***LoMakuisten arki höpinää***

Meillä on taas arki alkanut rullata täydellä teholla ja sen huomaan aamu tohinoissa ja kiireessä,joka ei todellakaan 4 lapsen kanssa ole kivaa...

Kiireettömät aamut ovat ihania ja rauhallisia jopa näiden 4 kanssa.



Joel on oppinut kovasti uusia pieniä lauseita,kuten anna kessi=anna keksi,Ei saa,Paijaa tätä= painaa tätä.

Hauskin lause on kuitenkin viuuu paavoo joka tarkoittaa heitä pallo :D

Isommat sisarukset ovat sanoneet viuu ja heittäneet Joelilla pallon niin nyt se sitten on pojan mielestä viuu paavo.



Kerran poika on sanonut issi menee tuoja ja näytti isäänsä.

Mutta nyt ei muuta ehdikkään joten palaillaan...



M@@.Vi ja koko poppoo

LoMaKuisten lapsilla on siis joillain tv-ura jo alkamassa!! ;-)

Täytyypä katsoa!! Hauskaa kun kerroit asiasta, anyara!



Meillä aamu on alkanut jo ihan reippaasti, ja isi lähti

työmatkalle pariksi päiväksi, joten nyt pitää jaksaa

sitten äidin hoitaa kaikki. No, isi nyt tulee iltaisin

melko myöhään arkisin kotiin, että muutos ei ole

niin suuri.



Hauska ollut kuulla että moni on saanut itselleen

järjestettyä vähän vapaahetkiä ja liikuntaa, se on

tosi tärkeää. Muuten alkaa tosiaan pipo kiristää

ja olo tuntua ikävältä. Itsekin olen saanut nyt

tällä ja viime viikolla ' lakisääteisen' liikuntahetkeni

ja kyllä se tekee hyvää.



Yritän opettaa neitiä potalle mutta se ei ole viime

aikoina onnistunut kovin hyvin. Hän istuu kyllä

mielellään potalla mutta mieluiten silloin kun

on vaatteet päällä. Ilman vaippaa hän istuu

ehkä noin viisi sekuntia ja sitten menoksi..

mutta potta joka tapauksesa kiinnostaa, joten

ehkä asia alkaa onnistua jossain vaiheessa.



Mukavaa päivää kaikille

t. Sirita

Ekax Talvisalamalle kovasti jaksamisia rahatilanteen/oman jaksamisen ym. kanssa *halaus*. On se oikeesti rankkaa ku töitäkin tarttis löytyä ja rahaa saada,meillä täällä päin on ainakin työpaikat niiiin kiven alla että hohhoijaa,koko ajan vaan silmät ja korvat auki ollaan täälläkin=)!



Vai on Anyaran Joel tänään telkassa,voi vitsi=)! Oikeen tv-tähtiä...pakko kattoo=)!



Pulkalla me ollaan päästy tasan kerran...sekin reissu oli varmaan ulkopuolisen (eli naapureitten) silmissä varmaan huvittavin näky taas tältä emännältä...Lunta oli ehkä noin 5senttiä maassa ja mä vedän poikaa hiki päässä pulkassa=)! Ihan kiva sinänsä,mutta ku maa ei edes ole vielä jäässä,ni hiukan repi toi sepeli pulkan pohjaan kiinni...heh heh=)! Mutta pääasia että hiukan saatiin esimakua tulevasta...jos nyt joskus tulis lunta,nytkin tulee vettä niinku jostain esterin peestä ja lämpöasteita n.5...



Meillä ei vieläkään kävellä,tukia vasten on menny jo 10kk:n iästä,mutta ei uskalla irrottaa...no eiköhän sekin päivä tuu=)!



Potalla käydään lähinnä kakalla,meillä helpottaa hommaa ku poika menee ensin ihan punasex naamaltaan ja sitte rupee ähiseen niinku isotkin miehet=)! Ähkii oikeen kunnolla vaikka masu ei juur koskaan ole edes kovalla...varmaan ottanu isästään mallia=)!



Tänne ei muutenkaan juur mitään ihmeitä,samanlaista aina vaan. Nyt tää viikko on menny " tapellessa" Skanskan ja Geopalvelun äijien kanssa,ku meille tehdään uutta tietä tonne talon taka ja hieman aina välillä siitä erimielisyyksiä...



