surkeaa miten lihavia osa lapsista nykyään on :(
tänään tuli leikkipuistoon läheisen päiväkodin eskari(?)ryhmä, semmoinen 12-14 tenavaa hoitajineen. en voinut olla kiinnittämättä huomiota siihen, kuinka moni oli selvästi ylipainoisia. :( koko ryhmässä oli yli puolet vähintäänkin pyöreitä ja osa suorastaan lihavia. tytöissä oli enemmän pyöreitä kuin pojissa, ehkä pojat kuitenkin sitten liikkuvat sen verran enemmän. sääliksi kävi noita pieniäihmistaimia, jotka jo tuossa vaiheessa elämää on lihotettu kaikenmaailman herkuilla. siinähän viettävät suurimman osan aikuisiästään jos jonkinnäköisillä ihmedieeteillä, kun ei lapsesta asti ole edes normaalia terveellistä ruokavaliota opetettu.
Kommentit (54)
huostaanotetut lapset ei ihan pätevästi voi vertailla keskivertopäikkäriryhmään. Yllätys?
ovat luuta ja nahkaa. Paino jossain -2 käyrällä neuvolan käyrästöissä. Neuvolassa asiasta huomautellaan. Mahtaako palstamammat minunkin lapsia katsella? Näytetäänkö me niiltä joiden lapset huostaanotetaan?
Itse tiedän sellaisia pyöreitä lapsia jotka syö ja liikkuu saman verran kuin omani, mutta ovat silti pyöreitä. Hassua.
heti puolustuskannalla. Surullista.
Itse olen tuo aikaisempi, joka on ls-alalla, olen hoikka, samoin kuin lapseni.
Kuitenkin, kun kaikki huostaanotetut ovat aliravittuja(ylilaihoja) niin se surettaa edelleen enemmän.
Rahat on pistetty aivan muuhun kuin lapsen ruokaan!!!
Juuri näin. Raha mennyt esim. viinaan.
Mun tyttö on 98cm ja 14kg (4-vuotias). Painoa tulee niukasti. Joskus toivon, että kumpa tulisi vähän enemmän. Mutta kun liikkuu paljon ja herkut ei maistu. Minkäs teet. Tänäänkin halusi mehujään mieluummin kuin kermajätskin.
kaikki uusimmat tutkimustulokset kertovat samaa asiaa, lihavuus on hyvin paljon myös geeneissä. rottakokeissa lihavuutta edistävä geeni löydetään jo viikon ikäisiltä rotilta ja myös ihmisillä tälläisiä geeniperimiä on, jotka siis altistavat helpommin lihomaan ja nämä perimät eivät ole muutettavissa. tämä altistava vaikutus käytännössä tarkoittaa sitä että keho varastoi hanakammin kaiken saatavissa olevan energian ja kehon kyky huomata kylläisyyden tunne on häiriintynyt.
esimerkiksi minä olen aina olla pyöreä enkä laihdu juuri millään vaikka syön vähemmän kuin esimerkiksi paras ystäväni. no aineenvaihduntani toimii joskus jos toimii, yleensä lääkkeillä, ystäväni vetäisee munkin kitusiinsa ja lähtee ulostamaan sen heti perään. joten täytyy muistaa se, että kysymys ei ole vain tahdosta tai heikkoudesta vaan myös fyysisistä eroavaisuuksista.
