Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Järnefeltin kehtolaulun sanat? Onko tietoa kellään?

Vierailija
21.12.2007 |

Kommentit (7)

Vierailija
1/7 |
21.12.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei siihen tietenkään mitään sanoja ole olemassa, tottahan sen tiedät.

Vierailija
2/7 |
21.12.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Oletko itse provo?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/7 |
21.12.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

ainakin Ylen sivuilla mainittiin jostain Järnefeltin Kehtolaulusta kirja,josta löytyy nuotit ja sanat. Ja oli toinenkin info, joku keskustelupalsta jossa selvitettiin yhden Kehtolaulun alkuperää ja sanoja.

Vierailija
4/7 |
21.12.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

mutta en ole kyllä kuullut sanoja. Toivottavasti joku tietää kertoa!

t:3

Vierailija
5/7 |
21.12.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Löytyy ainakin tältä sivulta Kehtolaulun nimellä:



http: //nyyti79. vuodatus. net/blog/category/Saran+nimi%E4iset



Terv. Musaope

Vierailija
6/7 |
21.12.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

muistaakseni sellolle sävelletty. Jos siihen on sanat, on ne jälkikäteen ympätty.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/7 |
21.12.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Täällä on Kehtolaulun (Berceuse) sanat ja sanoittaja on Ilta Koskimies.



Asia ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen...



1. Soitinversiot

Lukuisina versioina maailmalla esiintyvän sävelmän lienee Järnefelt tehnyt alunperin viululle pianolle, ja myös orkesterisovitus on säveltäjän käsialaa.



[Berceuset, viulu, piano]

Sävellysvuodesta ei ole varmuutta, mutta ilmeisesti vuosien 1898-1903 välillä, sillä teos julkaistiin vuonna 1904. Tämä vuosi 1904 näkyy myös Suomalaisia säveltäjiä -teoksessa. Teos on omistettu neiti Sigrid Lindbergille.



[Berceuset, viulu, piano; sov., ork.]

Sovitettu ilmeisesti hyvin pian viuluversion jälkeen, sillä sovitus julkaistiin jo 1905.



2. Vokaaliversiot

Berceuse/Kehtolaulusta tunnetaan kahdet eri suomenkieliset sanoitukset (Ilta Koskimies ja Jalmari Hahl) ja yksi ruotsinnos (Nino Runeberg). Nimeke on mahdollista standardoida normaalina sovituksena, mutta tulos ei ole kovinkaan ilmaiseva:



[Berceuset, viulu, piano; sov., lauluääni, piano (Kehtolaulu)]

[Berceuset, viulu, piano; sov., lauluääni, piano (Kehtolaulu), ruotsi (Vaggsång)]



Toinen vaihtoehto olisi käyttää suoraan nimeä Kehtolaulu ja laulun alkusanoja ja tulkita lauluversio tällä tavoin itsenäisenä teosversiona (tämä helpottaisi myös kahden eri tekstityksen erottamista toisistaan; suomenkielinen nimeke olisi myös johdonmukainen tekstin suomenkielisyyden kanssa; kaikki Järnefeltin kolme yksinlaulukehtolaulua tulisivat samalla tavalla):



[Kehtolaulu (Uinu, uinu, lapsi armainen)]

Ilta Koskimiehen tekstiin tehty sovitus, joka on ilmeisesti syntynyt heti alkuperäisversion jälkeen 1904 (julkaistu tuolloin).



[Kehtolaulu (Uinu, uinu, lapsi armainen), ruotsi (Vaggsång)]

V: Slumra, sov i ro, mitt hjärtebarn



[Kehtolaulu (Uinuos, sä kaunis ystäväin)]

Jalmari Hahlin versio, jonka sävel on siis tämä tuttu Berceuse.



3. Muut Kehtolaulut

Jotta asia ei olisi liian yksinkertainen, sävelsi Järnefelt myös kaksi muuta " Kehtolaulu" -nimistä yksinlaulua. Esimerkiksi konserttiohjelmissa olevista " Kehtolauluista" on vaikea jälkikäteen tietää, mikä näistä kolmesta on ollut kyseessä.





Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kaksi kahdeksan seitsemän