Haluan muuttaa takaisin kaupunkiin, mies ei, mitä tehdä?
Olemme molemmat kaupungista, en halua pakottaa miestäni mutta millä ihmeellä pääsen sinuksi asian kanssa etten pääse pois täältä?! En kertakaikkiaan sopeudu tänne maalle! Mitään kompromissiahan tässä asiassa ei voi tehdä...
Kommentit (22)
Kyllä kerrostalolähiössä on vaan ihanaa: lapset voi juosta vapaasti kun ei tarvii pelätä autoja ja on leikkipihoja ja paljon paljon kavereita, äideillä on kivaa kun paitsi seuraa myös valinnan varaa, ei tarvii tyytyä siihen jonka kanssa ei tuu juttuun. Kaupunkiin pääsee bussilla parissa kymmenessä minuutissa, urheilupaikat vieressä.
Olen valinnut oikein.
Asutteko kaukana kaupungista?
Onko sinulla auto käytettävissä?
Oletko töissä vai kotiäiti? (vietätkö päivät kotona sumpussa?)
Kerro hieman enemmän..
Itsekin meinasin jo erota miehestäni, koska mieheni teki pitkää päivää, minä aina päivät kotona, pääsemättä minnekään. Monesti kävi niin, että viikon kohokohta oli lauanta: tiesi pääsyä ulkomaailmaan.
Muutoin olin lasten kanssa kotona, keskellä ei mitään.
Nyt tilanne jo jonkin verran parempi, kiitos toisen auton.
kolme vuotta lusin siis kotona, vain lauantaisin pääsin ihmisten ilmoille. Olin oikeasti vähällä seota. Lopulta tajusin, että joko ero tai sitten saita äijä saa ostaa minulle ajokortin ja auton. Olin siis oikeasti vähällä menettää järkeni, netti oli viikolla ainut yhteytetni ulkomaailmaan, muutoin olin vain kotona.. kotona kotona.. kotipihalla, lähikaupassa, kotona kotona.. Mies ei tätä ymmärtänyt, ihmetteli vain että miksi raivoan.. eikö meillä ole ihana talo ja mukavan rauhallisella paikalla.. ihantellinen ympäristö lapsille jne..
mutta kaikki harrastukset ja kaverit on kaupungissa. Aina pitää ajaa edestakaisin, välillä kahteen kertaan päivässä(matkaa 25km). Kaksi autoa on tällä hetkelllä(kauheat kulut) olen vaihtamassa työpaikkaa jonka toivon löytyvän kaupungista jonne haluan takaisin( nyt käyn töissä toisessa kaupungissa johon on 30km matkaa...) ääh tosi sekavaa... tuntuu vaan että kun on työpäivän jälkeen ajanut kotiin ei todella halua lähteä enää ajamaan minnekkään pidemmälle, haluasin etä kaikki olis lähellä. Muutenkin " maalais yhteisö" ei ole mun juttu ... tosi vaikea tilanne kun erota en missään nimessä halua. ap
sitten mies muutti hetken kuluttua perässä ja taas ollaan yhdessä kun ollaan kaupungissa : )
No just tohon en haluasi mennä, uhkasinkin jo lähteä, mutta peruin puheeni, oikeasti en halua erota mistään hinnasta. Jos pakotan mieheni hän taas katkeroituu... apua tuntuu tosi ahdistavalta tää tilanne... =( ap
tähän kaatua... Olen todella surkea jos joudun tänne jäämään( asuttu nyt 3.5v) Mutta en halua erota miehestäni tai kuulla loppuelämääni että sun takias muutettiin tänne... ap
Tai voisitteko vuokrata kapungiyksiön siihen rinnalle, niin että voisit olla halutessasi myös kaupungissa?
enkä halua eroon lapsistani... Ap
sehän ei vaatisi lasten koulun vaihtamista eikä mitään
Vaihtoehtoja on aina, on oma syy, jos niitä ei käytä.
Olen ihan epätoivoinen. Ollaan aina mun vanhempien luona jotka asuu kaupungissa, se on niinku välietappi. Eli jos vien toisen tytöistä jumppaan menen vanhempien luo siksi aikaa minkä jumppa kestää... olis kiva hoidella asioitaan ihan kotoa käsin... ap
Mitä se miehes sillä maalla sitten tekee, miksi se viihtyy siellä?
ajella jatkuvasti edestakaisin ( varsinkin väsyneenä työpäivän jälkeen)ja vielä välillä kahdella autolla päivittäin...ap
Talo vaan on täällä, sen omatkin harrastukset on kaupungissa.. jostain syystä sitä ei vaan harmita toi edestakaisin ajelu.. ap
Mä en voi käsittää, miksi ihmiset tekevät jotakin noin älytöntä. Jos kaikki mitä elämään kuuluu on muualla, niin miksi muutetaan sinne, missä ei ole mitään?
itsekkin ajattelin kun en täällä vielä asunut että 25km ei ole matka eikä mikään, mutta kyllä se todella tuntuu... mies halusi itsekkin ensin pois kun oli pari vuotta asuttu. Nyt ei halua laskea asumisen tasoa kun asunnot on tietysti kaupungissa kalliinpia... ap
25 km on kuitenkin aika lyhyt matka. Maaseudun rauhaan tottuu ajan kanssa ja sitten kun lähtee kaupunkiin, sen ruuhkat ja säpinä on ihanaa, mutta pidemmän päälle rasittavaakin, ainakin perheelliselle, joten käy vain tuulettumassa siellä kaupungissa ja ole tyytyväinen olotilaasi. Keksi jotain positiivista maalla asumisesta, niin tulee parempi mieli ja elämä tuntuu tärkeältä ja arvokkaalta juuri nyt ja sellaisena kun se on. Olethan terve ja kaikki hyvin. Nauti elämästä!
tää talo on mun itse " suunnittelema" ja unelmataloni mut aivan väärässsä paikassa... ap