Mutta kullaas taas,mä meen päiväkahveelle ku Jani vielä nukkuu=)!



Tiitiäinen78 ja Jani 14.11

TalviSalamalle täältäkin voimia :) En voi sanoa, että tietäisin tilanteen, jos yöt menee huonosti kun meillä poika on melkoisen hyvä nukkuja ja samoin vanhempansa. Mutta uskon todella, että voimat on loppu ja sitte jos vielä muut huolet painaa, niin varmasti tuntuu että seinät välillä kaatuu... Mutta toivottavasti edes ihan vähän tuo helpotusta kirjotella tänne meille, vaikkei meistä konkreettista apua ole niin ainakin tänne voi purkaa pahaa ja väsynyttä oloaan ja reilusti.



Meille ei oikeastaan kuulu muuten uutta, kun että kävely senkun vaan lisääntyy ja entistä innokkaammin mennään kun olen antanut olla nyt sisällä paljain jaloin.

Ai niin ja alas on tulossa molemmat kulmahampaat! Sitten on hampaita tasan 10, kunhan nuo kunnolla puhkeavat.



Alkoi heti kiinnostamaan kun Anyara kirjotteli, että Joelin huone on t.i.l.a:ssa muutoskohteena. Täytyykin katsoa! Meillä nimittäin ollaan just kohta sisustamassa pojan uutta huonetta kunhan talo valmistuu. Joten täytyy sitten heittää Anyaralle kysymyksiä, jos silmään osuu jotain itseä erityisesti kiinnostavia yksityiskohtia, joita haluis omankin pojan huoneeseen toteuttaa :)



Miten te muuten Anyara päädyitte Joelin huoneen kanssa siihen ohjelmaan? Muistanko väärin, vai kirjottelitko joskus olevasi tv-alan hommissa? Sorry jos muistan ihan mitä sattuu ;)



Ihanasti tulee jo sanoja M@@.Vi:n pojalta :) Meilläkin on jo muutamia omia sanoja, joita poika käyttää ja mekin ne jo sentään ymmärrämme.



Mukavaa viikonjatkoa!



Piparminttu

Yritänpä muistaa katsoa sitä telkkua illalla, jotta näkee sen tv-tähden =) Paha aika vaan, yleensä kun joudan telkun ääreen joskun kymmeneltä...



Täällä sitä usein roikutaa, jotta jossain voi purkaa mieltään. Helpottaa hiukan kirjoittaa... Koko totuus tästä " elämän ihanuudesta" ei ole se, että ei ole töitä ja rahat loppu. Olemme siis pikkuhiljaa saaneet säästettyä näistä olemattomista tuloista sen verran, että jokunen vuosi sitten ostimme tontin. Mies vihaa kerrostaloasumista ja hänen suuri haaveensa on itserakennettu talo. Sitä kohti siis. Taustalla on hänellä eroon päätynyt hyvin epätasapainoinen ja riitaisa liitto, josta kaksi lasta (joita ei tällä hetkellä tapaa). Ongelmia siitä oli (ja on) eritasoisia edelleen. Miehen oman perheen (vanhemmat+veli) perhekulttuuri on varsin " tuppisuinen, kyräilevä ja epätasa-arvoinen" ja siitä miehellä aika lailla traumaa ja kaunaa. Minun on ollut vaikea sopeutua noihin kuvioihin, ettei ihmisten kanssa voi puhua asioista asioina ja yleensäkin totta, saati luottaa omiin perheenjäseniinsä. Itselläni on tiivis perhe ja välit avoimet. Tukea voi aina saada. Miehellä näin ei ole. Nyt ollaan sitten muuttamassa appiukon (appivanhemmat siis eronneet) luo asumaan (yhteen huoneeseen ahtaudutaan...), kun myydään asunto ja aletaan hiljalleen rakentamaan. Voi luoja... Mulla on jo nyt hermot riekaleina... Ja jotta kuvio olisi riittävän hankala, niin appiukon luona asuu vielä miehen pikkuveli (joka rakentaa... siis jolle appiukko rakentaa taloa) poikansa kanssa. JOS olisi rahaa, voisi mennä vuokralle, mutta kun ei ole... ja miehen mielestä ei tule mitään ongelmia tuosta asumisratkaisusta. Ei kai sellaiselle, jotka eivät muutenkaan puhu keskenään, niin väliäkö sillä kenen naamaa katselee, jos katselee... Tässä osa asiasta ja sen nurkista.



