Lue keskustelun säännöt.
Kysymys teille, jotka uskotte kehittyneenne apinasta
13.12.2007 |
Miten perustelette sen, että kehitys on jäänyt tähän ihmisvaiheeseen?Eikö tässä yli 2000 vuoden aikana sitten olisi jo pitänyt tapahtua jotain kehitystä eteenpäin? Esim. lisää käsiä tai kaksi päätä tai jotain aivan muuta :)
ja toinen kysymys: jos kaksi siementä istutetaan maahan, toinen aito esim. puun siemen toinen kemistien tekemä, kaikin puolin samanlainen, niin miksi vain tuo aito siemen alkaa kasvaa ja se kemistien tekemä ei? Miksi siinä ei ole " kasvun henkeä" ??
Kommentit (145)
minä en usko _periytyväni_ apinasta, vaan apinat ja minä (ja muut ihmiset) periydymme samasta kantamuodosta. Siksi koen, että ap tarkoitti mm. minua.
Vierailija:
kysymys oli niille jotka uskoo periytyneensä apinasta. Aika paljon teitä näyttää olevan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä nykysuomalaisella on asiat aivan mielettömän hyvin joka suhteessa. Siitä kertoo myös tämä, että 9 ihmistä kuolee ja se on ihan hirrrrrmuinen katastrofi, jonka takia uskovaiset alkaa huudella tuomionpäiväennustuksia ja väkivaltaisuus on muka lisääntynyt jne. Kun kyse on yhdeksästä ihmisestä. Tottakai se on kauheaa niiden yksilöiden ja heidän omaistensa kannalta, mutta historian mittakaavassa 9 uhria on naurettavan pieni määrä, ja jos tämä on katastrofaalista, niin meillä on asiat enemmän kuin hyvin.
Halutaan lentää lentokoneilla ja halutaan että koneisiin mahtuu satoja ihmisiä, halutaan suuria laivoja, halutaan suuria junia, halutaan valtavia taloja, halutaa mahtavat aseet ja maanpuolustus... jne...
Kun tuhoa tulee, se on luonnollisesti suurta tuhoa!
Onneksi näitä sattuu kuitenkin hyvin harvoin...
kun aseetkin on sitä luokkaa että kykenisivät hävittämään muutamassa tunnissa koko ihmiskunnan, siinä on Attilan työt pientä näpertelyä. :D Kun Bagddissa räjähtää autopommi niin siinä menee hetkessä se mitä Attilan tappoi päivässä. Suurin ja tuhoisin koskaan käyty sota oli toinen maailmansota, siitä ei ole kovin aikaa.
Sinä romantisoit vanhaa aikaa..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kapitalismi on verisin ja sotaisin yhteiskunta ihmiskunnan historiassa. Aleksanteri Suuren armeijat olivat vain murto-osa Vietnamin sodassa kuolleista. Keskiajan ristiretkeläisten kaikki aseet eivät pystyisi viikossakaan saamaan aikaan sitä tuhoa, mihin nykyaikainen sirpalepommi pystyy sekunneissa. Etenkin 1900-luku on nähnyt niin paljon ihmisiä tapettavan sodissa, että se olisi aiempina kausina riittänyt tyhjentämään tunnetun maailman.
Vietnamin sodan vastustus muokkasivat yhtä sukupolvea ja ruokki vallankumouksellisen ajattelun ja työväenluokan vastarinnan suurta elpymistä, joka vallitsi 70-luvun alussa. Tänään me näemme toisen sodanvastaisen liikkeen kumpuavan ympäri maailmaa samalla kun maailmantalous on jälleen kriisin edessä. Useimpia protestoijista kuohuttaa barbaarisuus, jonka he näkevät, eivätkä he jaa tämän kirjoituksen kaikkia ajatuksia. Mutta jos ne, jotka ne jakavat, työskentelevät johdonmukaisesti ja sinnikkäästi niiden rinnalla, jotka eivät jaa, nämä ajatukset voivat ajan myötä saada hyväksyntää tehokkaimpana keinona taistella sotaa vastaan.
