ELOKUISET viikkoon 2
Kommentit (59)
Tänään oli ensimmäinen lääkäri neuvola ja olipa iloinen yllätys kun ultrasi siinä samalla. Siellä se Nuppunen köllötteli ja teki voltteja. Kokokin vastasi viikkoja! Ihanaa. Ei tartte taas vähään aikaan huolehtia että onko siellä elämää... Ensi viikolla on se Np-ultra jonka olen joka raskaudessa käynyt. Sitä verikoetta missä otetaan niitä mahd. sairauksia tms. en ole missään raskaudessa antanut tehdä. En pystyisi raskautta keskeyttämään, joten mitä ei tiedä niin ei sitä tarvitse etukäteenkään murehtia...
Paha olo ja väsymys on ihan uskomatonta edelleenkin! Mielitekoja on sitten kyllä sen edestäkin!!! Viimeisin on perinteiset corn flakesit ja voi pirskatti miten ovat hyviä! Suolakurkut, mandariinilohkot, kaurakeksit ja sitten mahd.suolaiset menee alas hyvinkin liukkaasti.... Puhumattakaan kaurapuurosta...:))
Äippähousuja pitäisi lähteä ostamaan, kun mikään mikä kiristää mahan seutuvilta ei tunnu hirmu hyvältä.
Terveisiä kaikille ja mukavaa torstaita
T: TP ja Nuppu 10+3
olen taustaillut muutaman viikon ja nyt päätin listautua
viikkoja tulee huomenna seitsemän ja pahaa oloa on kestänyt jo pari viikkoa. Vuoden vanhalta esikoiselta ei ollut tällaista ollenkaan, mutta nyt kuvottaa kellon ympäri ja väsyttääkin. Ulos ei ole enää tullut muutamaan päivään mitään, lienekö inkivääristä apua. INkivääritabletin syömisen jälkeinen yökkäys oli kyllä kokemus jota en halua uusia... Koko ajan saa olla syömässä että olo pysyy kohtuullisena. KOhta loppuu selitykset sukulaisille miksi ei jaksa lähteä mihinkään, raskaus on vielä salaisuus.
Meillä eka neuvola menisi normaalisti viikolle 10+ mutta sain onneksi ajan ultraan ja neuvolaan jo ensi viikolle aiempien ongelmien vuoksi. Varmaan helpottaa kummasti jo kaikki on ok.
Mielihalu nro 1 olisi hedelmämerkkarit mutta selvisi että niiden valmistus on lopetettu!
Karpalo ja kasvava vatsa
arki on alkanut taas niin heti on kirjoittelu vähentynyt. ja täällähän on ollut vilkasta.
ihania ultrakuulumisia monilla, eikä viesteissä ainakaan päälimmäisenä ollut kaikilla pahaa oloa?
meillä paha olo ollut poissa noin 2 viikkoa, elämä rupeaa pyörimään normaalisti ja painoheilahtelut tasoittunut (paino on mun koetuksen paikka)
viime viikolla käytiin ekassa neuvolassa sekä yksityisellä ultrassa.
kaveri voi silloin hyvin ja näkyi jo käsien ja jalkojen alut, vastasi paria päivää enemmän kun laskut sanoo, mutta virallisesti ei tuo yksityinen ultraaja muuttanut laskettua aikaa, eli odottelen np-ultran sanaa asiaan.
itse asun espoossa mutta menen naistenklinikalle synnyttämään, ja siellä myös ultra viikoilla 10-12, kuuleman mukaan nyt vuodenvaihteesta olisi tullut pääkaupunkiseudulla kaikkialle, on jokin muutaman vuoden siirtymäaika jonka jälkeen tämä uusi käytäntö (aikaistettu np-ultra+seerumiseula) pitäisi olla koko maan laajuinen.
harmittaa vaan kun naistenklinikalle menee lähete ja aika tulee postitse, niin en tiedä yhtään mihin se aika osuu, ei ole vielä tullut, lähete meni viikko sitten. tässä vaan kun viikot kasvaa niin olisi jo kiva tietää milloin pääsee, vai venyykö yli 12 viikon...
