Läksiäislahjani töistä

Vähän eri asia, mutta täytin keväällä pyöreitä eikä työnantaja edes onnitellut.

Itse hoidin vuosia keräilyt. Kävi vanhanaikaisesti. Täytin pyöreitä, pari lasta. Ei mitään.

Lopetin keräämiset, kun synttörit oli ohi. Moni kollega onnitteli fb ssä. Muutama töissä narisi en tuonut kakkua. Vastasin kakku on tuotu, kun on saatu lahjaa. En oikein käsittänyt kakun tuomiselle, kun en saanut edes korttia.

Meni vuosi, jäin äitydlomalle. Pyydettiin tulemaan vauvan kanssa. Ei ollut edes aikaa jutella. Takas töihin, vuoden päästä sama. Ei mitään.

Tässä välillä oli joku muukin jäänyt mammikselle, eläkkeelle jne.

Ensimmäisen pettymyksen jälkeen en enää kerännyt. Esimies sanoi pari krt Tiinalle pitäisi tehdä keräys, vastasin no jos olet sitä mieltä, tee vaan.

Kerran sitten oli kk palaveri ja yksi sitten kertoi mielipiteensä asiasts ja kysyi miksi ei enää kerätä. Esimies sitten kysyi minulta no sinä, miksi olet lopettanut.

Kerroin niin kun asia on. Täytin pyöreitä, viikon päästä naristiin en tuonut kakkua. Sain 2 lasta, ei edes korttia.

Kerääminen on täysin vapaaehtoista ja kun minulle ei haluttu kerätä, minusta tuntuisi hölmötä kerätä muille. Joku kommentoi no voit sä kuitenkin kerätä. Sanoin nimenomaan voisin. Mutta jos olfn järjestänyt useita kymmdniä keräyksiä, miksi minulle ei mitäänjäfjestetty ? Joku muu voi ottaa minun pestin

Meni 1-2 v, alkoi korona. Siihen loppui ksikki keräykset

Vierailija kirjoitti:

Henkilökunnalle annetut lahjat perustuvat työlainsäädäntöön ja lahjan arvo voi olla enintään 100e, muussa tapauksessa verottaja voi tulkita veronalaiseksi tuloksi. Lyhyt aikaiset työsuhteet (alle 10-vuotta) lahjan arvon pitäisi olla vielä alhaisempi. Yleensä pitkäaik.työsuhteeksi katsotaan 30-40 vuotta, jolloin lahjan arvo voi olla suurempi, mutta saajalle se on veronalaista tuloa.

 

 

 

"Jos on ollut 3-4 vuotta jossain töissä, ei kai sitä voi odottaa saavansa huikeaa erolahjaa? Olkaa töissä 30-40 vuotta, niin voitte jotain hienompaa saadakin. Jos  työpätkä on vain piipahdus koko uran mittakaavassa, lahja on sen mukainen."

Minua aina huvittaa tuo veronalaisuus.

Kuka ilmoittaa verottajalle saaneensa työkavereiltaan jonkun läksiäislahjan? Tai muun lahjan.

Minä sain 50-vuotislahjaksi työkavereilta lahjakortin koruliikkeeseen.  Ostin sillä kultaiset korvakorut.  Ei verottaja perään huudellut.  Ja minähän tarjosin työkavereilleni kotona kunnon ruokailut ja kahvitukset kakkuineen ja sörsseleineen.  Olisiko heidän pitänyt ilmoittaa siitä verottajalle, kun saivat ilmaiset juhlatarjoilut?

Ymmärrän, jos firmat tekevät isoja lahjoituksia, mutta joku työntekijöiden keräämä raha tai tavara ei kyllä mitään verottamista kaipaa.  Kun menin naimisiin, työkaverit keräsivät meille matkalahjakortin, muistaakseni 300 euroa.  Olisiko pitänyt ilmoittaa verottajalle?

Vierailija kirjoitti:

Valtiolla työnantaja muistaa ainoastaan eläkkeelle lähtijää, eläkkeelle lähtijöille on budjetoitu n. 100 euroa ja sillä käydään työnantajan puolesta ostamassa jotain. Lisäksi työnantaja tarjoaa kakut, kahvit ja kukkapuskan eläkkelle lähtijälle. Määräaikaisia ja kesäntyöntekijöitä ei voida valitettavasti työntekijän puolelta muistaa. Jos on jotain mainostavaraa (esim. pyyhkeet), sellainen voidaan antaa. Jos jotain keräystä järjestetään, se on ihan työkavereista kiinni. Kesätyöntekijä ei välttämättä ole ehtinyt kesän aikana tutustumaan vakituisiin työntekijöihin (kun ovat kesällä lomalla) eli näin ollen hänelle ei kukaan kerätä rahaa.