tätä ei kuitenkaan saa pitää tekosyynä olla pitämättä itsestään huolta. meillä kaikillahan on synnynnäisiä epäkohtia terveydessämme, lähes jokaisella varmaankin on joku asia jonka eteen täytyy tehdä enemmän töitä kuin muiden ehkä täytyy. syyllistämisen sijaan pitäisikin löytää vähän positiivisempia tapoja rohkaista ihmisiä laihtumaan ja niitä tapoja pitäisi löytää juuri sinne varhaislapsuuteen ja koko loppu elämäksi. aika tuhoavaa on se, kuinka vinoon lihavia ihmisiä katsotaan, kun he joutuvat häpeämään ulkomuotoansa ja kyllä aika monet lohduttautuvat sitten sillä berliininmunkilla. joku lohduttautuu tupakalla, joku ruoalla, joku liikunnalla, joku alkoholilla.. meillä on kaikilla heikkouksia, joitain heikkouksia katsotaan pahemmin kuin toisia, ja jotkut tietysti näkyvätkin enemmän. ehkä hyväksyntä auttaisi pulskia lapsia välittämään itsestään, rakastamaan itseään ja pitämään itsestään huolta.
omat lapseni ovat painokäyrien alapuolella, kun se teitä kuitenkin kiinnostaa..heitä rohkaisen liikuntaan ja terveisiin elämäntapoihin.
heti puolustuskannalla. Surullista.
Itse olen tuo aikaisempi, joka on ls-alalla, olen hoikka, samoin kuin lapseni.
Kuitenkin, kun kaikki huostaanotetut ovat aliravittuja(ylilaihoja) niin se surettaa edelleen enemmän.
Rahat on pistetty aivan muuhun kuin lapsen ruokaan!!!
Samaa mieltä olen, ja olen ollut lastensuojelualalla minäkin 10 vuotta, ja oma bmi on 21 ja 2 lastani normaalipainoisia.
pienellä paikkakunnalla, ja siellä näppituntumalla 70-80 % väestöstä alkaa mielestäni olla ylipainoisia. Lapsista ei ehkä niin moni, mutta kun menen siellä uimarannalle, näyttäisi järvessä kelluvan todella paljon ylipainoisia lapsia.
Vietin itse lapsuuteni samalla paikkakunnalla 70- ja 80-luvuilla. Silloin huomattavan ylipainoisia lapsia oli koulussa pari-kolme, kun koululaisia oli yhteensä ehkä 100. Nyt tilanne on aivan toinen.
Järkyttävää! Elintasosairaudet tulevat kaatamaan pienten kuntien talouden.
Omien lasten luokilla ei ole yhtään, rinnakkaisluokilla tai tuttavilla on, kolme tyttöä siis tunnen. Ja tunnen kymmeniä lapsia, omiakin kun on monta.
..että poikia kannustetaan liikkumaan, tyttöjä ei. Tytöille on kivoja kerhoja, mutta poikien kanssa laiskat isätkin juoksevat sählyssä. Yhteiskunta tukee pääsääntöisesti poikien urheilua, osa olympialajeista on auki vain miehille. Juuret ylipainoon ovat syvällä, mutta näitä tässä pohdiskelin aikana kuluksi.
kuinka tyttöjen liikuntatarjontaan ei panosteta. Jos tytöille on liikuntaa tarjolla, on se voimistelua, aerobiccia tms. Perinteisiä urheilulajeja ei juuri ole esim. täällä meidän 30 000 asukkaan kaupungista puuttuu kokonaan mm. tyttöjen jalkapalloseura/joukkue, pojille on sitten useampikin tarjolla
Juuri oli tutkimus, jonka mukaan lapsuusajan lihavuus on erityisen haitallista, koska rasvasolujen (pysyvä) lukumäärä määräytyy kasvuiässä. Eli lihavat lapset ovat todennäköisesti lihavia aikuisia. Rasvasolujen lukumäärä korreloi (yli)painon kanssa. Lapsuudessa muodostuu myös pohja aikuisiän terveydelle.
Surullistahan tämä nimenomaan onkin. Turha tähän on myöskään vetää mitään lastensuojelun potilaita, ne ovat sitten ihan oma tarinansa. Lasten lihavuus taitaa olla niin uusi juttu että siihen aletaan vasta nyt reagoida. Saas nähdä koska ensimmäinen ylilihava lapsi tulee lastensuojelun potilaaksi Suomessa. Englannissahan näin on jo käynyt!
