Lue keskustelun säännöt.
Minusta taas on kornia kuulla kotiäitien valitusta univeloista ja väsymyksestä!
22.12.2007 |
Minua naurattaa eniten nämä kotiäidit jotka valittavat väsymystään. He sentään voivat halutessaan nukkua lastensa kanssa päiväunia ihan milloin heitä huvittaa, eikä heidän tarvitse olla älyllisesti kovin skarppeina koko päivää. Se nyt ei hirveästi haittaa, jos siellä hiekkalaatikolla istuu silmät ristissä tai vähän väsähtäneenä työntelee rattaita lähipuistossa. Toista se on pitkää päivää vaativassa työssä painavilla uraihmisillä, joiden on PAKKO olla tehokkaana töissä joka päivä! Molemmat kokeneena, sekä äitiyden että työelämän paineet, sanoisin kyllä että työstressin aiheuttama väsymys on paljon raskaampaa kuin se oman lapsen/lasten aiheuttama.
Kommentit (38)
Kaikki lapset eivät nuku päiväunia niin sikeästi, että sillä aikaa aikuinen ehtisi itse nukahtaa päiväunille. Jotkut lapset ovat vilkkaita ja vaativia, ja silloin kotiäitinä olo ei ole pelkkää lepäilyä. Ja miehen työ voi vaatia vaimonkin tukea, näin esim. monilla yrittäjäperheillä.
Asioita voi nähdä monella tavalla. Mun työ vaatii myös skarppina olemista ihan joka sekunti koko työpäivän ajan. Mutta silti työssä on selkeästi helpompaa kuin kotiäitinä.
Että ei tässä asiassa vaan ole sitä yhtä ja oikeaa totuutta. Erilaisten ihmisten erilaisia tilanteita on aivan turhaa verrata keskenään. Se on mahdotonta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiva kuunnella äitiyslomalla olevan työkaverin juttuja, miten nukutaan puolille päivin, käydään vähän ulkoilemassa ja syödään. Sitten tuleekin isi kotiin ja äiti pääsee viettämään omaa aikaa. Ja ai niin, vanhempi lapsi on tietysti virikehoidossa.
Ei ole olemassakaan neljää lasta, jotka nukkuisivat samaan aikaan päiväunia... Minä en ole päivisin saanut nukkua muutakuin kahden lapsen jälkeen.
Mutta te kaikkitietävät yhden lapsen äidit saatte olla mitä mieltä haluatte, ette te toisten elämästä kuitenkaan mitään tiedä.
mutta ei meillä esikoinen enää nukkunut, kun lapsia oli kaksi...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
eihän siinä tarvitse mihinkään sinkoillakaan. Seurustele lastesi kanssa ja ota rauhallisesti, sekin on lepäämistä.
että kotona odottaa toinen työmaa? Hehän pääsevät heti lepäämään, kun ovat lapsensa hakeneet?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tietysti jos olet joku lähihoitaja tai luokanopettaja, niin et varmaan ymmärräkään...
Vähän eri juttu jos olet joku lääkäri, lakimies tai muu bisnesalalla kovapalkkaisessa duunissa raatava, jolla on oikeasti kovat paineet ja pitkiä työpäiviä (jotka ei pääty kello 5 iltapäivällä!!).
Tunnen monia lapsettomia naisia, joilla on ihan oikea burnout nimenomaan töiden takia. Heidän väsymyksensä on ihan yhtä todellista ja kamalaa kuin jonkun 5 pienen adhd-lapsen äidin.
Yleensä kyllä äitiysloman aikana lapsi on niin pieni, että voi heräillä yöllä monta kertaa. univelka on kidutusta, kertyi sitä sitten työssäkäyvänä tai kotiäitinä. Miedän perheen tilanne helpotti huomattavasti, kun vuosi tuli täyteen ja kumpikin lapsista alkoi nukkua yöt läpeensä.
Jos työ vie kaikki voimat, lienee syytä tehdä järjestelyjä, kuten vaihtaa työpaikkaa tai tehdä lyhempää päivää. Olen kyllä samaa mieltä, että palon haastavampaa yhdistää työ ja perhe, kuin vain olla kotona. Mutta kyllä kotiäiti voi olla väsynyt siitä huolimatta em. syistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuten sanottua,tilanteita on niin erilaisia. Minulla on 3 alle neljä vuotiasta kotihoidossa ja illat opiskelen lukiossa. Yöt ovat hyvinkin rikkinäisiä niin isompien mörköjen ja jalkojen kipuilun takia,ja vauva herää yöllä syömään.
Aamut alkaa 7 aikaan, vauva on aika huono nukkumaan päikkäreitä ja isommat eivät nuku ollenkaan. Me ainakin mennään aamusta ulos,tullaan syömään,leikitään tai jotain. Kotihommiakin on joskus tehtävä(kolmilapsisessa perheessä sitä on taukoamatta).
