Miina Maasola on kuollut.
Kommentit (134)
Vihannes tarkoittaa sitä, että ihminen on sidottu loppuelämäkseen vuoteeseen ja koneisiin eli mitään toivoa edes joidenkin normaalitoimintojen palautumisesta ei ole.
Törkeä ketju, törkeiden ihmisten kirjoittama.
[quote author="Vierailija" time="11.02.2014 klo 03:02"]
[quote author="Vierailija" time="11.02.2014 klo 00:32"][quote author="Vierailija" time="10.02.2014 klo 13:04"]
En ole kommentoinut törkeästi.
Huomautan vain että osa meistä alkaa olla jo sen ikäisiä että kuolemaa on nähty ja kuolema on hyväksytty. Kuolema on todella normaali asia ihmisen elämässä. Parikymppisenä ja ehkä vielä kolmekymppisenäkään ei moni ole vielä tutustunut kuolemaan.
Kuoleman voi hyväksyä ja sille voi vitsailla. Enkä tarkoita tässä mitään kyynisyyttä vaan todellisuuden hyväksymistä sellaisena, kuin se meille tarjotaan. Itkut on itketty jo lapsena.
[/quote]
lääkärinä ja kuolemaa sinuakin enemmän nähneenä rohkenen olla eri mieltä. Ei kukaan ole myöhempiä menetyksiään jo lapsena surrut, ja oli ihminen kaunis tai nuori tai nainen, yleensä hänen poismenonsa on edes jollekin kova paikka.
[/quote]
No lääkärihän tässä on oleellista. Mistäs sä tiedät että olet enemmän kuolemaa nähnyt?? Mä olen ruumisauton kuljettaja ja vähä enemmän nähnyt ruumiita kuin sä
[/quote]
Ja harvinaisen sydämetön ihminen :(
Äärimmäisen syvä osanotto omaisille, vaikka tuskin he tätä keskustelupalstaa lukevat. Itse en Miinaa koskaan tavannut tai muutenkaan tuntenut, mutta hän on jäänyt mieleeni esimerkiksi sarjoista Tukka auki ja Vastaparit. Lahjakas, persoonallinen näyttelijä, joka valitettavasti lähti aivan liian aikaisin. R.I.P.
Äärimmäisen syvä osanotto omaisille, vaikka tuskin he tätä keskustelupalstaa lukevat. Itse en Miinaa koskaan tavannut tai muutenkaan tuntenut, mutta hän on jäänyt mieleeni esimerkiksi sarjoista Tukka auki ja Vastaparit. Lahjakas, persoonallinen näyttelijä, joka valitettavasti lähti aivan liian aikaisin. R.I.P.
[quote author="Vierailija" time="10.02.2014 klo 13:04"]
En ole kommentoinut törkeästi.
Huomautan vain että osa meistä alkaa olla jo sen ikäisiä että kuolemaa on nähty ja kuolema on hyväksytty. Kuolema on todella normaali asia ihmisen elämässä. Parikymppisenä ja ehkä vielä kolmekymppisenäkään ei moni ole vielä tutustunut kuolemaan.
Kuoleman voi hyväksyä ja sille voi vitsailla. Enkä tarkoita tässä mitään kyynisyyttä vaan todellisuuden hyväksymistä sellaisena, kuin se meille tarjotaan. Itkut on itketty jo lapsena.
[/quote]
Ei ole sun päässäsi kuule kaikki palikat kohdillaan. Että ihan vitsailla voisi nyt sitten. Kyllä se on suuren surun paikka kun noin pienet lapset menettävät äitinsä, eikä äitikään saa nähdä lastensa kasvavan. Hirveä menetys, josta ei ihan alkumetreillä löydy mitään vitsailtavaa tai hyväksyttävää. Hirveä vääryys suru vain. Vanhusten kuolema on luonnollinen osa elämän kulkua, ei nuoren äidin. lapset kantavat surua harteillaan ikänsä, vaikea kuvitella että vítsiksi heittää heilläkään ihan äkkiä. Törkeää on olla kunnioittamatta toisten suurta surua! Tässä ketjussakin on monia empatiakykyisiä ihmisiä jotka kykenevät asettumaan perheen asemaan ja myötäelämään heidän suruaan!