ANTEEKSI VALITUS! Mutta tuntuu tosi vaikealle. Ja se oma aika... mies rakentaa eikä mikään muu mene sen edelle. Mullahan on omaa aikaa päivät pitkät, kun en tee mitään " tuottavaa" . Välillä käyn kavereilla, mutta tietty lapset on mukana. Silloin tosin saan ainakin hetken puhua jonkun aikuisen kanssa. Ja sellaisen, joka oikesti minua kuuntelee. Mutta ei tämä niin huonosti ole. Oma perhe on lähellä, on muutama ystävä ja mies ei ole väkivaltainen. Kaikki varmasti järjestyy, kun maltan olla hermoilematta ja jätän aivot ja tunteet nurkkaan muutamaksi vuodeksi. Ja hoidan sitä rahaa jostakin =P



Palailen taas, kun jaksan olla tuijottamasta omaa napaa ja puhua jotain positiivista =)



TalviSalama kera vauhtitrion

TalviSalamalle vielä; ihan oikeasti, en usko että ketään haittaa vaikka annat tulla ihan kunnolla ja tilität menemään, jos edes se auttaa että täältä löytyy ymmärrystä! Sun tilanne ei kuulosta helpolta, ja mun mielestä on hienoa että jaksat kaiken keskellä kuitenkin nähdä myös positiivisia asioita!



Ja vastauksena siitä, miten Joelin huone päätyi muutoskohteeksi. Oon joo tv-alalla itse, joten ihan oikeastaan suhteiden kautta, niinhän se usein menee....



Kävin töiden jälkeen tänään solariumissa ja uimassa, virkisti ja rentoutti yhtä aikaa. Joel taisi ihan ihmetellä kun tuli niin hyväntuulinen mamma töistä kotiin. Yritän ottaa nyt jokaviikkoisen tavan tästä.



Me joudutaankin olemaan ensi viikolla pitkään erossa Joelista :-( Mummohan yleensä on hoitamassa silloin, kun ollaan iskän kanssa molemmat töissä. Nyt mummo on kahden viikon Thaimaan lomalla, ja kauempana asuva mummo on ottanut lomaa, että voi hoitaa Joelia. Onneksi ollaan saatu töitä järkättyä niin, että yhteensä viisi päivää joutuu Joel olemaan reissussa mummolassa. Pitkä aika sekin, mutta ei vaan muuta ratkaisua oikein ole, pakko tehdä töitä. Ja yksi yö siinä välissä käydään iskän kanssa siellä kuitenkin...



Ollaan vietetty siellä kyllä tosi paljon aikaa, että on ihan tuttu paikka. Mutta mitä ootte mieltä, onko ihan järjettömän pitkä aika olla erossa vanhemmista? Tai siis onhan se, mutta että.... aargh. Huono omatunto. Vaikka en minä tätä tilannetta toivonut. Huonompi vaihtoehto olis mun mielestä ollut, että etsitään joku tuntematon hoitaja tästä läheltä vain viideksi päiväksi, ja sit oltais oltu illat itse pojan kanssa. Ja mummo ja vaari ovat tosiaan todella tuttuja, vietetään siellä yleensä viikonloppuja jopa pari kertaa kuussa...



No joo, tätä jää pohtimaan ja yrittää saada unen päästä kiinni

Anyara

Anyaran Joelhan on niin reippaan oloinen poika :) Katselin meinaan eilen T.i.l.a:n ja tosi kivan oloinenhan siitä huoneesta tuli, varsinkin se vaatehuoneen muutos leikkipaikaksi vaikutti hauskalta idealta. Vähän niinku oma piilopaikka pikkumiehelle :)



Noi pienen lapsen hoitoon jättämiset pidemmäksi aikaa on aina vähän sellasia juttuja, että jakavat ihmisten mielipiteitä. Mutta mä ite olen sitä mieltä, että jokainen toimii tilanteen mukaan ja niinku Anyara kerroit, että ei ole muita vaihtoehtoja niin olen sitä mieltä, että te ootte itse miettineet sen teille parhaan ratkaisun tuossa tilanteessa :) Itse ainakin olen sitä mieltä, että aina on tutut ja rakkaat isovanhemmat parempi vaihtoehto kun vieras hoitaja. Mutta tosiaan, mielipiteitä on monia ja nämä olivat vaan mun sellasia :)



Mukavaa viikonjatkoa taas!