meidän pikkutyttö kuulostaa hirmu isolta kun luki nuo Kaakan pojan mitat, meidän 2v neiti 92cm ja 14kg mutta ihan oman näköisensä on ja menee suht samassa kun veljensä aikoinaan eli enpä hämmästele enempää, ne on nämä meidän geenit...(minäkin 178cm, mies 180cm)
meillä on mahanpohjalla jo ensimmäisiä kutituksia joita olen kuulostellut että voiko jo olla liikkeitä, mielestäni viikot on varhaiset, mutta kutitukset kuitenkin todelliset ja aina tulevat samaan kohtaan, eli ehkä siellä on jotain ensimmäisiä hipaisuja, tai sitten ei=P
maha rupeaa täälläkin olemaan näkyvä, siitä on jo pari kertaa kysyttykin, koulussa ei vielä ole kukaan kysynyt mutta eiköhän sekin ensiviikolla paljastu kun olen taas enemmän luennoilla...
mammeli ja pikkukolmonen 9+3
Ihanaa, satanu lunta nyt kahtena päivänä peräkkäin ja meikä ihan tohkeissan kolannut pihaa - tänään pitäny ihan kahesti kolata :)
Tosta np-ultrasta ja siitä veriseulasta. Se verikoe on tukemassa/vahvistamassa ite ultran tuloksia. Mulle kävi sillo reilut 11 vuotta silleen esikkoa oottaessani, että multa otettiin se verikoe väärillä viikoilla ja olin aivan kauhuissani, ko soittivat kotiin ja sanoivat, että kuulun riskiryhmään. Kiva, olin silloin 19 vee ja aivan paniikissa. Salamapuhelu neuvolaan ja että mitä tehään. Täti laitto mut ultraan. Sitten mut ultrattiin ja viikot olikin paljon vähäisemmät, mitä menkoista laskettuna. Ei muutako uus verikoe ja tulos normi. Mutta kyllä säikähdin! Enemmän mua aina on hirvittänyt se ite ultra, ko verikoe.
Mammeli mainitti noista aikasista liikkeistä, ei se oo yhtään ihmeellistä, jos tunnet jo " kutinan" :) Toiset ovat herkempiä tiedostamaan nämä kutkutukset. Muistelen, että mun kakkonen liikku jossain 10 vkon tuntumassa - oli vielä uuden vuoden aatto, jotta liekkö hieman protestoi ilotulituksia ;)
Nyt pitää lähtee kauppaan, joten son morot!
-AJ&natianen-
pitkästä aikaa raahauduin koneelle - tällä viikolla pahoinvointi tuntuu ottaneen yliotteen ja olo tuntuu kamalalta, ihan kuin olisi kestokrapula... ruuat ei meinaa pysyä sisällä, sinnikkäästi olen kuitenkin syönyt ja hetken päästä yökkinyt, ainoa mitä voi syödä oksentamatta on mehujää, muttei sitäkään jatkuvasti viitsisi olla imeskelemässä. Aiemmista raskauksista tää on tuttua ja mennee ohi, tosin on helpottanut rv16 tietämillä vasta, joten pyttyä saa halata vissiin vielä monta kertaa.
Moni on käynyt jo ultrassa ja saanut nähdä tulokkaan - minäkin kävin rv8+0 ja silloin näkyi syke ja viikkoja vastaava möykkynen. Yhtä uskomattomalta se vaan joka kerta tuntuu, katsella sitä ruutua ja ajatella, että minussa kasvaa pieni elämä...
Eka neuvola on mulla puolentoista viikon päästä, joten sitä odotellaan...
Mieliteoista ja himotuksista oli ollut puhetta, mulla ei tällä hetkellä ole hirveesti himotuksia ton pahoinvoinnin takia, tosin yksi jännä " hajuhimo" nimittäin tervan tuoksu, kummallista kun tuntuu että kaikki muut hajut ja tuoksut saa yökkimään.
Joku mainitsi liikkeistä - minäkin olin tuntevani yksi ilta tuttuja lepatuksia alavatsalta kun sängyssä käänsin kylkeä. Mutta tiedä sitten mitä lepatusta oli. Kakkosen liikkeet aloin tuntea rv13, joten ei kait se mahdotonta olisi.
-viltsu rv9+6-
KAAKA mulla oli just sama fiilis tuosta neuvolasta. Kun sain äitiyskortin ja käydä neuvolassa, niin ihan alkoi tuntua, että kyllä tästä jotain tuloo! :-) Ja tuo aikainen np-ultraus oli kyllä positiivinen juttu ¿ jäin vain miettimään sitä kokeiden toista puolta ja pohdin täällä ääneen...
