Rinnoista.. miten elää loppuikänsä tällaisten kanssa??
Laihduin kohtalaisen nopeasti 30 kg. Imetyksiäkin takana. Olen kyllä aina tiennyt, että laihtuessani rinnoista lähtee ensimmäisenä. Eilen sitten huomasin lopullisen, karmean totuuden. Olin rakastellut mieheni kanssa, rintsikat päällä tietysti. Sitten pötköttelimme siinä kyljellämme naamat vastakkain. Alempi rintani oli vähän tursunnut rintsikasta ja jäi karmean näköisenä ryttyisenä nahkaläjänä siihen rintsikan reunan päälle lötköttämään. Itkuhan mulle tuli vaikka mies sanoi ettei haittaa mitään. Rakastaa kuulemma rintojani, mutta itse en kestä niitä. Ja tiedän toki etteivät miehenikään mielestä hyviltä näytä.
Lihakset minulla on suht hyvässä kunnossa ja aion vielä treenata lisää. Onko olemassa mitään oikeasti ihoa kiinteyttäviä voiteita? Ongelmana on siis se, että rinnoistani on vain kuoret jäljellä, lähes kaikki täyte on poissa. En haluaisi kuitenkaan lihottaa itseäni saadakseni niihin täytettä. Onko mitään kirurgisia toimenpiteitä, jotain kohotuksia? Silikoneja en halua. Eikä meillä kyllä ole varaa yhtään mihinkään.
Miten tähän voi sopeutua? Antaa vain roikkua ja toivoa että mies pärjää loppuikänsä saamatta koskea kiinteitä rintoja? Vaikea löytää hyviä rintsikoita kun ei näistä lätyistä edes tiedä kokoa. Ehkä jotain B:n paikkeilla. Antakaa hyvät kanssasisaret neuvoja, miten oppia sietämään nämä rintojen "irvikuvat". Mieluiten haluaisin leikata ne kokonaan pois... :(
Kommentit (29)
noin sekasin yksistä tisseistä. Mulla on aika isot tissit, mutta kyllä niistäkin ikä ja imetykset näkyy. En silti koskaan, en koskaan, suhtaudu alentuvasti niihin. Eihän sunkaan itsekunnioitus voi olla sun vartalonosasta kiinni.
Jos olisin sä, menisin ihan oikeasti terapiaan keskustelemaan. Kyllä sun lapsetkin ansaitsevat täyspäisen äidin.
Mainittakoon että mieheni kyllä hyväksyy sekä minut että vartaloni "rintoineen" kaikkineen. Itse en siedä näitä lärpyttimiä. Mielestäni se, että häpeän niitä mieheni silmissä, ei kuitenkaan tee minusta huonoa äitiä. Lapseni eivät kärsi ongelmastani. Ja tämä ongelma ei myöskään ole koko elämäni. Olen vain todella tyytymätön tisseihini, eikä isommin naurata että lisäähän ne vain alkavat roikkua kun ikää tulee.
Mitenkäs ne "kananfileet", pysyvätkö hyvin paikoillaan, tuntuvatko epämiellyttäviltä? ap
Aina ovat pysyneet paikoillaan, silikoninen (?) pinta tarttuu aika hyvin ihoon. Varmaan on tosin rintsikoiden napakuudesta ja istuvuudesta kiinni, miten pysyvät paikoillaan, mutta koskaan ei tosiaan ole ongelmaa ollut, ja ihan esiintymistilanteissa (nyt tietysti herää kysymys että millaisissa esiintymisissä...) olen niitä käyttänyt.
-19
Hyvää syksyn jatkoa ja joulun odotusta sinulle ap!
Pitänee kesällä kokeilla jos vaikka kehtais toppisillaan kulkea. Tai vaikka jo aikaisemminkin miehen silmäniloksi! ap
Mielestäni se, että häpeän niitä mieheni silmissä, ei kuitenkaan tee minusta huonoa äitiä. Lapseni eivät kärsi ongelmastani. Ja tämä ongelma ei myöskään ole koko elämäni.
Aika naivia ajattelua...Koska lapset kyllä tajuavat, jos äiti ei hyväksyä itseään. Ei ne lapset voi olla niin tyhmiä. Sen takia niin monet miljoonat naiset kärsivät omista vartalo-ongelmistaan. Laihduttavat ja kokevat, että heidän vartalonsa on hyväksynnän väline. Äidit vaan jatkavat tätä samaa kierrettä eteenpäin.
Mua ihan oikeasti sieppaa tämä nykymaailman tarjoamat mahdollisuudet, joissa unohtuu normaalit ikääntymisen merkit. Kuvitellaan, että esim. kauneusleikkaukset ovat joka kotiäidin juttu. Missä on ihan oikeasti se hyväksyntä, että tämä on se mitä mulla on ja sillä pelataan?!?!?
Investoi hyviin ja tukeviin tissiliiveihin. Niillä saavut täydelliset rinnat. Ja seiso sen jälkeen alasti peilin edessä ja mieti, haluaisitko sä ihan todella vaihtaa jotakin...!?!?
olen ostanut liivejä joissa on itsessään jo geelitäyte tukena. Ainakin minä olen tykännyt, niillä saa mukavasti pyöreyttä näihin ajokoirankorviin. vaatteet päällä näyttää hyvältä ja minä kun kanssa näitä olen miehelleni murehtinut niin se ei liiveistä edes älynnyt että pehmeys tulee enemmänkin rintsikoista kun tisseistä.
Minä nyt en kuitenkaan ole sortunut murehtimaan, näillä on neljä lasta ruokittu ja ne on tehtävänsä täyttäneet. Toki jos jostain saisi vähän ylimääräistä kävisin kohotusleikkauksessa.
eivät minun lapseni tiedä että heidän äitinsä ei pidä rinnoistaan. Miksi minä heille sellaista toitottaisin? Esikoinen on 3,5v ja kaksi nuorempaa, tuskin sen ikäisiä kiinnostaa. ap
Aika naivia ajattelua...Koska lapset kyllä tajuavat, jos äiti ei hyväksyä itseään. Ei ne lapset voi olla niin tyhmiä.
ja hyviä ja edullisia liivejä olen löytänyt Catalogista.