¤¤SUURperheelliset viikkoon 50¤¤
Kommentit (19)
Kiitoksia ädälle uudsta pinosta! Vähän samoja ajatuksia oli, jotta en kai minä ole pinoa avaamassa;) Niin hiljaiselta täällä näytti loppuviikolla. Taitaa olla joulukiireet, jotka pitää väen kiireisenä?!? Niin ja tosiaan noita remonttikiireitä joillakin, huh. Nostan kyllä teille hattua, kun jaksatte moista touhuta!
Jokos Annlinn on saanut muuttopuuhat ohi? Tulehan sitten kertoilemaan, miltä tuntuu taas seistä Suomen kamaralla =)
Onko teillä muilla lapsissa havaittavissa mitään joulunodotusjännitystä? Ja miten se ilmenee? Mä ainakin pistän tuon joulun piikkiin, kun meillä alkaa illat olla yhtä kaaosta. Iltavilli yltyy kolmella pienimmällä ihan mahdottomaksi ja nukkumaan ei malteta ruveta millään. On jotenkin tosi raskasta ollut, kun ennen kaksi pienintä simahti kahdeksan pintaan ja seuraavakin jo tunnin sisällä, niin nykyään menee aina järkiään kaksi-kolmekin tuntia myöhempään. Eivät vain malta asettua, sängystä noustaan sen tuhat kertaa leikkimään tai kyselemään jotakin. Että ei sitten ole sitä kuuluisaa omaa aikaa pätkän vertaa. Alkaa olla välillä tällä mammalla hermo hiukan kireällä...
Viikonloppuna valvotti hammaskin. Pakko oli sitten jo tilata hammaslääkäriaika, onhan tuosta edellisestä hurahtanutkin nelisen vuotta... (Nolottaa tunnustaa, mutta tuli viimeksi pikku kammo.)
Ja viime yön näin painajaisia tsunamista. Oli kyllä karmea uni. Siksi varmaan uniini puski tuo hirvittävä tapaus, kun viikonloppuna oli vierailulla ystäväperhe, joka on lähdössä jouluksi Thaimaahan. Ja heidän joukossaan on sellaisia, jotka olivat tuolla myös tapaninpäivänä -04.
Että näin väsyneissä omanapaisissa tunnelmissa tällä kertaa.
Pikkis 32+5 (?)
Kysyit, näkyykö joulun lähestyminen jälkikasvun käyttäytymisessä. Kyllä meilläkin tahtoo tuo nukkumaan rupeaminen vähän venyä tavallista pidempään. Toisaalta olen ehkä itsekin _hieman_ lepsumpi kuin aiemmin, kun tuntuu, että ovat jo niin loppusuoralla ennen joululoman alkua, mutta ei nyt kuitenkaan mistään isoista heitoista ole kyse. Mutta jotenkin varsinkin 6- ja 7-vuotiaat tytöt on vähän tavallista levottomampia eikä nukahtaminen käy niin kätevästi kuin aiemmin.
Mutta kaikista hankalimmaksi nukkujaksi tai siis nukahtajaksi on nyt heittäytynyt meidän 1v.3kk kuopus. Ennen nukahti niin helposti, niin nyt vaan valvoo ja valvoo. Kainalossa nukuttelen, niin pyörii vaan. Sitten lopulta vielä yhdentoista aikaan tai vieläkin myöhemmin tekee kakat ja sen jälkeen alkaa pian se ihan oikea väsymys ja lopulta nukahtaa nopeasti. No, kaksi iltaa tässä on vasta ollut näitä sitkaita. Onneksi yöt ovat sitten muuten rauhoittuneet. Saan itse nukkua paljon pidempiä pätkiä heräämättä ja neiti rauhoittuu, kun laittaa vaan tutin suuhun. Aiemmin piti käydä maitopullo hakemassa jo esim. kahden aikaan yöllä. Nyt oon hakenut varmaan siinä kuuden maissa.
Jeps, mutta nyt täytyy lähteä hampaat pesemään ja nukkumaan. Tuhma/tyhmä minä, kun aina tällä tavalla valvon!!!
neronja rv 32+2
Mukavaa viikonalkua kaikille! Taitaa tosiaan suurperheen äiteillä olla niin paljon hommaa näin joulun alla, että pino pysyy hiljaisena... Yritetään kuitenkin välillä piipahtaa! :)
Multa on mennyt yöunet... En tiiä miksi valvottaa, mutta iltaisin en meinaa saada unta ja yöllä herään monta kertaa ja makaan valveilla... :( Eikä isännän kuorsaaminen auta yhtään asiaa... :( Toissayön nukuinkin ihmeen hyvin, mutta siihen selitys löytyi siitä, että mies oli nukkunut huonosti. Eli ei kuorsannut! ;) Kuopuskin nukkuu meidän keskellä ja välillä sopivaa asentoa on vaikea löytää masun kans... Eli valitusvirttä...
