Nauttikaa äidit kotiäitinä olosta!
Täällä yksi töihin palannut äippä harmittelee, kun aika kotona hurahti niin nopeasti! Nyt kun on taas muutaman päivän ollut työelämässä, niin huomaa, miten ainutlaatuista on se aika, minkä lasten kanssa saa kotona olla.
Töissä on jatkuva ikävä lapsia ja illat on loppujen lopuksi niin lyhyitä viettää lasten kanssa. Tuntuu niin kylmältä, että raha ratkaisi minunkin kohtalon, töihin oli vaan mentävä:(
Nauttikaa kotonaolosta ja ihanista lapsista, vaikka aina se ei olekaan helppoa:)
Kommentit (22)
Kuusi vuotta kohta täynnä, kolme lasta. Kohta pitäisi siirtyä työelämän pariin. Tiedän, että on ainutlaatuista aikaa, siksi siitä kovasti nautinkin. Töitä ehtii tehdä myöhemminkin, lapset ovat pieniä vain kerran elämässä.
Lapset kaipaavat jo niin kovasti muiden lasten seuraa, että minulla on hyvä omatunto tästä!
eli vasta 1v2kk. Päiväkotiin en olisi vienyt vaikka mikä olisi ollut. Oma äiti hoitaa omassa kotona, joten sillä tavoin on helppoa. Syyllisyys kalvaa siltikin ja ikävä on kova. Olisin niin halunnut vielä olla kotona:(
T:ap
Aikaisin ylös, kahvi naamaan, äkkiä töihin, töissä kiire, sieltä viivana hoitopaikkaan, matkalta vähän ruokatarpeita mukaan, safka valmiiksi,pyykki pyörimään, koirat ulos, lumityöt, lääkärikäynnit, päiväkodin juhlat ja vaikka mitkä. Välillä miettii, missä vaiheessa ehtii elämään.
Lapset 2v2kk ja 5,5v ja pari kk olen nyt töissä ollut. Lasten syntymien välissäkin olin vähän aikaa töissä. Nyt vaan masentaa kun tule enää loppua tähän työssäkäyntiin. Lisää lapsia kun ei tule.
Ensi syksyyn asti tätä kotiorjan elämää. Töissä saa sentään omaa aikaa ja tehdä hommansa omaan tahtiin ja rauhassa!
Eihän ne lapset mihinkään katoa, vaikka töissä käykin, hyvänen aika!
Väitänpä, että se aika mikä yhdessä vietetään, vietetään paljon paremmin kuin että koko ajan ollaan kotona.
se sulla sanoa että veisi päiväkotiin vaikka mikä olisi ollut, koska sun ei tarvinnut sitä edes miettiä kun oma äitisi hoitaa lapsesi
Anteeksi vain, mutta mikä ihme tuollakin tyypillä oli motivaationaan, kun oli ihan pakko tähän ketjuun vastata kysymättäkin? Ihan vain ilkeilyn ilostako kirjoittelet tänne? :O Kaikenlaisia ihmisiä sitä taas täällä pyöriikin, vaan eipä ole eka kerta.
Ap:lle lohdutukseksi, että sullahan on ihana tilanne: lapsesi SAA nyt viettää joka päivä aikaa mumminsa kanssa, toisilla mummit ovat satojen kilometrien päässä tai etäisiä muuten vain. Voit pilata edun vain yhdellä tavalla, potemmalla huonoa omaatuntoa. Se ei auta mitään eikä ketään, vähiten lastasi! Ja jos oikeasti työssäkäynti ahdistaa liikaa, laskekaa uudestaan rahat ja miettikää vaihtoehtoja. Itse menin osapäivätyöhön, kun pienin oli 3-vuotias, ja se oli kyllä suorastaan täydellinen vaihtoehto meille! Harmi, ettei kaikille suoda samoja kortteja käsiin. Esim. mummin hoiva kuulostaa ihanalta, ole siitä onnellinen ennemmin kuin morkkiksessa :)
PS. Alle 1-vuotiaat ovat vauvoja, sitten heistä tulee taaperoita ja pikkuhiljaa leikki-ikäisiä ja koululaisia. Pienihän lapsesi on, mutta ei moni ole noinkaan kauaa 24/7 kotona, isät vielä harvemmin!
minusta 14-kuinen lapsi on vauva. Ihan ilman lainausmerkkejä. Edelleen.
6
Vierailija:
minusta 14-kuinen lapsi on vauva. Ihan ilman lainausmerkkejä. Edelleen.6
Ja mitä se sua kaivelee jos mummo vielä hoitaa??
Mitä ajoit takaa, kun halusit moisen mielipiteesi välttämättä juuri tässä ketjussa tuoda esiin? Vauvoina pidetään yleensä ALLE 1-vuotiaita, ei isompia pikkulapsia, vaikka sinusta yli 1-vuotiaatkin näyttäisivät ja tuntuisivat ihan vauvoilta vielä...
Eli samaa ihmettelen: miksi " korjasit" ap:n kirjoitusta? Mitä ihmettä halusit sillä viestittää? Etenkin, kun mummi hoitaa pienokaista, mikäpä sen ihanampaa :)
sanoin vain että minusta 14-kuinen on vielä vauva tässä kontekstissa ja aivan liian nuori päivähoitoon ja olemaan erossa vanhemmistaan.
Siinä vaiheessa ei sitäpaitsi ollut sen kummemmin mitään puhetta, missä hän on hoidossa tms.
6
Kerropa virallinen lähde, mistä määritelmä löytyy.
ihan niinkauan kun ei menoista voi tinkiä ja pankista anoa lyhennysvapaita vuosia.
Kyllä monessa perheessä oikeesti on mentävä töihin; uusperheissä voi olla muitakin elätettäviä lapsia, kukaan tuskin myy vaikka sukutilaansa ja muuttaa vuokralle kerrostaloon että äiti saa olla lapsen kanssa kahden tms.
Kaikilla ei myöskään ole toista tilipussia perheessä. Missä ihmeen tynnyrissä nää mammat elelee?
Kaikki eivät halua muuttaa vuokrayksiöön sossun tuille vaan siks että saavat olla lapsen kanssa kotona. Jotkut ovat jopa rakentaneet tulevaisuutta niin että siitä on lapselle myöhemmin iloa. Ja kyllä se kirottu rahakin on lapselle myöhemmin iloksi. Sitäpaitsi tiettyyn rajaan asti taloudellinen turva tuo onnellisuutta, turvallisuutta jne- tutkittu juttu.
harva äiti täällä hylkää lapsensa ryhtyäkseen keräämään omaisuutta. Kyllä kyse on ihan perustoimeentulosta.
Taukkia porukkaa. Moralisoimaan, arvostelemaan, sylkemään pitää päästä.
Eniten harmittaa että alle 2v. joutuu muiden hoidettavaksi.
Kuinka monta vuotta olit kotona ja minkäikäiset lapset?
Tsemppiä työarkeen, kyllä se valon lisääntyessä alkaa helpottaa!