Silloin meillä on todella mahdollisuus rakentaa kamppailu, ei vain tätä tai tuota sotaa vastaan, vaan myös sotaa tuottavaa yhteiskuntaa vastaan. Me voimme yhdistää taistelun sotaa vastaan taisteluun pieniä palkkoja, sosiaalileikkauksia ja työttömyyttä vastaan. Silloin me käymme luokkasotaa, ainoata sotaa joka voi lopettaa sodat.
Kapitalismi syntyi murhanhimoisena lapsena ja sen ruokahalu teurastaa on kasvanut sen ikääntyessä. Ensimmäisen kapitalistinen valtio, Englanti, kääntyi tehtyään tilit selviksi Kaarle I:n ja vanhan järjestyksen kanssa, teurastamaan ensimmäisten siirtomaidensa, Irlannin ja Jamaikan, asukkaita. Amerikan siirtolaiset olivat tuskin ehtineet sysätä syrjään brittihallinnon ikeen, kun he jo alkoivat tuhota Amerikan ja Kanadan intiaaneja. Samaan aikaan britit olivat löytäneet uutta verta laskettavaksi Intiassa, Afrikassa ja muualla. Ranskan vallankumous säästi maan monarkin ja tämän aatelismiesten muinaiselta sorrolta, mutta heti kun kapitalistiluokka oli varmistanut asemansa, Napoleonin armeijat lähtivät luomaan imperiumia, jonka viimeisiä rippeitä Ranskan asevoimat puolustaa tänään.
Teollisuuden levitessä ympäri maapallon liittyi näihin ensimmäisiin kapitalistisiin valtioihin muita: Saksa, Japani, Italia, Venäjä, niiden saalistaessa kultaa ja orjia, öljyä ja oopiumia, markkinoita, halpaa työvoimaa ja strategisia etuja. Niiden välinen kilpailu antoi meille ensimmäisen maailmansodan. Sama teollisuuden kehitys, joka johti imperialistien kilpailuun, joka sytytti sodan, varmisti myös, että se oli verisin koskaan taisteltu.
Massatuhoaseet, joita ei siihen asti voitu kuvitellakaan ennen teollisuuden kehitystä, surmasivat nyt miljoonia. Tankit ja konekiväärit, kaasut ja lentokoneet tekivät tästä sodasta ensimmäisen, jossa kuolleiden enemmistö oli toisten sotilaiden, ei kulkutautien uhrina. Yksin britit menettivät 20.000 kuolleina yhden päivän aikana Sommessa ja miljoona kuollutta sodan neljänä vuonna. Jos kapitalistinen teollisuus aiheutti sodan, se myös piti sitä yllä. Työvelvollisuus, sensuuri, asevelvollisuus ja kaupunkien pommitus teki tästä ensimmäisen totaalisen sodan, jota käytiin niin kotona kuin taistelukentälläkin.
Ensimmäinen maailmansota ei tehnyt mitään sen kriisin ratkaisemiseksi, joka sen oli aiheuttanut. Kapitalismin talouskriisit jatkuivat ja imperialistiseen kilpaan myöhäisessä vaiheessa hankautuivat edelleen vanhempien valtojen asettamiin rajoihin. Toinen maailmansota puhkesi vain 20 vuotta rauhankonferenssin jälkeen, jonka oli oletettu aloittaneen uuden kansainvälisen järjestyksen. Välivuodet olivat pahentaneet kaikkia ensimmäistä maailmansotaa luonnehtineita siivottomuuksia. Enemmän elämiä söivät hirvittävämmät aseet ja tämä huipentui Yhdysvaltain jo lyötyä Japania vastaan käyttämään atomipommiin. Siviilit olivat enemmän kuin koskaan sodankäynnin maalina, kuten Britannian suorittamat Dresdenin ja muiden Saksan kaupunkien tehopommitukset osoittivat. Venäläiset yksin menettivät kuolleina 20 miljoonaa.
Entisajassa ei ole mitään romantisoitavaa, vaan siellä päät putosiva ja miekat lävistivät.
Pikkuisen eri asia tappaa naamatusten kirveellä/miekalla kuin painamalla pommin nappia... Ja toinen juttu on että luuletko tosiaan että Hunnien Attila ja hunni joukkoinen heilutteli miekkaansa vain pari kertaa kymmeniä vuosia kestäneessä sodassa?