Kyllä jotkut vanhemmat ovat niin lepsuja lastensa syömisten kanssa että oikein pelottaa. Tiedän että oma miehenikin esim. olisi jos hän eläisi yksin lasteni kanssa. Hän sanoikin että syöttäisi heille vain valmisruokia ja voileipiä:(. Niinpä, sen uskonkin kun ei herra itsekään meinaa jaksaa mitään syödä saati laittaa ruokaa. Ja malli kotoakin on vähän niin ja näin, sitä samaa ruokaa ovat syöneet melkein joka päivä (eli perunoita ja jauhelilihakastiketta). Ja jotenkin tuntuu, että vaikka esim. anoppi tietääkin MITEN pitäisi syödä, niin ei silti syö oikein, naureskelee vain "nykyajan hömpötyksille". Kuinkahan monessa perheessä oikeasti ajatellaankin näin, että syödään nyt sitä mitä tekee mieli ja väliäkö sillä vaikka lihavaksi tulisikin?
toisaalta on myös surullista että lihavien lasten vanhempien rahat menevät myös muuhun kuin ruokaan (?herkkuihin joita pitää toki olla, mutta VAIN kerran viikossa tai harvemmin!).
Surullistahan tämä nimenomaan onkin. Turha tähän on myöskään vetää mitään lastensuojelun potilaita, ne ovat sitten ihan oma tarinansa. Lasten lihavuus taitaa olla niin uusi juttu että siihen aletaan vasta nyt reagoida. Saas nähdä koska ensimmäinen ylilihava lapsi tulee lastensuojelun potilaaksi Suomessa. Englannissahan näin on jo käynyt!
Kyllä jotkut vanhemmat ovat niin lepsuja lastensa syömisten kanssa että oikein pelottaa. Tiedän että oma miehenikin esim. olisi jos hän eläisi yksin lasteni kanssa. Hän sanoikin että syöttäisi heille vain valmisruokia ja voileipiä:(. Niinpä, sen uskonkin kun ei herra itsekään meinaa jaksaa mitään syödä saati laittaa ruokaa. Ja malli kotoakin on vähän niin ja näin, sitä samaa ruokaa ovat syöneet melkein joka päivä (eli perunoita ja jauhelilihakastiketta). Ja jotenkin tuntuu, että vaikka esim. anoppi tietääkin MITEN pitäisi syödä, niin ei silti syö oikein, naureskelee vain "nykyajan hömpötyksille". Kuinkahan monessa perheessä oikeasti ajatellaankin näin, että syödään nyt sitä mitä tekee mieli ja väliäkö sillä vaikka lihavaksi tulisikin?
Ensinnäkin, syömishäiriöt lisääntyvät tästä kohelluksesta, esim. vaikka Englannissa on tullut anoreksialapsipotilaita.
Muuten, tämä Englannin huostaanottotapaus oli todella poikkeustapaus, lapsi painoi yli 100 kg, Suomessa ei ole yhtä pahoja tapauksia.
Ja jos liikaa vaahdotaan, tulee lieveilmiönä anoreksia.
Asia pitää hoitaa HIENOVARAISESTI, sitä ei moni esim. täällä tajua.
Edelleen, mitä olen nähnyt huostattuja lapsia, niin kaikki heistä ovat ollet luuviuluja ja aliravittuja. Mutta eihän näistä saa puhua, on muotia haukkua lihavia.
Perhetyöntekijä
eskarissa on yksi noin 145 cm tyttö, ja sitä ihmettelen huomattavasti enemmän, kuin paria pullukkaa lasta.