Piparminttu

Minulla jäi eilinen tila näkemättä koska olin jumpassa juuri samaan aikaan, tulee su aamuna uusintana joten täytyy katsoa se silloin.

Talvisalamalle täältäkin toivotan jaksamista, pakko on myöntää ettei teidän tilanne helpolta kuulosta. Onko tiedossa kuinka pitkään teidän pitäisi appiukon luona asustaa ennen kun oma talo valmistuisi? Oma väsymys vielä kertaa kaikki ongelmat. Tosi kurjaa on myös se että miehesi ei pidä tärkeänä sitä että hoidat lapsianne kotona. Vaikea on mitään neuvoja antaa mutta tiesitkö sen että hoitovapaalla ollessaan voi tehdä myös töitä ilman että se tukeen vaikuttaa? toinen juttu on sitten se mistä löytää sellaisen osa-aikatyön tai työn jota voisi tehdä kotoa käsin ja jos mies ei pahemmin lasten hoitoon osallistu niin onhan se sitten tosi hankalaa.



Itse olen menossa ensiviikolla vähän töihin (hui) pelottaa osaako enään mitään...paikka on vielä ihan uusi minulle. Työ kyllä on ihan samaa paikasta riippumatta että ehkä se siitä kuitenkin mieleen muistuu, ja sitä kaivattua rahaa se tietää.

Mies vaihtaa työpaikkaa ja on ensi viikon kotona, saa nähdä miten pärjäävät täällä. Mies on onneksi tottunut ottamaan vastuun kodista ja lapsista, kun olin vuorotöissä oli pakko oppia.



Rahavaikeudet on tuttuja meillekin kun näitä nyt isompia hoidin kotona 5 vuotta, aina sitä on jotenkin pärjätty. Nytkin meinasi pieni paniikki iskeä kun mies sai edellisestä työstään yhtäkkiä monen viikon lomautusilmoituksen. Hänellä kävi kuitenkin todella hyvä tuuri kun sai samantien uuden (paremman) paikan, jossa siis viikon päästä aloittaa. Palkkakin nousee mukavasti joten todellinen onnenpotku voisi sanoa.



Hoitoon jättämisestä olen ihan samaa mieltä kuin (voi vitsi nyt unohtu nimimerkki, piparminttu? ) no kuin edellinen että ei voi sanoa onko oikein vai väärin. Anyaralle kuitenkin lohdutukseksi että ei kannata potea huonoa omaatuntoa asiasta, täällä sinut on oppinut tuntemaan äitinä joka aidosti ajattelee lapsensa parasta ja pohtii asiat aina hänenkin kannaltaan hyvin vastuullisesti. Niin kuin sanoit että tämä oli ainoa vaihtoehto ja varmasti paras mahdollinen. Ei uran ja äitiyden yhdistäminen helppoa ole sekään.



Tässä varmaan kaikki tällä erää, pitää alkaa selvittämään verokortti asiaa töihin menon tiimoilta, ei ihan lisä% mukaan varmaan kannata veroa maksaa joten on tilattava muutosverokortti.



Lunta pakkasta vielä odottava silvain

p.s ajatelkaa että 4 kk päästä on toukukuun puoliväli (!) eikä talvea etelään ole tullut vielä ollenkaan.

siis Joelin huoneen telkkarissa, voi harmi! Enhän minä lahopää sitä ohjelmaa illalla muistanut, vasta neidin mentyä nukkumaan tuli mieleen. Mutta mahtaisiko se Tila tulla uusintana?? Ois kiva nähdä...



vielä Anyaralle lapsen mummolaan viemisestä. Tietysti auttaa että on tuttu paikka ja tuttu rakas mummi joka hoitaa. Tuli vain mieleen että eikös se mummi voisi tulla teille kotiin hoitamaan, niin ei tulisi lapselle niin pitkä ero vanhemmista, jos hän kerran on jo lomalla töistä? Mutta varmaan olette senkin vaihtoehdon pohtineet; jos se ei onnistu niin ei sitten mitään.



