Pienten vauvojen kotona olevat aidit: Kaytatteko koskaan lastenhoitajaa, esim. iltaisin kun teilla on jotain omia menoja eika mieskaan ole kotona?

että tarvitset hoitajaa päivittäin? Jokin sairaus?

... jos lastenhoitajaa tarvii päivittäin, niin ehkä se mielestäni on hieman kyseenalaista... mitä menoja pikkuvauvan äidillä on päivittäin?

ei ole moraalitonta, suorastaan suotavaa, mutta kallista. Rahan takia en ole koskaan käyttänyt. Nimimerkillä jo 6 vuotta lastensa kanssa elänyt niin ettei ole ollut kahdenkeskistä aikaa miehen kanssa. Kun äiti voi hyvin niin koko perhe voi hyvin. Pidä huolta jaksamisestasi.

Itselläni ei ole koskaan tullut tarvetta, mutta eipä minulla jopa päivä menoja olekaan kun on pieni vauva.

Itse en käytä hoitajaa ihan vaan siitä syystä että vauvalle kelpaa vain tissimaito suoraan rinnasta. Ei huoli pulloa. Pikaisesti von piipahtaa kaupassa tms ilman vauvaa, ja silloin hoitaja voi kyllä olla muukin kuin isä.

Tarvitsen päivittäin jotain muutakin virikettä kuin vauvan kanssa kotona oloa. Olen alkanut pikkuhiljaa käydä jo salilla, jumpassa ja joogatunneilla. Myös ystäviä on kiva tavata myös ilman vauvaa. Mies on paljon töissä, samoin isovanhemmat, joten hoitajan käyttö on ainoa vaihtoehto. Lapsen ruokinta on hoitunut siten, että olen pumpannut ja pakastanut rintamaitoa, jota tulee yllin kyllin.



Välillä tunnen tästä syyllisyyttä, mutta sitten toisaalta tämän järjestelyn ansiosta jaksan paremmin ja olen mielestäni parempi äiti.



Ap

Vierailija:

Tarvitsen päivittäin jotain muutakin virikettä kuin vauvan kanssa kotona oloa. Olen alkanut pikkuhiljaa käydä jo salilla, jumpassa ja joogatunneilla. Myös ystäviä on kiva tavata myös ilman vauvaa. Mies on paljon töissä, samoin isovanhemmat, joten hoitajan käyttö on ainoa vaihtoehto. Lapsen ruokinta on hoitunut siten, että olen pumpannut ja pakastanut rintamaitoa, jota tulee yllin kyllin.

Välillä tunnen tästä syyllisyyttä, mutta sitten toisaalta tämän järjestelyn ansiosta jaksan paremmin ja olen mielestäni parempi äiti.

Ap

Ei tuo nyt kamalaa ole, mutta itselläni ei ollut koskaan siihen tarvetta, eikä mielenkiintoa. Olin mieluummin vauvan kanssa.

kun vanhin lapsistani oli 4 v ja nuorin 2 v. Sisaruksista on turvaa toisilleen ja koti on tuttu ympäristö, vaikka hoitaja olisikin vieraampi. Olisin voinut jättää hoitoon toki jo silloinkin, kun lapset olivat 3v ja 1v, mutta eipä tullut tehtyä. Yhtä lasta en olisi jättänyt noin nuorena. Imetyskin sitoo.



Nyt olen neljän äiti ja kaikki on helpompaa, kun alkuun on päästy. En anna sinulle moraalisia ohjeita. Puhun vain omasta kokemuksestani ja omista lapsistani.

enkä enää imettänyt. Lapseni ei suostunut pullolle joten ei olisi aiemmin ollut edes mahiksia.

Tuolloin tein yhtä freelance-työtä, ja hoitaja oli lapseni kanssa 2x4h viikossa parin kk ajan.

Ei mielestäni moraalitonta, jaksoin kotonaolon paljon paremmin kun sain välillä tehdä omia juttujani myös.

Enkä ole kerralla pois kuin jonkun 2-4 tuntia. Kun lapsi vähän kasvaa, aion kyllä joskus viikonloppuisin laittaa hänet pidemmäksi aikaa hoitoon. Olen nähnyt tapauksia, siis vanhempia jotka ei anna lastaan kenenkään muun hoidettavaksi, jolloin lapselle on sitten todella vaikea löytää hoitajaa, koska sille ei kelpaa muut kuin omat vanhemmat. Ei sekään oiken tervettä ole. Minusta on hyvä että vauva oppii jo pienenä olemaan muidenkin kuin äitinsä kanssa.



Ap

miksi teit lapsen, jos et edes halua viettää sen kanssa aikaa??

sen kanssa on äärettömän helppoa liikkua minne vaan!