Kun kello lyö 16 mieheni tulee kotiin ja minä lähden lukioon,tulen 21 jälkeen kotiin,teen läksyt tai luen tentteihin.
Mulla ei ole kyllä aikaa kamalasti makoilla päivän mittaan,mutta itseppähän olenkin tilanteeni valinnut.
Mutta ymmärrän mös töissä olleena ja lasten hoidon siinä samalla tehneenä,että ei se ole helppoa sekään. Mutta lähihoitajat ja muutkin vastaavaa työtä tekevät voivat olla ihan yhtä stressaantuneita tai väsyneitä kuin bisnesnaisetkin tuolla ura-taivaalla... Mun mielestä on ihan naurettavaa verrata kenellä on raskainta ja kenellä ei.
Mä valitan asioista välillä ehkä enemmänkin kuin olis tarpeen ja niin tekee varmasti moni muukin,saa kuulostamaan asiat pahemmalta kuin ne onkaan.
Jos on väsynyt. Itsepä olen tilanteeni valinnut ja lapset halunnut mutta kyllähän sitä väsyttää jos allergialapsi herää tunnin välein yölläkin itkemään ja isompi ei nuku päiväunia. Ruokaa pitää tehdä ja vielä imetysdiettiin sopivaa, siivota, pyykätä ja mies on reissuhommissa. Joku mahatauti ja korvakierre siihen vielä päälle niin sitten menee kyllä jo omakin terveys kun ei saa nukkua ja jatkuva huoli lapsista.
Noin periaatteessa sanoisin että kotona oleminen on pääkopalle rankempaa kun hoidat lapsia 24/7 eikä omaa aikaa ole kuin illalla kun on saanut lapset petiin. Silloinkin pitäisi tehdä kotihommia kun eivät ne tekemällä lopu vaan lisääntyvät vaan. Töissä on sentään lakisääteiset tauot ja saat käydä vessassa rauhassa;-). Muuten en kyllä kadehdi töissä käyviä, minä en jaksaisi käydä töissä tässä tilanteessa kun nuorempi lapsista ei nuku. Ja vaikka ruokaa ei tarvitsisi tehdä viikolla eikä siivottavaakaan tulis niin paljon niin onhan niitä kotihommia varmasti töissäkävijöilläkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Saatan joskus lipsauttaa valituksen, kun en ole tän viimeisen lapsen kanssa nukkunut nyt vuoteen pisimmillään kolme tuntia putkeen. SILTI tosiasia on, että kun palaan töihin on herättävä anivarhain ja oltava skarppina töissä vaikka olis millainen yö takana.
ja ruuanlaittoon, siihen kotityöt ja muut. Miten ihmeessä ajattelet, että töissäoleva pääsis helpommalla??
t. molemmat koettu
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kun lapsi on pieni. Suomessa saa olla kotona siihen kun nuorin on kolme...
Mutta jos ajattelit pitää vauvan kylläisenä, puhtaana ja iloisena, oma unesi on eka juttu, josta tingitään...
Tosi surullista että työssäkäyvät äidit eivät vielä(kään) älyä, ettei lastenkasvatus ole pelkkää lepoa!!
Jokainen kokee asiat niin eri tavalla, yleensä lapsettomat sinkut tekee jo niin innokkaasti töitä että ylityöt paukkuu, kai sekin väsyttää.
Ainakin yrittäjäperheessä äitinä olen väsynyt. Sitä ei mikään muuksi muuta. Isästä ei ole mitään apua arjessa ja lapset valvottavat yöt, minä valvon, jotta mies jaksaisi töitä tehdä.
Eikä todellakaan voinut rentoutua nukkumaan päivällä kun vauva nukahti kun ei koskaan tiennyt aikooko se nyt nukkua 5 vai 15 minuuttia.
Nyt on lapsia enemmänkin eikä ainuttakaan rauhallista hetkeä päivällä. Siinä vaiheessa kun pienemmät nukahtaa päiväunille niin ensimmäiset koululaiset saapuvat kotiin.
No, kohta lähden taas töihin lepäämään :) Töissä saa ainakin pitää rauhassa ruoka- ja kahvitauon.
Yleensä ottaen on typerää vertailla kummalla on rankempaa, työ- vai kotiäidilla koska ne tilanteet on niiiin erilaisia.
Kyllä kotona on raskaampaa kuin töissä.
Aina pystyi ottamaan päiväunet lapsen kanssa. Nyt on toisin, kun olen töissä. Lapsen yöt ovat aika levottomia ja heräillään koko porukka useammankin kerran yössä. Aamulla on mentävä töihin, lapsi nukkuu/lepäilee päiväkodissa ja on taas virtaa täynnä, kun kotiin tullaan. Onneksi lapsi kasvaa koko ajan ja nyt jo onnistuu pikku kinon ja - kakkosen aikaan se, että mä nukun sohvalla ja lapsi katsoo ohjelmia.