Oli vähän tuo västön määräkin toista...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
muistetaan vielä se, että eniten uhreja nykysodissa tekevät " kristityt" : vietnamissa jenkit, irakissa jenkit. lähtevät aina vieraalle maalle riehumaan. sisällissodat eri asia. suomenkin verisin aika oli kansalaissota.
historia ei ole sama mitä Hollywood leffat näyttää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
muistetaan vielä se, että eniten uhreja nykysodissa tekevät " kristityt" : vietnamissa jenkit, irakissa jenkit. lähtevät aina vieraalle maalle riehumaan. sisällissodat eri asia. suomenkin verisin aika oli kansalaissota.
Joten luonnontieteistä on kysymys.
Vierailija:
Myös filosofia ja etiikka ovat tieteenaloja. Ne käsittelevät mm. tätä kysymystä:Vierailija:
Tiede ei siis yritäkään vastata uskonnon perimmäiseen kysymykseen " miksi olemme olemassa" . Tieteen tehtävä on todistaa miten asiat ovat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvä kirjoitus ja totta turiset... mutta mikä teki entisistä ajoista sen parempia?
Ihmisiä ole REILUSTI vähemmän, kuolleisuus valtava ja ihmisten keskimääräinen eli-ikä varmaan n. 40v.
Historiassa ei ollut juri lainkaan rauhaa. Oli tappavia tauteja, sotia, julmuuksia kuten ristinretket, noita vainot jne jne. Kuka piti kirjaa silloin kaikista kuolleista? Ja ennen kaikkea prosentuaalisesti väestöön?
Minusta hiukan epäselvää onko ajat kauheasti huonontuneet... Enemmänkin pysyneet samana. Ajan saatossa mittasuhteet muuttuneet, on kadonnut ongelmia ja tullut uusia tilalle.
mutta tuon kirjoittaja kirjoitti, että " TIETEEN tehtävä on todistaa" ...
Vierailija:
Joten luonnontieteistä on kysymys.Vierailija:
Myös filosofia ja etiikka ovat tieteenaloja. Ne käsittelevät mm. tätä kysymystä:Vierailija:
Tiede ei siis yritäkään vastata uskonnon perimmäiseen kysymykseen " miksi olemme olemassa" . Tieteen tehtävä on todistaa miten asiat ovat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On selvää muuten että rikollisuus on kovasti kasvanut, ei ennen vanhuksia ryöstelty viikottain niinkuin nyt.
täällä Euroopassa on nykyään VÄHEMMÄN sotia, VÄHEMMÄN saiaita, VÄHEMMÄN köyhiä, VÄHEMMÄN lapsikuolleisuutta ja PIDEMPI-IKÄISIÄ ihmisiä kuin esim. 100 v sitten. Saati aiemmin.
Sama kehitys muuallakin, hiukan hitaammin tulevat vain perässä. Ainoastaan Afrikassa on maita, joissa esim. AIDSin ja Eurooppalaisten siirtomaaisäntien takia kehitys ei kulje samoin.
pohdiskella kyllä voi tieteellisesti.
Vierailija:
mutta tuon kirjoittaja kirjoitti, että " TIETEEN tehtävä on todistaa" ...Vierailija:
Joten luonnontieteistä on kysymys.Vierailija:
Myös filosofia ja etiikka ovat tieteenaloja. Ne käsittelevät mm. tätä kysymystä:Vierailija:
Tiede ei siis yritäkään vastata uskonnon perimmäiseen kysymykseen " miksi olemme olemassa" . Tieteen tehtävä on todistaa miten asiat ovat.
Joo onhan rikollisuus lisääntynyt, samoin väestön kasvu sekä materian määrä. Mitä siltä mummolta olisi 500 vuotta sitten ryöstetty? Essu?
kirjoitetun historian aikana, joten sitä on turha vetää tällaiseen keskusteluun mukaan.
Vierailija:
On selvää muuten että rikollisuus on kovasti kasvanut, ei ennen vanhuksia ryöstelty viikottain niinkuin nyt.
Vierailija:
On selvää muuten että rikollisuus on kovasti kasvanut, ei ennen vanhuksia ryöstelty viikottain niinkuin nyt.
että täällä on typerää porukkaa!
minä en usko _periytyväni_ apinasta, vaan apinat ja minä (ja muut ihmiset) periydymme samasta kantamuodosta. Siksi koen, että ap tarkoitti mm. minua.