Mutta huomenna on neuvolalääkäri ja odotan sitä enemmän kuin innolla! Mitähän kohdunsuulle kuuluu..? Pientä pissavaivaakin on ollut, joten saa nähdä joutuuko lääkekuurin napsimaan. Vauvan sydänääniä odotan taas eniten. Lääkäriltäkin haluan veikkauksen sukupuolesta äänten perusteella... ;)
Onhan meriutu kunnossa? Jokohan alkuraskauden ultra on takana?
Eilen hankittiin sitten viimeiset joululahjatkin ja illan niitä paketoinkin. Kortit on kans kirjoitettu ja pitäisi saada tällä viikolla postiin. Myös joulukukat ym. ajateltiin jo viikonloppuna viedä isomummuille jne... Saa sitten keskittyä laittamaan joulua tosissaan kotiin. Lapsilla alkaa tosiaan olla jo jännät paikat ja kyllä meillä koululaiset jo laskee öitä jouluaattoon. Ekaluokkalainen neiti oli löytänyt lahjakätköni ja ilmeisesti vähän niitä penkonutkin... :/ Onneksi nyt ovat paketissa suojassa silmäpareilta! :)) Saatteko te äipät lahjoja? Meillä mies antaa aina jotain ja lisäksi omat vanhemmat ja appivanhemmat muistavat. Mitään erityistä en kyllä koskaan osaa edes toivoa, mutta kivahan se on jotain pientä yllätystä paketista löytää. Vaikkakin oma riemu syntyy aina siitä, että lapset ovat niin onnellisia saamistaan paketeista! :)) Minä odotan vain joulurauhaa, hyvää ruokaa ja konvehteja! ;) Nam!
Täytyy kai alkaa jollekin kun on päivän rauhallisin hetki meneillään. Koululaiset ovat koulussa ja kuopus nukkuu... Laitan huomenna kuulumisia :) Ja toivottavasti moni muukin laittaa!! :)
Omppis rv 25+6
Eli muutto hoidettu ja hengissä selvitty.
Ihana sun suku Omppis kun ne suakin joululahjoilla muistaa, (voi kun olis mullakin)...(huokailee Annlinn). Mä kun en edes kukkia saa synnytyssairaalaan (ne kun on niin kalliita ja senkin rahan voi säästää johonkin tarpeelliseen ...(äitini sanoja lainaten) niin ei ole toivookaan mitään joululahjoja odottaa, ainoastaan mies kysyy mitä haluan ja oikeastaan antaa rahaa mun toteuttaa itseäni eli varmaan otan lahjakortin kosmetologille täydellisineen hoitoineen.
Pikkis säkin olet niin ihana, vai et olisi tupatarkastukseen suostunut. Mun isotäti on niin huvittava tossa tarkastusasiassa ettei kukaan muu vedä hänelle vertoja ja kun hän siiis aivan varmasti luuleen toimivansa oikein ja hyvin käytöstapojen mukaisesti ja on niin hieno ja kuuluu parempaan säätyluokkaan omasta mielestään kun on jopa kerran ollut presidentin itsenäisyyspäiväjuhlissa. Eli isotädin mielestä se on kunnia kun hän vierailee tälläisen tavallisen rahvaan perheessä, ei sen puoleen mutta kun tällä tavallisella rahvaalla on miehensä kanssa hauskaa pitkän aikaan kun saa naureskella tädin selän takana... hahahaa.
Ihanaa oli päästä hipelöimään tota äitiyspakkausta on ne niin ihania siis noi vauvatavarat. Lisäksi kävin kummityttöni luona ristiäiset pidetään tammikuussa joten vielä kerkiin hankkia tälle söpöliinille vaikka mitä.
Kyllä tuntuu ahtaalta olla kerrostalossa tosin lapsilla on hauskaa nähdä kavereita kertoa millaista Ruotsissa oli.
Luciajuhla on torstaina ja voi miten odotan sitä jotenkin silloin tuntuu että joulu on tosi lähellä.