Älkää muuten yllättykö jos se teidän pistäytyminen keskellä sitä erojaksoa katsomassa lasta (näin siis ymmärsin) voi olla hänelle itse asiassa samalla ihanaa ja vaikeaa, kun hän varmasti suuresti ilahtuu ja olettaa teidän tulleen häntä hakemaan tai hänen luokseen ainakin, mutta sitten lähdettekin taas pois... siis lapsen logiikalla sitä voi olla vaikea ymmärtää, vaikka aikuiselle tietysti tuntuu niin että on hyvä käydä välillä katsomassa kun lapsi ikävöi. Muttei tietenkään ole parempi olla menemättäkään. Lapsetkin ovat toki erilaisia ja toiset ovat jo pienenäkin iloisesti mummolassa ja toiset taas isompanakin kovin kodissa ja vanhemmissa kiinni.



En siis tarkoittanut mitenkään arvostella, toivottavasti et koe niin, vaan uskon että ajattelette lapsenne parasta. Samalla puolella ollaan, eli miettimässä miten sovittaa perhettä ja työtä yhteen niin että lapsenkin olisi hyvä olla. Itsellänikin on tiedossa työmatkoja ja jo nyt mietin miten ne sitten hoidetaan parhaalla mahdollisella tavalla. Näissä asioissa on niin kauheasti tunteita kiinni, itsekin olen nyt kovasti miettinyt näitä hoitokuvioita ja vaikka kuinka tiedän että lapsi on hyvässä hoidossa niin silti on vähän pala kurkussa kun pieni jää katsomaan perään ihan ihmeissään että minne äiti meni.



Ihanteellisessa maailmassahan tuttuja hyviä hoitajia olisi lähituntumassa odottamassa että pääsevät lasta hoitamaan, eikä tulisi tiukkoja työputkia, jne. jne.... mutta kun ei maailma ole ihanteellinen niin jokaisen on vain pakko toimia niinkuin parhaaksi kokee ja miten saa järjestetyksi.



Ja onhan se ihan upeaa että pojan mummi välittää lapsenlapsestaan niin paljon että on valmis ottamaan lapsen hoitoon viikoksi ja jäämään lomalle sen takia, varmasti heillä on mukavaa keskenään ja voitte olla huoletta. Kuka sen parempi hoitaja voisi olla? Eli tsemppiä pojalle ja vanhemmille kun ero koittaa.



Hyvää viikonloppua itse kullekin,

meillä ohjelmassa vauvauintia ja

muuten kotona rauhoittumista.



t. Sirita

... ja mietteistä koskien tätä meidän hoitoonviemisdilemmaa. On oikeasti tosi kiva, että täällä voi kirjoitella melkein mistä vain, ja saa asiallisia ja mukavia vastauksia - päinvastoin kuin monilla muilla palstoilla näkee. Oon tullu välillä niin vihaiseksi niitä lukiessa, että käyn nykyisin oikeastaan vain tämän meidän lomakuisten pinon katsastamassa ;-=



Vielä jatkoa edelliseen aiheeseen... Tietty olisi kiva, jos mummi pääsisi meille hoitamaan, mutta tämä mummi ei ole fyysisesti parhaassa mahdollisessa kunnossa, ja hänellä naapurissa on tyttärensä (eli Joelin täti) joka voi auttaa päivisin hoitamisessa, iltaisin vaari. Ei koko hoitoremmi mahtuisi meille kuitenkaan :-) Me käydään siellä ke-iltapäivästä to-aamuun.



Katsotaan nyt miten tämä menee, opettavaista ainakin. Joel ei tähän mennessä ole kovasti ikävöinyt äitiä tai iskää, tai siis ainakaan se ei ole näkynyt ulospäin. Eihän sitä tiedä mitä pienen päässä liikkuu. Äiti ainakin ikävöi, se on varma.



No mutta, vielä on viikonloppu välissä. Kerrankin yhteinen vapaa miehen kanssa, meillä on viimeksi ollut samaan aikaan vapaapäivä joulukuun puolella.



Nyt nukkumaan. Joel nukahti kerrankin eka yrittämällä, oli tenavauinnin jälkeen ihan poikki. Niin on kyllä mutsikin.



