Mitä sinä muistat siitä, kun olit 4 vuotta?

Ei ole kerrottuja juttuja, vaan lapselle jää muistoja. Eivät ole tarkkoja ja pitkiä, mutta muistoja. Mitä traumaattisempaa, sen nuorempana.

Näin korista otetun valokuvan pari vuotta sitten, eikä se oikeasti näyttänyt yhtään hyvältä järjestelyni jälkeen. =)

sekä ne nukenvaunun kuosit, kun kävimme kävelyllä, minä ja äiti, veljen ja nuken kanssa.

minä muistan paljon asioita n. 2-vuotiaasta eteenpäin. Olen muutenkin tosi hyvä muistamaan yksityiskohtia, ihmisten puheita useiden vuosien takaa jne.

Tässäkin asiassa on varmasti eroja. Eikä minulle ole lapsena tapahtunut mitään traumaattista, vaan muistissa on ihan tavallisia asioita.

muistan sieltä paljonkin: jokapäiväiset verikokeet, ilkeän hoitajan, joka huusi yöllä, kun pissa ei tullutkaan, vaikka olin painanut nappia (en saanut itse liikkua), kuinka sisko ja veli saivat katsoa minua vain lasioven läpi.



Muistan, että vanhempani erosivat, juoksin isän perässä, kun hän lähti. Muistan, että vaari kuoli yöllä, kun olimme heillä yötä, kaikki itkivät ja ambulanssi tuli ja vei vaarin. Muistan, että opin ajamaan pyörällä ilman apupyöriä. Muistan, että äiti itki paljon ja oli tosi laiha, mutta toisinaan myös nauroi paljon ja oli kaunis...Minulla oli aika draaginen vuosi.

Olin ensimmäisessä silmäleikkauksessa ja muistan kuinka silmä kutisi, kiristi jne eikä saanut hieroa.

jos ihminen tietää itse muistavansa. Ja tottakai voi päätellä asioista miten vanha on ollut, esim. jos muistaa isänsä joka on kuollut tai kodin josta on muutettu.



Muistan yhden hetken varmaan n. 1v, useampiakin 2 v., ja aika paljon jo siitä eteenpäin.

mulle oli juuri ostettu karkkipussi, jota ei saanut avata ennen ruokaa. Kyllä harmitti sillon lapsena.

ollessani 1,5-2-vuotias. Silmieni tasolla, aavistuksen yläpuolella oli makuuhuoneessa paksu ikkunalauta jota ihmettelin ja olohuoneessa yritin kurkkia sohvan selkänoja yli, mutten pystynyt. Näitä mielikuvia tuskin kukaan on minulle kertonut jälkikäteen. Aina kävellessäni isoäidin sohvan ohi tulee tuo mielikuva voimakkaasti mieleen.