Annlinn
hirveä viikko takana :o( ollaan oltu ilman tiskiallasta,tiskikonetta ja hellaa nyt viikko ja voitte vain kuvitella kuinka vaikeaa se on 4 lapsen ja kahden aikuisen taloudessa. Pinna tiukalla niin miehellä kuin mullakin. Tänään saadaan kuitenkin jo lattia valmiiksi ja hella käyttöön. Sitten olisi enää kalusteiden kasausta ja loppu viilausta. Olen ollut ihan hirveän väsynyt ja toisinaan on yötkin mennyt remontoidessa kun työt tunkee uniin ja aamulla herää aivan puhki kun koko yön on remontoinut unissaan :o/
Eilen oli neuvola ja painoa tullut ihan hirveästi melkein 14 kiloa nyt koko aikana... nyt pitää rueta kattomaan mitä suuhun pistää ja kuinka paljon ettei tule ihan hirveitä lukemia maaliskuussa. Muuten kaikki oli ok.
sf mitta oli komeat 27cm! ja vauva perätilassa. Eka kerran tuli mieleen että entä jos se jääkin niin ja päädyn leikkauspöydälle. Pettymys olisi kyllä suuri kun odotan niin alatie synnytystä vaikka se samalla pelottaa. Täytyy kai kuitenkin valmistautua siihen että siihenkin voi joutua.... hö!
Vauva istuu ihan kummasti masussa :o) selkä mun selkärankaa vasten jalat vasemmassa lonkassa ja pää oikealla ylhäällä :o) ja pyly häntäluun päällä. Hassu kaveri :o)
nyt pitää mennä asentamaan loput lattiasta ja sitten saunaan rentoutumaan. Huomenna olisi tarkoitus kaivaa joulukoristeita vihdoin esille.
Niiloakseli rv 27+1
Ja kiva oli kuulla sekä Annlinnin kuulumiset että Niiloakselin remppatarinat! :) Mua kans Niiloakseli pelottaa huomenna neuvolassa kuulla kuinka mahtavasti olen paisunut... viimeksi oli 6 kg, mutta nyt varmasti kivasti lisää...herkut maistuu ja joulu edessä...kääk! Mutta vaunuillaan sitten vauvojemme kanssa ja imetetään ahkerasti. Kyllä ne kilot karisee! Ja jos tässä nyt viimeistä kertaa raskaana ollaan, nythän on " viimeinen" tilaisuus paisua!! ;)
Sain päivällä oikean siivousvimman päälle ja nyt syönnin jälkeen olo on ihan sippi. Loppuillan aionkin vain olla. Saunaan pitäisi mennä kuopuksen kanssa ja Pako pitää tietty katsoa.
Mutta huomenna lisää! :)
O
täällähän olikin monen kuulumisia =)
Hienoa Annlinn, että olette " kunnialla" selvinneet takaisin! Mulle tulee tuosta sun tätistä, tai isotätistä siis, jotenkin elävästi mieleen laulu " Oooon mulla hauska täti, tuo täti Moonika....." ;) Varmasti ihan oma upea persoonansa, onneksi meitä on niin monenlaisia ihmisiä, muuten ois tämä tellus aika tylsä paikka asustella.
Voi, nuo Luciajuhlat on jotenkin musta tuntunut aina kauhean hienolta jutulta. En ole koskaan sellaisissa ollut tai asunutkaan paikkakunnilla, joissa sitä vietettäisiin.
Äläkä sure, et oo ainoa, joka ei saa vanhemmilta lahjoja. Meillä se tosin on ihan itse toivottua. Tänä vuonna vähennettiin vielä radikaalisti lahjojen määrää, sanottiin kaikille aiempina vuosina " lahjotuille" sukulaisille, että me ostamme nyt vain omille ja kummilapsille, ja toivomme heidänkin jättävän meidän lahjat ostamatta. Että vielä vähempi lahoja tulossa, nyyh ;))
Neronja, meitähän on sitten ainakin kaksi yökyöpeliä. Mylla venyy nykyään aina pikkutunneille. Onpa lohduttavaa kuulla, että on muuallakin näitä nukahtamisvaikeuksia/levottomuutta näin joulun lähestyessä. Toivottavasti sielläkin helpottaa!
Omppuäipälle mukavaa neuvolakäyntiä huomiselle! Enpä ole muuten hoksinut kysellä lääkärin tai edes terkan veikkausta sukupuolesta sydänäänten perusteella. Pitääpä muistaa ensi kerralla. Tuuhan sinä kertomaan kumpaa veikkasi!
