Lohduttoman lihava
opiskelin kokiksi 3vuotta jolloin paino nousi,raskaus välissä ja ammatin harjoittamisessa paino lisääntynyt hissukseen...ei siellä mässäillä,mutta syödään kuitenkin hyvin.Kroppani ilmeisesti kaipaa vain kasviksia ja vettä,jotta pysyisin hoikkana.
Kommentit (27)
Tee itsellesi ruokalista ihan tavallisista ruuista.
Aamupala lounas jne, ja pysy niissä. Herää vaikka aamuisin pikkuisen aikasemmin ja käy puolentunnin kävelylenkillä.
Kuulostaa juuri siltä että tavoittelet nopeita tuloksi ei niinkään pysyviä. Ei tarvitse hulluna rehkiä tuntikaupalla salilla tai syödä pelkkää porkkanaa. Älä palkitse itseäsi ruualla vaan keksi joku muu. Voitko syödä purkkaa?
Se on hyvä konsti närppimiseen ja naposteluun.
Tsemppiä. Älä luovuta tai vaivu epätoivoon. Ota ehdottomasti pienempiä askeleita ja liiku hauskalla tavalla. Miten olisi tanssikurssi?
Karppaamalla saat todella hyvän ja energisen olon, sinun ei tarvitse nähdä nälkää ja saat herkutellakin -tietyissä rajoissa. Saat myös syödä todella maistuvaa ruokaa -paljon.
Itse olin myös lohduttoman lihava, painoin pahimmillani 116kg ja olen vain 155cm pitkä. Aloitin karppaamisen maaliskuussa ja nyt painan 89kg. Toki olen edelleenki lihava, mutta kuitenkin jo IHAN eri näköinen kuin keväällä. Yritän päästä vuoden loppuun mennessä 82 kiloon, sen olen painanut, kun tapasin mieheni 10v sitten. Toki matkaa normaalipainoon jää sittenkin, mutta tuo on jo paino, jossa tunnen itseni edes jollaintapaa ihmiseksi, muodottoman läskilaarin sijaan.
Liikunnan vaikutus laihtumiseen on todella pieni! Enemmän vaikuttaa se mitä suuhunsa laitaa. Itse liityin netin kiloklubiin kuukausi sitten ja paino on tippunut 2,5kg :) Kiloklubi perustuu ihan siihen, että lasketaan kaloreita. Mua se ainakin on auttanut huomaamaan mitä saa syödä ja mitä ei. Maallikkona ei välttämättä osaa varoa piilorasvoja yms.
Mulla toimii myös se, että kerran viikossa saan syödä kohtuuden rajoisa mitä vain. Ja vaikka näinä herkkupäivinä olen syönyt pizzaa yms niin paino on silti tippunut. Kalorien laskemisen ohella käyn spinning-tunnilla 3krt viikossa. Liikunta ei ehkä laihduta, mutta se motivoi ja nostaa kuntoa.
Eniten ärsyttää sosiaalinen eriarvoisuus,moni katsoo kuin halpaa makkaraa vaikka varmasti olen parempikin ihminen kuin moni muu,onko siis oikeutta kohdella lihavia kaltoin...voisko ne katseet johtua sun asenteesta?
Itse laihdutukseen suosittelen karppausta.
Siellä huomaat, että saat syödä ihan normaalia ruokaa ja jopa herkutella. Sun mitoilla tulet huomaamaan, että se ruokamäärä, jonka saat syödä päivässä ei todellakaan johda nälkää. Olen kuullut useiden minua isompien ja pidempien (ihmisen koko vaikuttaa energian kulutukseen), että niitä "pisteitä" on vaikka kuinka paljon. Itse laihduin puolessa vuodessa 60 kilosta tavoitteeseeni 52 kiloon (olen 160 cm) ja olen todella tyytyväinen.
Sun massoilla lähtee varmaan ensimmäisinä viikkoina noin 3-4 kg, joten ihan realistisestikin ajatellen sä voit saada vielä ennen joulua hyvin 10 kg pois. Saat myös vinkkejä, miten joulupöytää voi vähän keventää, mutta miten voit silti nauttia perinteisestä jouluruoasta.
Mun mielestä painonvartijoissa parasta on se, ettei mistään tarvitse luopua. Karppauksessa sun tarttee karsia monta sellaista juttua, jotka kuuluu normaalin suomalaisen perusruokavalioon (mm. peruna ja leipä).
Eli ts. joudut syömään mauttomampaa ruokaa.
Perunaa ei tarvi kukaan. Se on suomalaisen ruuan jumala, mutta paljonko sitä syödää muualla maailmassa? Syöpä kunnon rasvainen pihvi rasvaisen kastikkeen kanssa,siihen paljon vihanneksia seuraksi. Paljon parempi olo siitä tulee ja pitää pidempään nälkää kuin jos siinä ois perunaa täyttämässä hetkeksi mahaa ja rasva pois.
Karppauksesta on monenlaisia ennakkoluuloja (mullakin oli) mutta jo viikon päästä olo oli NIIN LOISTAVA, etten enää ikinä aio tunkea itseeni turhaa hiilarimömmöä.
Mä syön todella terveellisesti,aamupuuro,kevyt lounas,välipala,ehkä jopa liian vähän,ehkä kroppa säästöliekillä tällähetkellä....siis nykyään.Olen aina liikkunut ja nyt synnytyksen jälkeen taas jumppaa ja kävelyä pitkiä matkoja joka päivä,ei tehoa,ehkä pitäisi yrittää vaan sinnikkäämmin ja pidempään. Huono puoleni karkkipäivä turhan usein ja liikaa.