MAMMELI on nuo liikkeet mahdollisia. Mäkin tunsin mielestäni tuon ¿kutituksen¿ tosi aikaisin viimeksi. Muistelen, että rv11-12. Ja siitä eteenpäin olin varma liikkeistä. :)
Teille onnellisille ultrassa jo käyneille suuret onnittelut !
Odotan kanssa kovasti ensimmäistä ultraan. Ensimmäisessä raskaudessa menin jo rv6+jotain viikolla ja tulos oli epäselvä ja se harmitti. Sitten uusinta rv8 kuitenkin vahvisti, että kaikki on kunnossa. Siksi varasin ajan nytkin vasta tälle viikolle, mutta nyt tuon np-ultran aikaistumisen takia, olkoon. Ehkä nyt pari viikkoa jaksaa vielä odotella!
Huonovointisille TSEMPPIÄ!
Finette
PS: Etelässä miksi talvi tuli ja meni? Eilenillalla oltiin vielä lasten kanssa pulkkamäessä. Nyt kun on satanut koko päivän vettä, niin sinne meni lumet! Harmi.
Pitää nyt itselläkin alkaa kirjoittelemaan tänne elokuisten pinoon.
Tänään kävin yksityisellä varhaisraskauden ultrassa. Halusin varmistella että asiat on ok ja vähän tietää tuota laskettua aikaa. Neuvolassa LA oli kuukautisten perusteella 2.8, mutta ajattelin ettei se voi pitää paikkaansa. Sen LAn perusteella tämä pahoinvointi olisi alkanut vasta raskausviikolla 8 ja risat. Siellä ultrassa laskettu aika meni kuitenkin vain viikkoa myöhemmäksi eli on nyt 9.8 näillä näkymin. Pikkuinen oli kuitenkin aika sykkyrässä siellä masussa joten mistä sitä tietää vaikka siinä niskapoimu-ultrassa LA taas aikaistuisi.
Oli ihana nähdä pikkuinen siellä " istuskelemassa" ja vilkuttelemassa. Teki ihan erilailla todelliseksi kaken kuin mikään maailman raskaustesti tai pahoinvointi. Esikoisestakin jännitin ennen ensimmäistä ultraa että entä jos siellä ei olekaan mitään, vähänkö ois noloa kun on ystäville ja tutuille jo kertonut asiasta.
Mulla on tullut uutena oireena ihmeelliset mieliteot ruokaan. Siis onhan mulla alusta asti haluttanut Granny Smith-omenaa mutta nyt on tullut viili, tavallinen punainen viili. Sitä voisin syödä vaikka 5 purkkia päivässä. Monesti haluttaa myös kaikkea rasvaista ja suolaista (esim pitsaa ja fetaa) mutta jos erehdyn niitä suuhuni laittamaan niin oksettamaan alkaa ja kunnolla. Väsymys on myös ihan järkyttävää, tuntuu ettei 12h yössä riitä, unohtelen asioita, tavarat tippuu kädestä (kun lihakset ihan tärisee). Tänään pyysin esimieheltä töissä että voisinko tehdä jonkun aikaa ilta ja välivuoroa, kun aamuvuoroon (alkaa klo 6) tekee niin tiukka nousta. Tälläkin viikolla olen myöhästynyt jo kahdesti, reilun tunnin verran. Onneksi se sopi esimiehelle.
Mutta nyt nukkumaan, onneksi huomenna on vapaapäivä joten saa nukkua pitkään, toivottavasti ainakin klo 7 asti.
Täällä on viime päivinä vaivannut orastava hysteria. Tunnen itseni aivan vainoharhaiseksi kaikkien raskaudelle riskejä aiheuttavien juttujen kanssa. Ehkäpä se helpottaa kun pääsee ultraan - jos siellä siis on kaikki kunnossa. Mutta lääkärikäynti (jolloin siis oletan, että ultrataan) on vasta 8.2... Ensi tiistaina on eka neuvola, ja sekin tuntuu olevan vielä kauhean kaukana!
Pahoinvointi ja turvotus ovat helpottamaan päin, tosin asiaan saattaa vaikuttaa myös teen ja greippimehun juomiseen ja lenkkeilyyn perustuva strategiani. Yleensä ottaen ruokahaluni on kuitenkin vielä vähän kehnonpuoleinen, ja tällä hetkellä koko päivän (alunperin voin huonosti aamuisin ja äidyin mässäilemään iltaisin). Mielihaluja on joitakin, ainakin suklaa ja sen " johdannaiset" . Se on sinänsä tavallisesta poikkeavaa, että olen yleensä laku/salmiakkityyppi, enkä pode suklaanhimoa oikeastaan koskaan. Paitsi siis nyt. Ja noilla johdannaisilla tarkoitan esim. kaakaota ja suklaavanukasta, jotka maistuvat vielä paremmin kuin ihan silkka suklaa. Ja mulla kanssa nyt viili - tämä alkoi eilen illalla lähikaupan kassalla, kun näin kassajonossa edellisen asiakkaan viilipurkit liukuhihnalla. :-/ Tänään pitää vissiin käydä ostamassa itsellekin. Suolaisenhimo taas on väistynyt - onneksi.