Tuo lasten ilo jouluna onkin myös mun mielestä joulun paras asia.
Teillä onkin joululahjukset mukavalla mallilla, kun kaikki on hankittu! Ei tarvi kiireessä enää etsiskellä. Meillä myös ekaa kertaa näin " ajoissa" lähes kaikki hommattuna. Yksi esikoisen ja yhden kummitytön lahja on vielä kaupassa.
Niiloakselille jaksuja sinne rempan keskelle. Ajattele, että kohta se on ohi ja saat ihastella valmista jälkeä jouluisessa kodissa!! Siinä on sitten hyvä vauvankin heitellä volttia äitin masussa ja asettautua oikeisiin asemiin jalat taivasta kohti. Oletko muuten konttaillut kovasti siellä remontin touhuissa? Silloinhan vauvoilla on eniten tilaa pyörähdellä ympäri, joten jospa siksi onkin perätilassa. Onneksi tässä on vielä aikaa, joten ehtii varmasti vielä kääntyä. Uskotaan ja toivotaan niin.
Missäs vaiheessa muuten pesette/olette pesseet vauvelin vaatteet? Ja käytättekö hajusteettomia aineita? Arvelin vain tällaista pientä gallupin tynkää heittää ilmaan, itse kun en vielä ole nautiskellut pyykkinarulla roikkuvista pikkupyykeistä. Kohtapuoliin kai pitäisi. Kahdelle ekalle olen käyttänyt aluksi hajusteettomia pesuaineita, mutta kaksoille pesin alusta asti ihan tuoksullisilla - oon sen sortin friikki, että tykkään hyvän tuoksuisista vaatteista.
Me käytiin tänään se vuoden lähes ainoa kahdenkeskinen reissu miehen kanssa.. ELi siis jouluostoksilla. Ja saatiin lahja-asiat tosi hyvälle mallille, kuten tuolla Omppikselle jo raapustinkin. Oli niin hyvä lämmin hellä mieli, kun kotia saavuttiin, vaan niinpä katkesi ihana olo kuin kanan lento. Äitini oli päivällä ammana, koska mulla oli silloin neuvola (jossa kaikki ok, ja se ihan oma neuvolan täti peräti lupasi uuden vuoden puolella lähetettä äitipolille) ja hammaslääkäri (jossa kaikki ei ok, taas revitään yksi hammas pois...). No niin, siis äitini oli jo päivän meillä, joten sen vuoksi me olimme pakotettuja pyytämään anoppia illaksi. Ja appi seurasi tietenkin vanavedessä. Ja auta armias, kun tulimme kotiin, niin ensimmäisenä sanoi, että he ei sitten enää ole ammoja ja haukkui meidän lapset, kun olivat kuulemma niin villejä. Minä koitin sanoa, että iskeehän se ilta-villi jo siihen aikaan, varsinkin kun ollut erikoisempi päivä. Appiukon mielestä mieheni pitäisi koittaa kasvattaa lapsiamme. Johon minä en enää puhunut mitään. Pahoitin kyllä niin mieleni, ja loukkaannuin oikein verisesti, kun heidän lähdettyään selvisi lisää juttuja. Esikoinen kartoitti tilannetta, ja tuo villiys oli ollut sitä, kun nelivuotias oli siirtänyt vähän mattoa, kun halusi luistella sukilla. Ei papan mielestä saanut mattoja siirtää. Noh, nelivuotias oli siinä sitten itkeä tirauttanut, ja onnistunut päästämään jonkun ärräpään... Kerran olivat kisanneet, kuka saa päästää kissan ulos. Eli ihan normaalia meidän arjessa. EI mielestäni mitenkään hirveää, uudenlaisia kasvatusmetodeja vaativaa. Saisi kyllä meidän appi katsoa peiliin ja pitkään. Ja anoppi myös. Ihme, etteivät enempää riehuneet, kun mummu ja pappa eivät päästäneet lapsia koko illan aikana yläkertaan, jossa lasten huone ja lelut on! Eivätkä olleet tarjonneet lapsille ruokaa, jonka tiesivät odottavan jääkaapissa lämmitystä. Vähän leipää olivat sentään antaneet syötäväksi. Tätäkin kyllä ihmettelin, anoppi kyllä on ennen ammatessaan kokkaillutkin mieluusti jotain. Mutta jostain syystä minun soppaani ei kelvannut koskea;/ Ai niin, taas oli anoppi kääntänyt järjestystäkin. Miten tässä jaksais aina vaan niellä nämä asiat?!? Jatkossa ei tarvi appiukon ainakaan pelätä, että pyydettäis ammaksi. Voi ristus sentään. Kyllä mä tiedän, että appiukko alkaa olla jo vanha näihin juttuihin, ja on vielä niin pirun jääräpäinen ja luulee olevansa aina oikeassa. Mutta pitäis nyt silti aikuisen ihmisen älytä mitä sopii sanoa ja mitä ei. Varsinkin, jos ei ole aihetta.