[quote author="Vierailija" time="10.02.2014 klo 13:04"]
En ole kommentoinut törkeästi.
Huomautan vain että osa meistä alkaa olla jo sen ikäisiä että kuolemaa on nähty ja kuolema on hyväksytty. Kuolema on todella normaali asia ihmisen elämässä. Parikymppisenä ja ehkä vielä kolmekymppisenäkään ei moni ole vielä tutustunut kuolemaan.
Kuoleman voi hyväksyä ja sille voi vitsailla. Enkä tarkoita tässä mitään kyynisyyttä vaan todellisuuden hyväksymistä sellaisena, kuin se meille tarjotaan. Itkut on itketty jo lapsena.
[/quote]
lääkärinä ja kuolemaa sinuakin enemmän nähneenä rohkenen olla eri mieltä. Ei kukaan ole myöhempiä menetyksiään jo lapsena surrut, ja oli ihminen kaunis tai nuori tai nainen, yleensä hänen poismenonsa on edes jollekin kova paikka.
[quote author="Vierailija" time="11.02.2014 klo 00:32"][quote author="Vierailija" time="10.02.2014 klo 13:04"]
En ole kommentoinut törkeästi.
Huomautan vain että osa meistä alkaa olla jo sen ikäisiä että kuolemaa on nähty ja kuolema on hyväksytty. Kuolema on todella normaali asia ihmisen elämässä. Parikymppisenä ja ehkä vielä kolmekymppisenäkään ei moni ole vielä tutustunut kuolemaan.
Kuoleman voi hyväksyä ja sille voi vitsailla. Enkä tarkoita tässä mitään kyynisyyttä vaan todellisuuden hyväksymistä sellaisena, kuin se meille tarjotaan. Itkut on itketty jo lapsena.
[/quote]
lääkärinä ja kuolemaa sinuakin enemmän nähneenä rohkenen olla eri mieltä. Ei kukaan ole myöhempiä menetyksiään jo lapsena surrut, ja oli ihminen kaunis tai nuori tai nainen, yleensä hänen poismenonsa on edes jollekin kova paikka.
[/quote]
No lääkärihän tässä on oleellista. Mistäs sä tiedät että olet enemmän kuolemaa nähnyt?? Mä olen ruumisauton kuljettaja ja vähä enemmän nähnyt ruumiita kuin sä
Hyvää ystävänpäivää sinne taivaaseen
Kymmenen vuotta jo. Säälittää kohtalonsa.
Tänä kesänä on tullut televiosta elokuvia missä hän näyttelee.
surullista katsottavaa..
Oli hyvännäköinen mimmi mutta surkee näyttelijä. Ei tullut isoa menetystä
T: setämies
[quote author="Vierailija" time="09.02.2014 klo 18:17"]
VAIKEA AIVOVAMMA taisi lukea (=vihannes).
[/quote]
No se on sinun AV-tohtorin diagnoosi...tossa sulle oikean lääkärin kertomana, en ole tiennyt, että vihanneksetkin opiskelevat yms..--->
Vaikea aivovamma voi näennäisen hyvästä toipumisesta huolimatta pilata lopun elämän. Opinnoista voi selviytyä kohtalaisesti, mutta itsenäinen pitkäjännitteisyyttä vaativa työ ei onnistu. Ongelmat on syytä tiedostaa ajoissa, jotta voidaan antaa kaikki mahdollinen apu ennenkuin elämä on mennyt raiteiltaan. Jos ilmenee vaikeuksia opiskelussa tai työssä, ja anamneesissa on kontuusiotasoinen aivovamma, on syytä tehdä keskussairaalatasoinen perusteellinen neurologinen ja neuroradiologinen arvio aivovamman haitta-asteesta. Suhteellisen lievä aivovamma unohtuu helposti, jos potilaalla oli samalla muita, runsaasti hoitoa vaativia vammoja.