Itsekin olen valtiolla ja näinhän se on, saisi työntekijöiden muistamista kehittää paljon. Kuukauden päästä olen ollut 30 vuotta ja virkasuhteinen eli virkamerkki on tulossa ensi joulukuussa. En ajatellut hakea sitä, voisi sitä 30 vuoden työuraa muistaa muutenkin? Kaiken lisäksi pitää mennä yli 100 km päähän hakemaan merkki ja juoda kakkukahvit. Minulla on vara luopua tuosta.

Eläkkeelle lähtö on mielestäni valtiolla huvittava ja sekin lähestyy minulla kovasti. Olisi motivoivaa jos kehuttaisiin matkan varrella eikä vasta viimeisenä päivänä, olisi motivoituneempi antamaan itsestään entistä enemmän matkan aikana valtiolle. Minä kun en juo kahvia, erittäin harvoin syön leivonnaisiakaan enkä välitä kukista, niin miksi ihmeessä menisin omiin eläkejuhliin? Tätä olen miettinyt monta vuotta. Varmaan saisin mainitun noin satasen lahjan, krääsää on nurkat valmiiksi täynnä. Olen ajatellut häipyä vähin äänin. Eli jos kahvitustilaisuus on eläkepäivänäni kello 15:00, niin käyn luovuttamassa avaimen, tietokoneen ja muunkin työantajan omaisuuden kello 12:00-13:00 ja poistun takaovesta kello 14:00. Siinähän odottavat kakun ja satasen lahjan kanssa minua turhaan. Ja kun minulla ei ole omaa kännykkää, kukaan ei perään soittele. Jos minulla on silloin joku kiva esihenkilö, jolle en halua pettymystä, varoitan etukäteen ettei hommaa kakkua.

Olin unohtaa, että valtiolla saa 50-v ja 60-v syntymäpäivän palkallisena vapaana. Minulla kävi vain niin huonosti, että olisi pitänyt tietää että vapaa pitää anoa itse valtion palvelukeskukesta (Palkeet). Minulle ei kerrottu tätä ja kun en ano näitä vapaita kovin usein, en ymmärtänyt hakea. Eli jäi palkallinen vapaa saamatta. Esihenkilö olisi voinut kertoa asiasta, tosin taisi käydä niin ettei hän edes tiennyt minä vuonna olen syntynyt. Jotenkin onneton systeemi jos syntymävuosikin on niin salaista tietoa ettei esihenkilö siksi pysty ohjeistamaan ajoissa.

Vierailija kirjoitti:

Vähän eri asia, mutta täytin keväällä pyöreitä eikä työnantaja edes onnitellut.

Minulle kävi samalla tavalla. Puoli vuotta myöhemmin johdon sihteeri lähetti sähköpostia ja kysyi onko heillä puute Excel-tiedostossa, vai eikö minulle ole annettu 50-v lahjaa? Ei ollut virhe Excelissä, taisi olla virhe joko talon toimintatavoissa tai missä lienekään. Aika paljon vielä tämän jälkeen talo hankki täytekakun ja piti "synttärikahvituksen". En vaivautunut paikalle. Tämä oli minun hiljainen protesti sille, että asiat hoidettiin ihan onnettomasti, eikä kukaan vaivautunut edes pahoittelemaan joten kai minäkin sain pahoittaa toisten mielen? Ei käynyt kuten eräässä tv-mainoksessa, tällä kertaa kaikki hävisi.

Fiksu työnantaja ja fiksu esihenkilö huomioi niin harjoittelijoiden kuin pidempään talossa olleiden muistamisesta heidän pois lähtiessä. Tai syntymäpäivänä, ehkä joskus muulloinkin. Jos budjetti on pieni, niin muistaminenkin on pienimuotoista mutta kuitenkin hyvällä maulla toteutettua.

Hävettää välistä kun esihenkilö ei osaa hoitaa asiaa ollenkaan. Tajuaa vasta jälkikäteen, että olisi pitänyt olla lahja, kukkia ja ehkä olisi pitänyt kutsua edes läheisimmät työkaverit kahville. Esihenkilöksi pitäisi valita sellainen joka välittää alaisistaan, ei niitä jotka ottavat pestin rahan takia.

Monet asiat on aika pienistä asioista kiinni. Jos Suomessa yritysten tuottavuutta halutaan kasvattaa, niin jos motivointia toteutetaan palkan kautta niin palkkabudjettien pitää olla isoja. Kannattaisi hoitaa ns. pienet asiat kuntoon, koska niillä voi olla motivaation kannalta iso merkitys. Mitään ei pidä hoitaa vasemmalla kädellä, ei myöskään työntekijöiden muistamisia.