Voi apua, nyt mä taas innostuin vuodattamaan näistä appivanhemmista, suokaa anteeksi! Mutta helpotti vähän johonkin päästellä. Miestä en poloista viitsi enempä rasittaa asialla, hän kun kärsii varmaan isänsä käytöksestä ihan tarpeeksi muutenkin.
Jees, kyllä nyt peti kutsuu (vai oliko se mies;)
Pikkis, ja viikot näin uuden vuorokauden puolella tasan 33
..kun mä luin Pikkis sun kuulumiset. On toi sun anoppi aika epele taitaa sun kodin järjestys käydä niin anopin esteettiseen silmään että pakkohan sitä on tavaroita siirrellä, niin ja mun kun piti kysyä kun olen aiemmin kuullut että siellä Pohjanmaalla kutsutaan lastenhoitajia " ammaksi" (ruotsiksi muuten imettää, imettäjä) eli kutsutaanko missään muualla kun ainakaan täällä p-k seudulla sellaista ei kuule.
Neronjalta piti kysyä että sanoppas mikä ehkäisee veritulppariskiä jaloissa, kun mulla on nyt kauhea päähän pinttymä tosta toisesta jalasta kun se turpoo helpommin kun toinen eli pitäiskö käyttää sellaisia lentosukkia vai mitä suosittelisit.
Mun eskarilainen on nyt kotona hirveässä räkätaudissa joten ihanaa kun Märtan lisäksi on oikea vauveli.
Muuten ostatteko te muut masuvauvelillekin joululahjoja mun kun täytyy tunnustaa että meillä lapset on olleet niin huomaavaisia että on jos minkäkin moista oheistarviketta ja toi mun keskimmäinen poika olis ostanut potan mutta onneksi kerkesin sanomaan ettei se vauveli ihan heti sitä tarvitse. Helistimiä on mun tyttö haalinut ja mullahan on ne meluherkät korvat että innoissani olen. Hölmöin ostos oli varmaan toi taaperokärry jonka mieheni antoi tän eskarilaisen hankkia eli kun hän aikoo aivan ensimmäiseksi opettaa vauvan kävelemään.
Mä pesin juuri kaikki vauvan vaatteet ja käytin omo coloria mun vauvat kun ei ole koskaan saaneet mitään pesuaine allergiaa mutta eikö sitä jossain ihan lue että vastsyntyneen vaatteet pitäisi pestä hajusteettomilla pesuaineilla.
Kuinka moni muuten menee lasten kanssa joulukirkkoon jouluaattona tai joulupäivänä? Me ollaan ahkeria kirkossakävijöitä eli menen varmaan yöpalvelukseen joka alkaa 24.00 ja otan ainakin osan koululaisista mukaan.
Täytyy laittaa nyt tolle mun murulille ruokaa ja alkaa katsoa vaikka jotain kivaa leffaa. Märtakin naiuttii kun toi eskarilainen on kotona ja on joku rapsuttaja, rupsuttaja.
Annlinn
Vihdoin sain taas itsestäni sen verran irti ja kirjauduttua sivustolle. Olen kyllä ahkerasti seurannut keskusteluja taas tuolta taka-alalta :)
Annlinnille tervetuloa takaisin Suomen kamaralle! Mitenkäs pieni koiravauveli on sopeutunut muutosta? Täälläkin vielä niin selvässä muistissa tuo koiran pentuaika, kuinka suloista ja ihanaa se onkaan! Meidän perheeseen tuli pieni karvainen pallero huhtikuussa, nyt eletään ihanaa koiran murrosikää, ja toivoa vain saattaa, että tuo vaihe menisi pian ohi!