Anyara

.. eli lukenut oon pinon säännöllisin väliajoin, mutta kirjoittelemaan en ole ehtinyt... hmmmph....



Talvisalamakos valitteli että täällä ihme lapsia? Terkkuja, täällä on keskivertoa ihanampia lapsia, mutta ei selkeästikään muita kehittyneempiä ;). Eli olen onnesta ymmyrkäisenä kun keskimmäinen juuri ennen nelivuotispäivää rupesi piirtämään " ympyröitä " entisen eestaas suttaamisen sijaan. Kauheesti kertoo piirroksiinsa yksityiskohtia piirtävän mutta äiti ei kyllä ymmärrä tosta modernista taiteesta mitään. Muihin hoidossa oleviin ikätovereihinsa verrattuna käden taidot on naurettavat, mutta minkäs teet. En usko että kovin paljon paremmin piirtäis tai askartelis vaikka olis hoidossakin. Minä olen yrittänyt askarrella lasten kanssa ( koska pidän siitä itse ) mutta keskimmäistä ei saa auttaa eikä liioin neuvoa; hän tekee itse! Ja yleensä " vähän" suuripiirteisellä kädellä... Mutta vastaavasti on kotitöissä näppärämpi kuin lähes seitsemän vuotias siskonsa. Muutenkin tykkäää eniten oikeista töistä.



Nuorimmainen lähti kävelemään 9.1 ja unohti taitonsa seuraavana päivänä. On kävellyt tukea myöten jo monta kuukautta ja jatkaa samaa tahtia, jos on kiire ni sit kontataan. Sisarensa oli aikoinaan samanlainen, tepsutti 6 kk tuen kanssa, mutta eipä sit kompuroinutkaan kun lähti kävelemään. Veli tosin lähti kävelemään joskus 8-9 kk; n iässä ja meni ihan sujuvasti sekin. Puhetta ei oikeestaa tule, jokeltelee hirveästi mutta väläytää aina välillä että sanavarasto on laajempi kuin äiti tietää. Herätti esim. pari yötä sitten huutamalla äite, äite, aippa! Vaippaa kun ei ole yöllä tarvinnut vaihtaa enää pitkään aikaan, mutta nyt oli pissaa täynnä. Osaa kyllä mitä ihmeellisempiä äänteitä eli tuskin tältäkään tulee ongelmia äänteiden kanssa, päristelee ja suhistelee jo niin että ihme jos r tai s tuottaa ongelmia.



Vanhempi sai palautetta eskarista heti alkuunsa ettei osannut riimitellä, äiti kun ei tiennyt että sellaistakin pitäisi harjoitella.... Taas tuli olo että olempa surkea ihminen kun haluan lapseni olevan kotona niin pitkään kuin mahdollista :).



Mutta kaiken kaikkiaan suloisia lapsia ja mielestäni meille parhaat mahdolliset, vaikka vanhempi ei olekaan motorisesti mitenkään kovin lahjakas ( ei toivoakaan että uskaltaisi ajaa pyörää ilman apupyöriä ), keskimmäinen ei malta odottaa tai piirrä muotoja ja nuorin ei kävele tai tee potalle hätäänsä. Kaikki aikanaan. Enpä minäkään ole ollut mikään urheilullisesti lahjakas, mieheni käden taidot on mitä sattuu, joten ihme jos näillä geeneillä mitään joka alan neroa syntyy :). Vanhemman puolesta vaan harmittaa kun se tosiaan tarvii noihin liikunta juttuihin monta toistoa ja täällä ei ole lumesta ja jäästä tietoakaan nyt jo toisena talvena peräkkäin ja olis kiva päästä harjoitteleen hiihtoa ja luistelua ennenkuin koulussa joutuu tunnille muiden mukaan. No onneksi lähikaupunkiin tuli jäähalli ja siellä alkaa luistelukoulu, joten menoksi!



