Autokouluun hieman vanhemmalla iällä, ajo takkuilee. Muita?

Itse olin 30 v kun ajoin kortin enkä ollut edes kurssin vanhin!

Monilla se ei ole mahdollista, mutta vanhemmalla iällä kannattaisi (edelleenkin JOS se on mahdollista) ajaa ajokortti opetusluvilla. Sillätavoin saat ajotunteja niiiin paljon kuin miehesi(?) vain jaksaa sinua ajattaa. Voitte aina kun lähdette jonnekkin käymään autolla suorittaa samalla ajotuntia.



Me molemmat olemme saaneet nuorena kortin ja autokoulun kautta, mutta ihan maalaisjärjellä ajateltuna kirjoitin tuon..

Itse ajoin ajokortin 28-vuotiaana autokoulussa. Ajotunteja on niin vähän, että inssin ajaminen on vähintäänkin erittäin stressaavaa. Minullakaan ei ollut yhtään ajokokemusta ennen autokouluun menemistä.



Silti inssi meni ekalla kerralla läpi, en tiedä oliko tuuria mukana, vai kiltimpi setä suoritusta valvomassa. Auto jopa sammui kerran, mutta osasin päästä tilanteesta eteenpäin. Eihän tuolla ajokokemuksella voi vaatia kuin että auttavasti selviää ajosta vaaratilanteita aiheuttamatta. Ajoharjoittelu alkaa inssistä!



Kannattaa vain pitää hermot kurissa ja ajaa todella rauhallisesti inssissä! Aja kaikkiin risteyksiin rauhallisesti, katsot katvealueet selvästi kaistanvaihdoissa, pää pitää kääntyä selvästi.



Onnea matkaan, kortin saaminen on itselleni ollut ainakin paras sijoitus tulevaisuutta varten.

ja ajotunnit oli tuskaa. opettaja oli mulle kiukkuinen ja mokailin ja mitä kiukkusempi oli sitä huonommin ajoin.... nyt vasta ymmärrän että KAIKKI vaikeudet johtui hermostuneisuudesta. eli ihan rennosti vaan otat etkä yhtään mieti toisia autoilijoita (tarkoitan heidän ajatuksiaan). eli jos joku takana tööttäilee niin ei saa välittää vaan rauhassa mietit mitä pitää tehdä. nyt sain vihdoin lopullisesti kortin ja sujuu kohtuu hyvin. välillä auto sammuu mutta en ota mitään paineita siitä. käynnistelen uudestaan ja jatkan matkaa.



Tuurilla pääsin inssistä läpi. Sattui helppo maantieajo. kaupunkiajosta en ois selvinny mut nyt alkaa jo sekin sujumaan.

Jotenkin vaan tuntuu, että kaikille muille autokoulu on ollut ihan läpi huuto juttu! Mä en ole mitään jännittäjä - tyyppiä, mutta tuo autolla ajo on osoittautunut miltei ylivoimaiseksi. Ennen ajoja en voi syödä, valvon edeltävänä yönä jne.



Mies ei anna mun luovuttaa :) Otan kuulemma niin paljon lisätunteja että onnistun. Hih, taitaa mennä meidän perheen joulurahat mamman ajokorttiin...



ap

Ajamiskammo tai miksi sitä kutsuukaan katoaa ainoastaan sillä, että ajaa/ottaa lisätunteja niin paljon kuin tuntee tarvitsevansa. Mitä enemmän ajaa, sitä varmempi on liikenteessä ja sitten varsinaisessa inssissä. Ja kun olet saanut sitten kortin, lähde liikenteeseen heti vain aina kuin mahdollista, niin ei jää mitään kammoja ajamisen suhteen. Aja vain paljon, niin aivan varmasti kaikki menee hyvin! Tsemppiä! :)

Siis kysyn tätä siksi että voisit ihan oikeasti ottaa hetken ja miettiä mikä se asia / ne asiat on jotka aiheuttavat sen jännityksen ja miettiä miten niistä pääsisi yli / selviäisi (samaa käytin itse kun piti päästä eroon hammaslääkärikammosta).