Niiloakselille (meniköhän nimimerkki oikein...) voimia ja pitkää pinnaa remontin keskelle!!! Meille sattui kesällä pienimuotoinen vesivahinko keittiössä (jääkaapin kondenssivettä oli valunut pienen alueen varran lomalla oloaikanamme parketille) jonka vuoksi keittiön parketti meni uusiksi. Ja kun edellinen omistaja oli aikoinaan laittanut parketin yhtenäisenä eteisen kautta olohuoneeseen, niin koko lattia meni uusiksi. Tällöin meilläkin elettiin ilman hellaa ym. " ylellisyyttä" , ja kyllä sai laittaa kaiken mielikuvituksen peliin, että sai tälläiselle pesueelle lämpimän ruuan! Meillä kyllä oli vuokra-asuntovaunu käytössä pihassa, jossa yövyimme, mutta -yllätys yllätys- siellä olevaa kaasuhellaa emme saaneet toimimaan. Mutta, onneksi remontti ei kestänyt ikuisuutta, ja kylläpä keitetyt perunat kastikkeen kera maistuivatkin sen jälkeen luksusruualta! Voitte vaan muuten kuvitella, miten extremeä on asua neljän lapsen, kahden aikuisen ja koiran kanssa asuntovaunussa pari viikkoa, ja siihen iski vielä raju vatsatauti!! Ei isäntä enää innostunut ajatuksesta ensi kesänä vaunureissulle, miksiköhän ;)
( . ) Supistelut jatkuvat, mutta sisäsuu on pysynyt onneksi kiinni. Viime viikolla lääkäri antoi nootin, ettei töihin ole enää palaamista ennen vauvelin syntymää. Eli nyt ollaan sitten totuteltu taas kotona olemiseen. Mutta on ihana, kun nuorimmainenkin saa olla nyt kotona, tosin nyt jouluun saakka on vielä puolikkaana hoidossa, kun hoidossa on paljon jouluvalmisteluja, joissa haluaa olla mukana. Mutta sitten saamme olla ja nauttia kotona olosta :) Nyt vaan iski sellainen lentsu, etten muista milloin olen tällaisen taudin sairastanut. Joka paikka on niin tukossa ja limassa, ettei kohta henki kulje. Sunnuntaina oli pakko jo hakea päivystyksestä kuuri poskiontelotulehdukseen, ja tuntuu että tauti vaan jatkuu ja jatkuu ja jatkuu... Kun voisi edes nenäsumutetta käyttää, mutta ei kuulemma ole oikein sellaista sumutetta. Ilmeisesti nyt elimistä antoi luvan sairastua, kun työt on tältäerää ohi :/
Masuötökällä alkaa ilmeisesti olla jo tilan ahtautta, kun liikkeet ovat jo etupäässä sellaista mutjuutusta, tosin nukkumaan mentäessä alkaa kyllä sellainen iltavilli, että välillä tuntuu että mahanahka repeää.
Täällä viihdytään myös koko ajan perätilassa, potkut tulee tuonne alas ja suolistoon. Saapa nähä, malttaako kääntyä ajoissa.
Mutta nyt on käytettävä koira pihalla, on jo näkyy kova hätä!
Piparin tuoksuista joulun odotusta kaikille suurperheellisille ja pidetään peukkuja, että saisimme koko maahaan valkoisen lumipeitteen jouluksi!
N@nne + masuötökkä 30+5
Meilläkin käydään koko perheen voimin joulukirkossa. Me käydään jo klo 14 hartaudessa aattona, jonka jälkeen käymme haudalla. Hartaus on tarkoitetttu juuri lapsiperheille, ja meillä ainakin lapset tykkäävät. Ja meistä vanhemmistakin on ihana rauhoittua joulun viettoon.
Vauvan vaatteita en ole vielä pessyt, meillä käytetään muutenkin hajusteetonta pesuainetta tyttären herkän ihon vuoksi, joten pesen vauvan vaatteet varmaan sillä samalla. Sitten kunhan siihen ryhdyn...
Mutta nyt on mentävä, koira odottaa jo ovan suussa koivet ristissä :)
Kiva kuulla taas sinustakin n@nne! :)
Pikkis kyseli vauvanvaatteiden pesusta. Itse en ole vielä aloittanut, mutta ajattelin kyllä käyttää hajusteetonta pesuainetta kun sen aika koittaa. Näin olen tehnyt aina aikaisemminkin, kaiken varalta. Pyykkäämisen aloitan ensi vuoden puolella. :)
Annlinn, teidän perhe on ollut ihana kun olette jo vauvallekin hankkineet lahjoja! :) Minäkin äitilleni sanoin kun kyseli mitä minä ja ukkokultani haluttaisiin lahjaksi, että osta vaikka vauvanvaatetta! ;) Kun itselleni en mitään erityistä toivo.
