla). Maaseudulla voin tuon jotenkin ymmärtää, mutta pääkaupunkiseudulla pärjääminen on kyllä taikatemppu.

Tehtäköön nyt tiettävästi, että minulla on ihan oikeasti 6000 ¿:n kk-tulot, mutten ole ilkeämielinen, ahdasmielinen enkä fasisti. Tällaisiakin löytyy.



Pilkunviilaaja saatan olla, ja joskus näsäviisas.

mutta töitä ei olla tehty päivääkään...

mielestä hoitovapaajärjestelmä ei vaikuta mitenkään naisten työnsaantimahdollisuuksiin, -palkkaukseen tai urakehitykseen. Ja että monet näistä on akateemisesti koulutettuja. Yleensä he myös uskovat, että juuri heille löytyy työtä vaikka he olisivat kotona todella pitkään. Heillä ei ole aina edes vakituista työpaikkaa eikä valtavasti työkokemustakaan.



Se vaan on aivan päinvastaista kuin mitä lehdistä saa lukea. Ihmettelen että tälle palstalle kertyy niin paljon onnekkaita naisia, jotka voi saada ihan kaiken: lapset ja kotiäitiyden ja uran ja hyvä palkan ja ihan mitä vaan toivoa saattaa.

Ihmisiä kiinnostaa eri asiat ja ihmiset tietää eri asioista.

Täällä on ihmisiä jotka jaksaa kirjoittaa pilkulleen oikeen ja hyvää suomea puoli sivua vastatakseen jonkun kysymykseen !hankinko 9 kk lapselle ensi vuodeksi 80 cm vai 86 cm haalarin alesta?"

Että joillakin todella on aikaa paneutua tähän palstaan!!!





Toisaalta ihmisten ilkeys. Kun teen kirjotusvirheen siitä on sata ja tuhat naljailemassa, vaikka aiheena olisi liikenneonnettomuus tai kuolema.

Ja se jaksaa ihan joka kerta ihmetyttää, että ihmiset eivät tajua sitä, että 42-vuotiaan, koulutetun ja 20 vuotta työelämässä olleen ja jolla on vielä puoliso tulo- ja varallisuustaso ovat ihan toista kuin 21-vuotiaan työttömän.



Minulla itselläni oli tulot 21-vuotiaana alle kymmenesosa mitä on nyt 35-vuotiaana. Uskon, että monilla kasvaa tulot kun saa opinnot päätökseen, vakituisen työpaikan, kokemusta, ylennyksiä, ikälisiä ja muita palkankorotuksia. Ei tietysti jokaisella, mutta varmaan valtaosa tienaa ajan myötä enemmän kuin työuran ihan alussa.

se, että joka ketjuu ilmestyy aina yhtäkkiä joku ilkeilijä.

erityisesti ahdasmielisyys ja materialismi on hätkähdyttänyt