Onko se joku "töpeksimisen" pelko, että auto sammuu risteykseen ja torvet soi (no mitä sit, sen kun auto käyntiin ja menoksi uudestaan), vai onko se pelko siitä että ajaa yksisuuntaista väärään suuntaan (no sitten vaan mahdollisimman pian käännytään tieltä pois), vai onko pelko jotain muuta.



Ajamisjännitys "valitettavasti" tosiaan poistuu lähinnä sillä ajamisella. Jos tuntuu että haluat ottaa lisätunteja niin ota ihmeessä :-)



Itse ajoin ajokortin myös hieman myöhemmin, no joo... 25-vuotiaana. En siis ihan 18-vuotiaana. Ja minusta oli parempi näin - ajoin kortin silloin kun tiesin pystyväni heti kortin saannin jälkeen ajamaan säännöllisesti (sekä mahdollisuus että tarve käyttää autoa). Jos olisin ajanut 18-vuotiaana niin väliin olisi tullut monta ajamatonta vuotta ja sitten en taatusti enää olis uskaltanut autonrattiin...

Jokainen ajotunti jännitti ja pelotti. Opettaja oli ihan kauhee..huusi ja kiroili kun mokasin. Inssiä edeltävänä yönä en nukkunut silmänräpäystäkään, ja eihän se sit läpi menny. Toisella kerralla läpäsin..tuurilla. Nyt en oo ajanut yli vuoteen metriäkään, vaikka auto seisois pihassa. Se on vaan jotenkin niin ylivoimaisen pelottavaa!! Pitäis varmaan mennä hoitoon..

Siis millaisessa paikassa. On aika eri asia suuressa kaupungissa kuin maalaispaikkakunnalla, jossa on vähän liikennettä.



Hyvin se menee, tsemppiä! Minuakin jännitti, vaikka ajoin 18v. Äitini suoritti ajokortin 61v. ja jännitti, kolmannella taisi mennä läpi.. Mutta hyvin ovat ajot sujuneet ja kun kokemusta on tullut, sujuvat edelleen.



Monella ei inssi mene läpi eka kerralla. Yritä olla armollinen itsellesi. Itselläni tuntui, etten ole valmis inssiin, mutta meni läpi, ei siinä ihmeitä vaadita, pienet virheet hyväksytään, kunhan kokonaisuus on hallinnassa.

Olen yrittänyt itsekin sitä miettiä. Jotenkin vaan ekan sähläämisen myötä tulee totaalinen paniikki ja koko pakka menee sekaisin!



Mutta, nyt kun tiedän, että inssi ei ole ihan vielä ajankohtainen, ja että saan muutaman lisäajotunnin, niin huominen ajo ei jännitä läheskään niin paljoa.



Minulla kanssa opettaja sellainen että tuhahtelee ja muutenkin on kireä hermostuessaan.



Niin ja pienessä kaupungissa asutaan. Ollaan vasta muutettu.

vaarantamaan, jos noin avutonta on jo tuossa vaiheessa. Käytä bussia.

Mina olisin sanonut huutavalle tai tuhahtelevalle opettajalle etta olen maksanut opetuksesta en rayhaamisesta. Ja sitten vaatinut open vaihtoa.

Kuluttaja on kuningas.

vaikka kortti ollut jo 8 vuotta ja välillä ajanut työn puolesta aika paljonkin. silti tunnen tulevani välilllä lähes paniikkihäiriöiseksi, jos pitää johonkin uuteen paikkaan lähteä, ottaa ihmisiä kyytiin tms.

(Tilannetta ei paranna se, että olen myyntityössä jossa välillä pitää kuskata ihmisiä, mulla on työsuhdeauto.)



Kiva ajatella, että tommosia myötätunnottomia on liikenteessä. Ja niitähän tuntuu riittävän, ajotyylistä päätellen.......



Mä ajoin kortin jotain 26-v., ja myös oli etenkin loppuvaihe tuskaa. Inssin ajoin kahdesti - ihme et meni tokakaan läpi, virheitä oli kyllä ihan hirveesti.



Mutta tsemppiä sulle ap!! Kyllä se siitä, jos mäkin oon pärjännyt :-).