Ja sitten tämän päivän neuvola-ja lääkärikuulumisiin... :) Kaikki oli edelleen hienosti. Verenpaineet 102/62 ja hb 120 eli ei lisärautaa vieläkään! :) Painoa on tullut alkuasetelmista lisää tasan 7 kg, vaikka enempää pelkäsin...no, katsotaan sitten joulun jälkeen! ;) Sf-mitta on 23 ja vauvan sydämensyke taas 150. :) Lääkäri ei lähtenyt veikkaamaan sukupuolta äänten perusteella vaan totesi:Tiheät äänet kuin tytöllä ja pontevat äänet kuin pojalla... ;) Muistanette sen neuvolantätini veikkauksen:ponteva poika tai touhukas tyttö... ;) Eli arvuuttelu jatkukoon! ;) Mutta kysypäs pikkis sinäkin ihan ohan mielenkiinnosta ensi kerralla! Paikat oli muutes napakasti kiinni ja kohdunkaulaa 3 cm... :)
Nyt nuhainen kuopus hermostuu odottelemaan äitiä... Mentävä on....
Omppis rv 26 tasan!
Omppuäippä kysyi lahjoista, että saako äipät niitä. Kyllä minä joka joulu aina jotain saan :-). Mies ostaa jotain (viimeksikös minä sain sen mp3-soittimen, oli vanhalla vähän opettelemista enkä ole vieläkään tottunut käyttämään sitä... lenkillä käydessähän se olis hyvä, mutta kun ei oo tullut lenkkeiltyäkään), äidiltäni saan aina myös jotain ja kyllä ne anoppi ja appikin ovat tainneet joka joulu muistaa.
Tervetuloa Annlinnille Suomeen! On varmasti totuttelua Ruotsin ja Huvikummun jälkeen :-). Kysyit tukisukista. Voisin suositella ainakin Instrussa myytäviä lentosukkia. Mielestäni sopiva puristus joka kohdassa. Edellisessä raskaudessa ostin yhdet sukat Instrusta ja toiset CM:stä. Niillä CM:n sukilla ei tehnyt mitään. Olikohan se, että ne puristi siitä yläosastaan liikaa vai mikähän niissä oli, mutta en pystynyt niitä pitämään. Vai turpoaa sinullakin toinen jalka helpommin kuin toinen. Mullahan on ihan sama juttu. Kerran tai pari olen pitänyt lentosukkia, mutta muuten oon pärjännyt jalkojen nostamisella ylös. Just tuossa jalassa, joka mulla herkemmin turpoaa, on myös huomattavasti pahemmat suonikohjut. Olis kyllä ollut syytä pitää tukisukkia...
Niiloakselille jaksuja remontin keskelle. Ei kyllä kateeksi käy, mutta onneksi lopussa kiitos seisoo eli saatte sit varmasti ihanan keittiön jouluksi!
Pikkukakkonen kysyi vauvan vaatteiden pesusta. Minä ne tässä jo joku aika sitten pesaisin. En tykkää yhtään hajustetuista pesuaineista, joten pesen hajustamattomalla Daily Sensitivellä. Se käy kestovaipoillekin, joten passaa mulle. Pikkiksellä tuntuu olevan kestämistä omissa appivanhemmissaan. Kyllä minäkin olen moooonet kerrat hermoni menettänyt omieni kanssa, varsinkin anopin. Se kun ei oo koskaan osannut lapsenlapsilleen minkäänlaista jöötä pitää ja herkkuja on syöttänyt jo pienestä lähtien aina kun vaan on silmä välttänyt. Monta kertaa oon asiasta räjähtänyt, mutta ei mitään vaikutusta. No, aika mukavasti kuitenkin pärjäillään. Asuvatkin vain kivenheiton päässä. Onhan heistä tosi monta kertaa apua ollut, lapsenlikkana ym. Iäkkäitäkin jo ovat. Anoppi täytti just 75 ja appi on pari vuotta nuorempi.