Uusi elokuinen ilmoittautuu mukaan:)
Just kävin tänään ultrassa ja yksi pieni sikiö sieltä löytyi ja sydän läpätti vimmatusti :)
Viikot olis mulla nyt 7+4 ja la todennäkoisesti 25.8.
Pahasta olosta täälläkin kärsitään ja väsymyksestä.
Mulla on ollut pientä tuhruttelua koko ajan ja sen takia kävin nyt ultrassa varmistamassa, että onko kaikki hyvin ja onko siellä ylipäätään elämää.. No, onneksi on!!!
Ja jos oireista vielä, niin kyllä aika huono on toi ruokahalu, mutta pakolla vaan yrittää aina jotain syödä, niin edes vähän parempi olo olis. Ja aamusin mun pelastaja on appelsiinimehu, jossa on hedelmälihaa...
Laitan tonne esittelypinoonkin jotain.
T: Kamomilla rv7+4
Tänään sain vihdoin ja viimein soitettua ajan sinne np-ultraan. Se menee ens kuun alkupäiville. Ja olipas ihana nainen ä-polilla, ko soitin - tunnisti mut nimestä että äänestä ja sanoi, että sehän on kiva, ko tulee lapsille pieni ikäero, juuh! ;) Verikoe pitää ottaa sitten kymppiviikon hujakoilla.
Almakos se ihmetteli suklaanhimoa salmiakin sijaan...Mulla oli esikolta hillitön suklaanhimo ja toiselta vastaavasti salmiakinhimo (jota normaalisti vihaan yli kaiken) - eka oli poika ja toka tyttö, että jos näistä makeista himoista vois päätellä jotain, nii.... ;)
Olossa ei oikein muutoksia, mitä nyt huomasin yhtien farkkujen napin olevan melkosen tiukkaa laittaa kiinni....Näihin aatoksiin onkin hyvä lopettaa - hyviä viikonloppuja kaikille!
AJ & natiainen
Meille Vantaalaisille se on rv 12-13+6 joten siihen ei taida sit kuulua se verikoe. Kun eikös silloin katsottu tuo ultra viikoilla 10-12? Sain sen ensi viikolle keskiviikoksi, joten pitkään ei tarvitse odotella.
Meillä tuo esikoinen on avuliaasti jo kertonut vaikka kenelle että meidän perheeseen on tulossa lisää lapsia. Ei tietenkään tarkoituksella kun on vielä alle 3v. Hän on nyt aikamoisessa pomppimis- ja hyppimisiässä ja monesti on pitänyt kieltää hyppimästä äitin (eli siis minun) päälle sanomalla ettei saa kun äitin masussa on vauva. Nyt oli sitten hoidossa höpöttänyt ettei jotain saa tehdä kun hällä masussa on vauva. Kokeneet hoitajat oli sitten tietenkin heti arvanneet...
Mites muuten teillä muilla jotka odotatte jo toista tai kolmatta lasta, oletteko huomanneet että huoli tästä vauvasta ei ole samallalailla koko ajan läsnä kuin mitä oli eka raskaudessa? Eikä sitä mietikään läheskään yhtä usein kuin mitä esikoisesta?
Mutta nyt ruoanlaittoon ettei vallan kuolla nälkään koko perhe. Näkyillään!
en muista:/eli täällä rv 7+2 ja varhaisultrassa jo sydän tykytti la ois 27.8 näin alkuun mutta sanoivat että voi tulla muuttumaan sitten rv 12 ultrassa...
Mulla alko rintojen arkuus ja masu turpoo iltasin kun ilmapallo:)pahoinvointia tulee satunnaisesti aina kun nälkä iskee ja aamusi lievänä...
täällä tosissaan pikkukakkosta odotellaan.Meijänkin poitsu on 3,5 vee ja on kailotellu melkein kaikille vastaan tulijoille että mun äitin masussa on vauva:)hän jo ylpeänä odottelee sisarta mutta saas nähä iskeekö mustasukkasuus kun se jääkin oikeesti meijän kotiin:)
Ihanaa, jos Sinä osaat ottaa rennommin!