Itämerelle meni lahjakortti, en krääsää halunnut. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Henkilökunnalle annetut lahjat perustuvat työlainsäädäntöön ja lahjan arvo voi olla enintään 100e, muussa tapauksessa verottaja voi tulkita veronalaiseksi tuloksi. Lyhyt aikaiset työsuhteet (alle 10-vuotta) lahjan arvon pitäisi olla vielä alhaisempi. Yleensä pitkäaik.työsuhteeksi katsotaan 30-40 vuotta, jolloin lahjan arvo voi olla suurempi, mutta saajalle se on veronalaista tuloa.

 

 

 

"Jos on ollut 3-4 vuotta jossain töissä, ei kai sitä voi odottaa saavansa huikeaa erolahjaa? Olkaa töissä 30-40 vuotta, niin voitte jotain hienompaa saadakin. Jos  työpätkä on vain piipahdus koko uran mittakaavassa, lahja on sen mukainen."

Minua aina huvittaa tuo veronalaisuus.

 

Kuka ilmoittaa verottajalle saaneensa työkavereiltaan jonkun läksiäislahjan? Tai muun lahjan.

 

Minä sain 50-vuotislahjaksi työkavereilta lahjakortin koruliikkeeseen.  Ostin sillä kultaiset korvakorut.  Ei verottaja perään huudellut.  Ja minähän tarjosin työkavereilleni kotona kunnon ruokailut ja kahvitukset kakkuineen ja sörsseleineen.  Olisiko heidän pitänyt ilmoittaa siitä verottajalle, kun saivat ilmaiset juhlatarjoilut?

 

Ymmärrän, jos firmat tekevät isoja lahjoituksia, mutta joku työntekijöiden keräämä raha tai tavara ei kyllä mitään verottamista kaipaa.  Kun menin naimisiin, työkaverit keräsivät meille matkalahjakortin, muistaakseni 300 euroa.  Olisiko pitänyt ilmoittaa verottajalle?

Paljonko tuosta lahjakortista oli yksittäisen työntekijän osuus? Ihan jokainen voi lahjoittaa kenelle tahansa kolmen vuoden aikana 7500 euroa, ennen raja oli 5000 euroa, joten jos jokainen työkaverisi lahjoitti tuota enemmän, siitä olisi pitänyt tehdä ilmoitus verottajalle.

Firmoilla on eri juttu ja siihen on verottajan ohjeet.

Vierailija kirjoitti:

Kun tulee irtisanotuksi yt-neuvotteluiden jälkeen, kukaan ei sano mitään eikä kannata odottaa esimieheltä edes heihein sanomista.

Riippuu tilanteesta. Kyllä me järjestettiin työntekijäporukalla kahvitilaisuus. Neuvoteltiin irtisanotun kanssa, millainen tilaisuus on hänelle OK. Sitten pidettiin pienellä porukalla ihan kiva puolituntinen, juotiin kahvia, muisteltiin menneitä ja annettiin pieni lahja. Kohdattiin ihmisinä toinen ihminen. En tiedä mitä johto teki tai sanoi, varmaan pysyivät etäällä viimeisen viikon, ehkä heillä ei ollut rohkeutta kohdata ihmisenä ihmistä vaan on helpompi olla piilossa vaikeissa paikoissa?

Sain yt-neuvotteluiden jälkeen potkut asiantuntijan hommista suuresta firmasta. Toistakymmentä vuotta kestänyt ura päättyi siihen, että annettiin vartti aikaa poistua rakennuksesta. Kiitos tästä.

Sadan euron verovapauden taakse piiloutuminen on jotenkin raukkamaista. Siksikö on "pakko" toimia kuten toimitaan? Kai sitä voi antaa vaikkapa tonnin bonuksen ja verottaja sitten vie mitä vie. Yksityisellä puolella verorajaa voidaan "huijata" lahjoittamalla yrityksen omaa tuotantoa ja aina työnantaja voi antaa henkilökohtaisen lahjan ja siinä verorajana on 7500eur. Esimerkiksi apteekkeja omistaa yksitäiset apteekkarit ja tiedän heidän antavan henkilökohtaisia lahjoja, jolloin yrityksen 100 euron raja ei ole ongelma. Tietysti apteekkari maksaa tällöin lahjan omasta pussista eikä apteekin kirjanpidosta.

Julkisella sektorilla kaikki on vaikeampaa. Eduskunta säätää lait ja jos laki tekee julkisen sektorin toiminnan vaikeaksi, kai lakia voisi muuttaa? Olisiko tuo ongelma, että 50-v syntymäpäivänä saisi antaa max. 500 euron lahjan verottomana? Ja läksiäislahjan verovapaa suuruus voisi olla kiinni palveluvuosista? Veronmaksajien rahat ei menisi hukkaan jos joku 40 vuotta sairaita hoitanut saisi eläkepäivänä 100euron lahjan sijaan 300euron lahjan? Ja jos menee, niin paljon suurempi hyöty veronmaksajille tulisi jos vaikkapa presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotto lopetettaisiin?