Anyara tuskaili pitkän hoitojakson kanssa, ymmärrän tuskan, mutta ei se niin pahalta kuulosta. Jos mummu, täti ja vaari jaksaa niin epäilisin että kokemus on niin joelin kuin sukulaistenkin mielestä täydellinen. Jos kerran pidemmällä asuvat niin tälläinen usemman päivän vierailu on herkkua. Ja lasten suhtaumisesta ei tiedä, meillä vanhempi on ollut lähisukulaisilla yökylässä useastikin ja on pienestä asti viihtynyt hoidossa milloin missäkin, mutta vasta jouluna oli kolme yötä peräkkäin. Keskimmäinen taas ei suostu kerhoon jäämään ilman äitiä, mutta on mummulassa kevyesti kolme yötä ja tinkaa vielä lisäaikaa, on välillä kehunut muuttavansa sinne :) Enpä ihmettelesi vaikka saisitte sinne mennessänne komennon lähteä heti pois :) näin meidän nuorimies komentaa kun pelkää että äiti heti pakkaa autoon ja lähdetään kotiin.



Jaaha, sainpas kerrankin rauhassa kirjoittaa. Tulee mieleen kysymys; mitä pahaa lapset ovat tekemässä ? Terkut kaikille ja lunta odotellessa.



rapu 73, manteli 31.10, spiderman 4 v ja tytteli melkein 7v.

Näin siis meidän hoito jakso lähtenyt käyntiin: Viikko päiväkodissa ja nyt viikko molemmat korvat tulehtuneena kotona :( Vihdoin, siis nyt perjantaina alkaa tuntua että tunnelin päässä voi olla sitä valoa. Nyt kun on ekat antibiootit saatu, niin Jade on alkanut taas syödä (ei siis syönyt kuin 2 lautasellista puuroa 4:n päivään!) ja yötkin on pikkuisen rauhoittuneet. Yskii vieläkin kovasti ja limaa tulee joka paikasta. Ihan takapuolesta tämä! Saa nähdä iskeekö taas heti päälle viikon päästä kun pääsee taas päiväkotiin käväisemään maanantaina. Ei kai tässä auta kuin vain tottua.



Itse olen päässyt käymän melko normaalisti töissä kun isovanhemmat ja Jade isä ovat pysytyneet hoitelemaan kotona, mutta kyllä alkaa korvat soida kun on viikon kuunnellut jatkuvaa huutoa ja valitusta. Ja sit viel lisäks joutunu pitämään kuria ikiihanille murrosikäisille töissä. (Sanoinkin niille että tuon tyttäreni heille kuria pitämään jos minua eivät usko!!)



Et tällaista meillä. Valmistaudutaan tylsään viikonloppuun, yritetään keksiä jotain tekemistä tämän harmauden keskelle....



Aurinkoa ajatellen



Pooty ja Jade

Talvisalamalle edelleen kovasti jaksamista=)! Hyvä ku käy edes meillä purkamassa pahaa oloos,niinhän me muutkin tehdään=)!



Anyaran Joel olikin tosi reipas nuorimies=)! Mäkin tykkäsin siitä vaatehuoneesta tehdystä leikkipaikasta...tarviikin laittaa idea korvan taakse... Ja siitä hoitohommasta,mä oon kans sitä mieltä että mieluummin tutulle ku vieraalle,on lapsosellekkin helpompaa=)!



Pootyn Jadelle pikaista paranemista! Meillä Jani oli ekassa korvatulehduksessa ennen joulua,ei tosiaan mitään herkkua. Itseasiassa eilen käytiin jälkitarkastuksessa ja oli onnex molemmat korvat tervehtyneet sillä yhellä kuurilla,toivottavasti teilläkin menee nopsaan ohi!



Mä täällä just kans valittelin työtilannetta,tai siis töitten puutetta,ni eilen mun soi puhelin ja mut kutsuttiin työhaastatteluun=)! Maanantaina tarttis mennä " esittäytyyn" ...ei ollu edes mitään paikkaa virallisesti auki,he oli vaan saanu mun tiedot Työkkäristä...aika uskomatonta! No,saa kattoo kuinka ämmän käy,ku ne olis hoitoalan hommia ja siitä on kuitenkin jo lähemmäs 6vuotta ku oon niitä hommia tehny,mutta on kuulemma ihan huutava pula. Täytyy olla ku mullekkin soittivat...heh heh...=)!



Miten paljon muuten tein lapsukaiset nukkuu vuorokaudessa?

