Lue keskustelun säännöt.
Kokemuksia abortista?
30.12.2007 |
Nyt tässä mietin tehdäkkö aborttia vai ei... syitä en jaksa rueta luettelemaan, mutta kokemuksia tästä asiasta nyt haluaisin.
Kommentit (79)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitäkää huolta jälkeläisistänne ja kasvattakaa niistä hyviä ihmisiä.
Niin naiivin tekopyhää hurskastelua.
Huomasin olevani raskaana heti kun kuukautiset olivat päivän myöhässä. Siitä lääkäriin ja abortti tehtiin jo muutaman päivän päästä. Raskaus ei siis ehtinyt edetä kuin viikolle 5+.
Nopeasti pääsin toimenpiteeseen, joka oli kaavinta. Kaikki meni hyvin ja kotiin pääsin samana päivänä. Itketti tietysti pari päivää, eihän se kivaa ollut, mutta katunut en hetkeäkään. Enkä ole katunut ikinä. Asia unohtuu aina välillä vuosiksi tai jopa viideksi vuodeksi, sitten se saattaa jonkun jutun yhteydessä tulla mieleen. Sittenkin se lähinnä harmittaa, mutta ei koskaan ikinä ole kaduttanut. Minun tapauksessa tein siis oikean päätöksen.
Nyt abortista on aikaa 13 vuotta ja olen kahden lapsen äiti. Molemmat saivat alkuunsa heti ekata yrityskierrosta ja raskaudet menivät hyvin. Pelkäsin toki, että kaavinnasta on jäänyt jotain ongelmia, mutta näin ei käynyt onneksi minun tapauksessani.
Muuta en osaa sanoa, kuin että mieti tarkaaan ja kun olet päätöksen tehnyt niin se on sitten lopullinen. Siitä ei ole paluuta. Kun seisoo itse päätöksensä takana ja tietää sen olevan oikea, niin ei semmoista voi koskaan katua.
Ehkäisynä oli siis hormoonikierukka. Eli kyllä huolehdimme ehkäisystä.
En tarkoittanut tätä riitakentäksi, vaan haluan kuulla asiallisia kommentteja. Nuo epäasiattomat syytökset menevät hukkaan, koska en välitä niistä.
Mieheni mielestä valinta on minun...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
Ehkäisynä oli siis hormoonikierukka. Eli kyllä huolehdimme ehkäisystä.
En tarkoittanut tätä riitakentäksi, vaan haluan kuulla asiallisia kommentteja. Nuo epäasiattomat syytökset menevät hukkaan, koska en välitä niistä.Mieheni mielestä valinta on minun...
Se, kolahti kun naapurini hukutti vastasyntyneensä, kun olisi halunnut abortin, muttei mies suostunut=(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä en usko alkuunkaan tohon että jos kunnolla huolehtii ehkäsystä, niin noin paljo sattus muka vahinkoja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vastuun siitä joutuu kantamaan aivan yksin ja terapiaa ei tarjoa mikään taho.
Itse mietin 15 vuoden takaista aborttia edelleen joka päivä. On sama mies kuin silloinkin ja 2 pientä lasta.
En pysty antamaan asiaa itselleni anteeksi millään. Olen tapattanut oman lapseni.
Kaikki eivät kuitenkaan koe näin, joten siksi aborttia ei voi kukaan olla suosittelematta tai suositella. Päätös on yksin sinun. Vain sinä elät sen asian kanssa. Ei kukaan muu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ymmärrä ap minkälaisia asiallisia vastauksia oikein haluat? Sellaisia, jotka saavat sinut vakuuttumaan että abortin tekeminen on kohdallasi oikein?
Mikä on se tärkein syy, mikset pitäisi lasta? Kolmen lapsen kanssa jaksaa oman kokemukseni mukaan ihan mukavasti. Hyvin on onnistunut perheen, työn, opiskelun ja äitiysloman yhdistelyt. Sinulla on jopa vakituinen työ ja puoliso. Mikä estää ottamasta vastaan tätäkin lasta?
Tein abortin viikolla 5+2 itkin puoli vuotta olin selibaatissa 2 vuotta, mutta sen jälkeen olen ollut asian kanssa sujut, enkä asiaa ole enää vuosiin pohtinut. Nyt abortista n. 10vuotta.
Olin jäänyt juuri yh:ksi kun tulin raskaaksi ja lapseni oli 1v. Ajatus kahden pienen lapsen yh:na tukiverkottomana ja kroonisesti sairaana ei kiehtonut. Ja päätökseni oli oikea minulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta ei halua painostaa minua siihen, vaan lopllisen päätöksen saan tehdä itse. Ollaan kuitenkin puhuttu että jos haluan lapsen niin yhdessä yritämme selvitä arjesta....
ap
reilu 10 vuotta sitten. Olen akateeminen ja hyvässä asemassa, jos se nyt mitään vaikuttaa, mutta joku sitä tässä ketjussa aiemmin kysyi. Minuuttiakaan en ole katunut, en edes sen jälkeen, kun muutama vuosi sitten vihdoin sain lapsen. Jokaisella on syynsä aborttiin, ja kenenkään toisen on niitä paha lähteä arvostelemaan. Jos joutuu miettimään, että tehdäkö vai eikö, niin silloin saattaa myöhemmin katua. Minulle oli alusta asti selvää, että abortti on ainoa vaihtoehto, joten ehkä siksi asia ei ole sen koommin minua vaivannut...
Mitä sanoisivat alaikäiselle lapselleen ehkäisyn petettyä? " Kyllä sä sen lapsen pidät, ei sulla ole enää koulua paljon jäljellä. Lääkäri vaan pelottelee sua puhumalla riskiraskaudesta!" Niinkö? Entäs mikä olisi viesti vanhemmille, joille lääkäri on juuri kertonut että jossei aborttia tehdä jo alkuraskaudesta, äiti asettaa itsensä hengenvaaraan ja lapsi syntyy mitä todennäköisemmin kuolleena?
Kiinnostaisi todellakin tietää!
Oli todella helppoa, vuoto runsas mutta ei haitannut. Sain hoitajalta Litalginia (muistaakseni näin kirjoitetaan) ja kipuja ei ollut ollenkaan! Olin aivan ihmeissäni. Kävin yksityisellä, koska en halunnut sairaslomaa. Homma hoitui viikonlopun aikana. Eikä ole kaduttanut pätkääkään.
Jos itsetunnossa ei vikaa - vähät välittäs muiden mielipiteistä
Eihän se ole mitään kauheaa puolustelua, jos kertoo mielipiteensä. Ja etenkin jos joku asiaa kokematon tulee sanomaan, että kadut lopunikäsi tms.
K: Eikö äidillä pitäisi olla oikeus päättää omasta ruumiistaan?
V: Kyllä toki. Mutta lapsen ruumis ei ole osa äidin ruumista, vaikka lapsi onkin vierailemassa äidin kohdussa. Koska syntymätön lapsi on kiistattomasti ihminen, on hänellä oikeus samaan ruumiilliseen koskemattomuuteen kuin meillä syntyneilläkin - ihmisarvonsa perusteella. Tässä tapauksessa lapsen oikeus elää on tärkeämpi perusoikeus kuin äidin oikeus olla olematta raskaana.