Kuulostat todella materialistiselta ja pinnalliselta ihmiseltä :(

Omissa menoissa ei ole mitään pahaa, mutta käsitä jo, että et todellakaan voi jatkaa samaa elämää, lapsi kuuluu sinun elämään, mutta jos haluat jo vauvasta lähtien tehdä lapselle selväksi, että hän ei ole tervetullut sinun elämääsi muuten kuin niitä aikoina kuin sinä haluat, et saa millään tervettä suhdetta lapseesi muodostettua.

Mulla on 2kk ja olen alkanut miettiä josko hankkisin vähän apua. Mies töissä usein pitkäänkin ja koska tää vauva on sellanen ettei nuku päivällä niin ajattelin palkata sillointällöin jonkun pariksi tunniksi vaikka vaunulenkittämään että saan itse edes joskus huilata. Syöttöväli on 2-3h ja hyvin ehtisi itseään ladata kun joku hoitaisi lasta.

itse olen sitä mieltä, että äidin(kin) pitää joskus saada omaa aikaa, jotta jaksaa taas vauvan kanssa... mutta rajansa kaikella... joka päivä 2-4h????????? Itse jättänyt vauvan kaksi kertaa isälleen kahdeksi tunniksi ja kaveri on pian 4kk. Kyse ei ole siitä, ettenkö jättäisi, vaan siitä, etten koe sitä tarpeelliseksi... isä kyllä hoitaa lasta kotona, vaikka olisin paikalla ja minulla on sitten siinä omaa aikaa ihan kotosalla. Nyt on kyllä ollut puhetta siitä, että alkaisin kerran-pari viikossa käymään harrastamassa jotain... tämä siis pohjaa siihen, että mieheni on pian jäämässä vanhempainvapaalle, niin tällainen pehmeä lasku, jotta ÄITI oppii olemaan ilman vauvaa...

Pienen vauvan elämässä 2-4h on ikuisuus...

Tässäkin keskustelussa kannattaa muistaa, että me kaikki ihmiset emme ole samanlaisia.



Ap:lle vinkki: jos haet täältä hyväksyntää perinteisistä lastenhoitonormeista poikkeaville valinnoillesi, olet väärässä paikassa. Viestissäsi on klassisen nettilynkkauksen kaikki tunnusmerkit :-)



Muille vinkki: kaikkien elämä ei ole samanlaista kuin teidän oma. Jokainen aikuinen tekee omat päätöksensä ja ne voivat olla erilaisia kuin teidän tarpeet.

niin en kyllä jättäisi vieraalle. Meillä mummo ollut hoitamassa joskus, ja silloinkin ollut ihan pari tuntia ihan maksimissaan jotain pari kertaa kuussa, ei sen useammin.

Vauva nyt 10kk.

Vauvan kokema vauvan ja äidin symbioottinen yhteenkuuluvuus alkaa hiljalleen muuttua. Lapsi alkaa hahmottaa oman kehonsa ja omat mahdollisuutensa. Vauvahieronta tukee vauvaa tässä kehitystehtävässä. Minätietoisuudessa seuraa eriytymisvaihe, psyykkinen irrottautuminen äidistä. Jotta tämä eriytyminenkin olisi lapsen mielessä turvallista, on tärkeää, että vanhemmat ovat sitoutuneita ja kiintyneitä lapseensa ja soinnuttavat tunteensa ja toimensa yhteen vauvan kanssa. Vain vanhempiensa kanssa ja avulla lapsi voi hyvin, kiinnostuu elämästä ja uuden opettelusta. Ilman varhaista vuorovaikutusta eivät lapsen tunne-elämä, äly ja sosiaaliset taidot kehity. Yhteispeli vanhempien ja lapsen välillä synnyttää myös tärkeän kiintymyssuhteen, joka on välttämätöntä myös myöhemmälle itsenäistymiselle. Ilman varhaista riippuvuutta ei voi kasvaa onnellisesti riippumattomaksi.



On eri asia saada levätä pari tuntia kun joku hoitaja vaunuttelee vauvaa kuin tarve päästä jonnekin vauvasta kauas tekemään aikuisten asioita. Toisessa on kysymys levosta, toisessa siitä, että vauvan seura ei ole riittävän palkitsevaa, jotta haluaisit olla sen kanssa.

No jopas minua nyt syyllistetään!



Sille joka epäili omaa äitisuhdettani: Meillä on äitini kanssa aina ollut todella läheinen ja ihana suhde. Äitini sai minut aika nuorena (22-vuotiaana), opiskeluaikoinaan ja on ammatiltaan lastenpsykiatri. Hänen mielestään tässä järjestelyssä ei ole mitään vikaa, olenhan lapsen kanssa lopun ajan vuorokaudesta ja hoitaja on lapsella aina sama. Ei kyse ole siitä etten haluaisi olla lapseni kanssa, toki haluan, vaan siitä että olen sen tyyppinen ihminen että TARVITSEN sitä omaa aikaa ja omaa tilaa. Mielestäni lapseni ja minun välinen vuorovaikutussuhde ei tästä ole kärsinyt, samaa mieltä on äitini.



Näköjään tosiaan kyselin mielipiteitä väärässä paikassa...



Ap