Meillä menee yössä 12-13 tuntia ja lisäx päivällä 1-2,5tuntia eli varmaan 14tuntia on sellanen hyvä keskiarvo. Tuntuu sitä unta vaan kummasti piisaavan...kaipa se on sitte sopivasti...



Mutta nyt tää menee kans maate, HYVÄT VKONLOPUT=)!



Tiitiäinen78 ja Jani

...eli...hyvä kun käyt edes meille...jne...=)!

Työstä,nukkumisesta,ja lasten hoitamisesta...

Eli noista siis ajattelin juttua kirjoittaa, nyt ne ei unohdu kesken kirjoituksen :)



Työ juttuun sen verran että meikäläinenhän on ollut kohta 8v kotiäitinä,välissä olin pikkuisen opiskelemassa,sekä puolivuotta töissä mutta noihin meni aikaa yhteensä korkeintaan se vuosi.

Opiskelut meni puihin ekan kerran raskauden takia en voinut olla keittiöllä kun koko aika teki pahaa kaikki hajut ja toisella kertaa saman alan opinnot meni mönkään astman puhkeemisen takia.

MUTTA nyt olis mulle kanssa kesällä tiedossa 3-4kk töitä!

hoitojuttuja aatellaan enemmän sit lähempänä kesää.



Toisiin lasten hoitojuttuihin sen verran että tutulle hoitoon on parempi kuin vieraalle.

Meillä olis nyt Joel perjantaina jäämässä hoitoon ekaa kertaa koko elämänsä aikana!

Olen menossa miehen kanssa Joel Hallikaisen konserttia kuunteleen!!!

Vaikka täti tulee hoitamaan niin mietityttää kovasti kuinka poika reagoi ja saako täti häntä nukkumaan kun konsertti alkaa klo:19.00...

Meillä kun poika on tottunut menemään nukkumaan klo:19-21 välillä,jolloin me siis oltaisiin pois.

No tuttu hoitaja joten eiköhän ne pärjää...



Nukkumisesta sen verran että meillä on ainakin erittäin vähä unisia olleet kaikki lapset, paitsi 5v neiti mutta hänkin nukkuu korkeintaan 11 tuntia joka on mielestämme jo erittäin pitkään nukkuva lapsi verrattuna muihin lapsiimme.

Vanhin neiti 8v nukkuu yleensä 9-10 tuntia,vanhempi poika nukkuu yleensä 8-9 tuntia samoin Joel valitettavasti lukeutuu tähän porukkaan joka nukkuu 8 tuntia korkeintaan yleensä 9 tuntia koko yönä ja sitten 1 tunnin päivä unet.

Tiedän että tämän ikäiselle unta liian vähän vaan eipä poika nuku enempää vaikka mitä tekisi...Joskus on tosin tullut näitä ihme öitä jolloin saattaa nukkun 11 tuntia mut arvatkaa nukkuuko päiväunia ja meneekö kaikki rytmit aivan sekaisin ja on piru irti!



Vanhemmalla pojalla on tänään ollut kuumetta yhteen aikaan 38.6 illasta jo parempi...

Joelia käytin myös tänään lääkärissä levottomien öiden takia...

Ilkee vastaus saatiin eli ilmeisesti allergiat vaivaa tai sitten astma puhjennut eikä olisikaan enään infektio astma toinen juttu sit myös ihottumat jotka viittaisivat johonkin allergioihin mutta mihin...

Nyt todettu kala,tomaatti,mango ja uutena omena,ja siis nuo on todettu kotona kun testeihin ei olla vielä päästy,vaikka olen kyselly niihn pääsyä.

Vastaus ollut aina sama ei niitä näin pienille edes tehdä!

Vaikka tiedän että tehdään mutta ei täälä lähellä...kuinka voi olla niin vaikeaa kirjoittaa jonnekkin allergia lääkärille tai lasten lääkärille lähete jos semmoista pyydetään?...



Tänään jouduin sitä paitsi käyttämään poikaa tyoisessa sairaalassa lääkärissä koska omassa terveyskeskuksessa ei ole ollut viime tiistain jälkeen edes lääkäriä paikalla :<



Mutta juu nyt lopettelen ja annan vuoroo muille jos joku vaikka innostuis kirjoitteleen vielä tämän romaanin jälkeen!



M@@.Vi ja nukkuvat lapset