Musta taas on tullut ihan hysteerinen. Esikoinen tärppäsi heti, mutta kakkosta sai odotella, eikä tämä kolmaskaan odotus ihan heti alkanut, niin minusta tuntuu, että pelko siitä, että jotain menee vikaan, on kova. Vanhemmiten hormoonitoimintakin on heikentynyt, mikä näkyy mulla pitkänä kiertona ja muutenkin... Vaikka en nyt ikäloppu ole, heh, niin ei tässä nuorenemaankaan päin ole eli en todella osaa ottaa rennosti.
Esim. kun esikoisen odotuksessa hymähdin heille, jotka eivät uskaltanut ottaa puolta lasia viiniä juhlissa, niin nyt ei tulisi mieleenikään ottaa mitään! Samoin kiellettyjä ruokia välttelen ja muutenkin yritän elää kovin terveellisesti, muistaa syödä hyvin ja olla revittelemättä urheilussa, ym.
joku muukin valitteli väsymystä ja heräämisen vaikeutta... Mä kyllä aamulla herään ihan ok, mutta puolen päivän aikaan iskee ihan armoton väsy ja tekis mieli mennä päiväunille. Samoin koko ajan pitäis olla jotain syömässä, muuten tulee huono olo. Mulla eka mielihalu oli ruisleipä ja suolakurkku, joita olisin pistellyt vaikka kuinka. Nyt tekis mieli salmiakkia ja tuoremehuja.
Mulla töissä ei ihme kyllä ole kukaan vielä supattanut eikä kysellyt - edellisessä raskaudessa huhumylly pyöri jo ihan täysillä tässä vaiheessa. Silloin oli näillä viikoilla helteinen elokuu, joten vaatteilla ei voinut yhtä hyvin peittää. Mä opetan yläkoululaisia ja nekin kyllä aika aikaisin yleensä hoksaa tällaiset. Tosin edellisessä raskaudessa, kun olin ihan valtava loppumetreillä, joku ihmetteli että " mille lomalle sä muka jäät?" .
Olen nyt kertonut muutamalle kaverille tästä raskaudesta ja nyt mietittiin miehen kanssa, voisikohan tuolle 6-vuotiaalle esikoiselle pian kertoa. Sitten se ei kyllä varmaan pysy salassa enää muiltakaan - toisaalta en tiedä, miksi nyt enää salailisinkaan - viikkoja on nyt 10+2 ja koska sydänäänet kuului, ainakin tiedän että joku siellä kyydissä matkustaa.
tällaista tänään,
anna ja rv 10+2
Mutta täytyy sanoa, että eikö täällä olekin paljon porukkaa, kun elokuu on kuitenkin vasta puolen vuoden päässä!? Eli lisääkin varmasti vielä tulee.
Viikonloppuja!
Finette rv8+5
Olen Fineten kanssa samoilla linjoilla. Minusta kanssa tuntuu, että kolmatta odottaessa jännittää ja huolettaa kaikki raskauden etenemiseen liittyvät asiat enemmän. Ekan kanssa en voinut kuvitellakaan, että jotain voi sattua. Nyt on ympärillä tapahtunut niin paljon: keskenmenoja, vakavia vammoja sikiöllä ja niiden johdosta keskeytyksiä, kohdun ulkopuolisia jne. Sitä ei osaa ottaa rennosti, eikä pidä " normaalia odotusta" niin itsestään selvänä. Tokan kanssa moni sanoi, ettei sitä toisen odotusta ehdi edes ajattelemaan, mutta kyllä minä olen näköjään sellainen, että ajattelen. JA on oikeastaan ihanaakin tarkkailla ja kuulostella. Huolehtimisen tosin voisi jättää vähemmälle.. En minä kyllä ääneen huoliani murehdi enkä ulospäin vaikuta mitenkään " hysteeriseltä" . Mutta itsekseni mietin..
NO mutta, maanantaina mulla on eka neuvola ja sitten 30.1 np-ultra. Outoa,että se on nykyään niin aikaisin rv10-12.
Eilen näin ekan vauvaunen, jossa olin saanut suloisen tyttövauvan jonkun rokkibändin laulajan kanssa. Mistähän nämä unet syntyy ;=) Enköhän minä kuitenkin pidä tuon oman mieheni jatkossakin.