Tämä painosta vouhkaaminen alkaa jo ihan vauvasta. Minusta on perinjuurin kummallista se, että neuvolassa suositellaan rasvalisää nollakäyrän alapuolella kasvavalle lapselle, jonka kasvu on kuitenkin johdonmukaista ja tasaista. Suositellaan siis suomeksi sanottuna vauvan lihottamista rasvalla. Kun jo neuvolassa käyriä orjallisesti tuijottelemalla luodaan vanhemmille epäillyksen ilmapiiri siitä, että lapsi ei kasva kunnolla, niin luodaan oikein oivat edellytykset sille, että lapselle tuputetaan isoja annoksia ruokaa ja herkkuja, että "se söisi edes jotain". Lapsen oma luontainen ravinnon tarpeen säätelymekanismi tuhotaan, kun ei uskalleta luottaa siihen, että lapsi kyllä itse tietää milloin on kylläinen ja että on ihan normaalia, että lapsella on kausia jolloin ruoka ei niin maistu.
Tämä painosta vouhkaaminen alkaa jo ihan vauvasta. Minusta on perinjuurin kummallista se, että neuvolassa suositellaan rasvalisää nollakäyrän alapuolella kasvavalle lapselle, jonka kasvu on kuitenkin johdonmukaista ja tasaista. Suositellaan siis suomeksi sanottuna vauvan lihottamista rasvalla. Kun jo neuvolassa käyriä orjallisesti tuijottelemalla luodaan vanhemmille epäillyksen ilmapiiri siitä, että lapsi ei kasva kunnolla, niin luodaan oikein oivat edellytykset sille, että lapselle tuputetaan isoja annoksia ruokaa ja herkkuja, että "se söisi edes jotain". Lapsen oma luontainen ravinnon tarpeen säätelymekanismi tuhotaan, kun ei uskalleta luottaa siihen, että lapsi kyllä itse tietää milloin on kylläinen ja että on ihan normaalia, että lapsella on kausia jolloin ruoka ei niin maistu.
Joo, ja sitten kun lapsi kasvaa, alkaa laihdutuspuheet. Vauvan pitäisi olla pullukka, ja siitä ylöspäin hoikka.
Nurinkurista.
KAIKKIALLA on nykyään herkkuja tarjolla. Vaikka kotona asiasta oltaisiin tarkkoja, niinkuin meillä, niin herkkuja tulvii joka tuutista. Päiväkodissa on harva se päivä jonkun synttärit tai muuta spesiaalia juhlan aihetta, jonka kunniaksi tarjotaan jätskit ja pullat. Joka ikisessä lastentapahtumassa alkaen kouluun tutustumisesta urheilutapahtumiin on tarjolla herkkuja. Vaatii todella kanttia olla se (ainoa) vanhempi, joka kieltää lapseltaan nämä ilot. Tietenkin asiaa voi perustella sillä, että kyse on nimenomaan erikoistapahtumasta, jonka kunniaksi voi tarjota herkkuja, mutta pointtini onkin siinä, että pienen lapsen elämään näitä erikoistapauksia tuntuu mahtuvan monta viikkoon. Vappuakin juhlittiin koulussa ja päiväkodissa useaan otteeseen herkkujen voimin, eikä tuntunut hyvältä sitten kotona taas istuttaa lapsia siman ja munkin ääreen. Lihavia meidän muksut ei ole, herkkujen syönti on pois oikean ruoan syönnistä, mutta selvä on, jos näiden herkkujen lisäksi syö hyvin varsinaista ruokaa, niin lihavuus on edessä.
...ja arvatkaa, kuinka moni heistä yritti tuputtaa (tai sujauttaa salaa) 9kk lapsellemme pullaa? Aivan, JOKAINEN. Pöydässä ollut vieraiden vuosikas söi kaikkea mitä oli tarjolla; cokistakin otti isänsä lasista kuin ammattilainen. Jotenkin sairasta.
Itse olen tuo aikaisempi, joka on ls-alalla, olen hoikka, samoin kuin lapseni.
Kuitenkin, kun kaikki huostaanotetut ovat aliravittuja(ylilaihoja) niin se surettaa edelleen enemmän.
Rahat on pistetty aivan muuhun kuin lapsen ruokaan!!!