Mukavaa viikonloppua!
Lyle 7+5
Meillä oli kans eka neuvola eilen. Onneks oli ihan kiva täti. Jäi vaan mietityttämään muutama asia. Osaisittekohan te kokeneemmat neuvoa...?
Eli onko tosiaan niin, ettei neuvolan lappuun merkitsemää LA:ta muuteta, ellei se siirry ultran jälkeen yli viikolla? Näin väitti täti. Ja kun tiedän ihan varmaksi, että LA on ainakin 2-3 päivää myöhempi kuin se hänen kuukautisten mukaan laskema. Ei muuten mitään, mutta kun sillä virallisella LA:lla käsittääkseni lasketaan kaikki vapaat ja etuisuudet, ja mulla sattuis niillä parillakin päivällä olemaan merkitystä (oon opettaja ja vanh.vapaa sattuu ulottumaan hyvinkin lähelle toukokuun loppua).
Ja toinen asia, olin ihan pöyristynyt, että meidän kunta tarjoaa vain YHDEN ultran viikoilla 10-12 (muistaakseni) ja se ei edes ole np-ultra! Onko tällaista muualla??? Luulisi, että pienessä kasvukunnassa vähän enemmän panostettaisiin asiaan.
kummitus76
Puolukanvarpu kyseli noista ootuksien eroista. Itellä ei oo nyt tän kolmosen kans oikeestaan mitään ressiä - en varmaan ees huomais olevani raskaana, ilman tätä 24/7 etovaa olotilaa. Ja np-ultra sekä muut otetaan vastaan sellasina, ko ne on, koska kuitenkaan ite ei pysty vaikuttaan tiettyihin asioihin eikä todellakaan kannata ressata tapahtumattomia asioita etukäteen - tulee vaan hulluksi huolesta. Alussa tässä ootuksessa tietenkin kävi km-pelko voimakkaana mielessä, kun sen koin ennen tätä nuorimmaista, ja se tapahtu päivää ennen np-ultraa.
Kakkosta oottaessani olinkin sitten melkonen ressipeikko - laskin jokaisen päivän tarkasti ja luin mitä missäkin vaiheessa tapahtuu päivittäin (se neuvolasta saatu Odotus-opus), jokainen pienikin asia huoletti ja tuolloin kävin jopa kerran yksityisellä ylimääräsessä ultrassa, ko mietin silloin liikaa, että onko kaikki ok. Tosin ykkösen ja kakkosen välillä onkin melkein 11 vuotta väliä :) Ja sitten taas esikolta olin niin nuori eikä ollu näitä kaikkia nettijuttuja, nii ei osannu pelätä oikeastaan mitään - heiluin mm. heinäpellolla heinätöissä ja hakkasin puita ison mahani kans. Sen takia varmaan meän esikolla olikin sitten napanuora 3 kertaa kropan ympäri (kerran kaulankin) ja oli sininen sekä veltto syntyessään, mutta se on taas toinen juttu ;)
Nyt pitää lopettaa, lupasin noille vanhemmille pojille leffaillan, joten moro!
AJ&natiainen
Tuurasin kolmivuotiastamme, joka meni neuvolan sijasta teatteriin. Ensi viikolla tyttö pääsee sitten omaan neuvolaansa.
Olipa kyllä kiva käydä ja jutella, meillä on aivan ihana neuvolantäti! Nyt tuntuu tämä raskauskin heti paljon todellisemmalta. Olen ollut viime aikoina tosi väsynyt, mutta mulla olikin hemppa aika alhaalla, 117, joten se selittää asian. Mulla suositeltiin jotain Matrifolinia, täytyy sitä sitten hakea. Pissassa oli lekosyyttejä, mitähän se oikein meinaa?
Tänään soitan sen ultra-ajan. Meen sinne trisomiaseulaa, jota ei siis aiemmissa raskauksissa ole Espoossa otettu lainkaan. Ja ultra onkin sitten jo ihan pian, viikoilla 10-12+6. Ihanaa päästä sinne!
Ukkeli oli kasvanut ihan kivasti, 2-vuotias miehemme oli melkein 11 kiloa ja 82 senttiä. Siitä tuleekin sitten aika pieni mies aikuisena, mutta se nyt ei ole yllätys. Oli kyllä tosi suloinen ukko, kun naposteli omppuja, lihapullia ja keksejä ja touhusi autoillaan.
Mutta sellaisia tänne tällä erää,
kaaka rv 8+5