Annlinn taisi kysyä joulukirkossa käynnistä. Lapsuudenkodissani asuessani meillä oli tapana käydä aattona vesperissä (sillä nimellä sitä mielestäni kutsuttiin?). Kirkko oli vain 5 km päässä, joten helppo oli mennä ja kirkko oli tosiaan aina aivan ääriään myöten täynnä. Nyt meillä on kirkolle matkaa 32 km. Ei olla käyty täällä asuessani kertaakaan joulukirkossa enkä edes tiedä, mitä siellä olis esim. aattona tarjolla. Tosi ihanahan se olis käydä. Toisaalta en tiedä, löytäisinkö täkäläisestä kirkosta sitä tunnelmaa kuin lapsuuteni kirkossa oli.
Omat kuulumiset kopsaan tuolta helmikuisten pinosta, kun muuten mulla menee tähän viestiin iäisyys ;-). Täytyy kohta lähteä ekaluokkalaista hakemaan kaverinsa luota, joten alkaa jo kiirettä pukata.
Eilen oli neuvola. Painoa on tullut koko raskausaikana 6,9 kg. Hb oli nyt vihdoin lähtenyt nousuun, oli peräti 129. Sf-mitta oli 31, tasoittumaan päin. Verenpaine 118/65 ja vauvan syke 140. Tuntui nukkuvan just silloin, kun ei ruvennut liikehtimään, vaikka masua tunnusteltiin. Ensi to onkin sitten seuraava äitipolikäynti.
Masuneiti välillä puskee itseään ikävästi. Liekö mulla kohtu sen mallinen, kun tuo meidän edellinenkin neiti oli masussa niin, että pää oli tuonne peräsuoleen päin. Nytkin on th sanonut, että pää on tosi syvällä tuolla takana. Sit kun alkaa puskea tuolla masussa, niin aika ikävältä tuntuu tuonne takalistoon päin kuten kyllä myös itse asiassa etupuolellekin. No, mukava on aina silitellä masusta kohoavia " kuhmuja" .
Jäipäs tuossa vielä kertomatta, kun mähän täällä jo aiemmin kirjoitin, että olis Vuokattiin meno ensi viikonloppuna. No, nyt asiassa kävi niin, että mä kieltäydyin lähtemästä ;-). Siis kun mua ei innostanut sinne lähtö tippaakaan. Ensin suurella työllä pakata isolle porukalle, sitten majoittautuminen mökkiin, kaupassa käynti, että saadaan porukalle sapuskaa, petien tekeminen ja siinä sitten kaikessa hässäkässä saman aikaisesti poika vaatii jompaa kumpaa meistä aikuisista (minä ja äitini) lähtemään seurakseen laskettelurinteen juurelle ja tytöt taas vaatii lähtemään leikkipaikalle. Ja siinä pitäis sitten myös huolehtia 1-vuotiaasta. Ilta olis sit kans yhtä hässäkkää saunomisineen ja itse kullekin nukkumapaikan " etsimisineen" . Missä esim. 1-vuotias nukkuis. Seuraava päivä taas yhtä hässäkkää, kun lapset tietysti heti tahtoo yksi laskettelemaan ja toiset leikkipaikalle. Ja sunnuntai meniskin sitten melkein lähtösiivousta tehdessä, kun äitini siivooaa aina niin tarkkaan ja pakko tietysti ite olla kaverina, ettei toisen tarvii yksin rehkiä. Tein siis ihan totaalisen tenän. Siis kun ei vaan kerta kaikkiaan huvita. Kotona pääsee niin paljon helpommalla. Ei tuosta perumisesta onneksi koidu mitään kustannuksia, koska on pankin asiakkailleen vuokraama mökki, joten mitään ei tarvii maksaa, jos ei mökkiä käytä. Onneksi tosi reilua.
Nyt on suunnitelmissa, että mennään sunnuntaina koko perheellä Kajaaniin ja iskä ensin luisteluttaa halukkaita isolla jääradalla ja sitten mennään uimahalliin. Siitä onkin ikuisuus kun ollaan viimeksi uimassa käyty. No kesällä järvessä viimeksi. Ja sit olis tarkoitus käydä Koti-Pizzassa syömässä, kun poika viimeksi kaupunkireissulla hekumoi pizzasta eikä sitä silloin saanut. Toivottavasti on ihan kiva päivä ja korvaa tuon Vuokatti-reissun.
Vielä tähän loppuun meidän kuopuksesta sen verran, että ollut tosi vaisuna pari päivää. Ilmeisesti hampaita tulossa, tutti suussa ollut pari päivää melkein jatkuvasti. Puhetta (siis omalla kielellään) ei kuulu juuri ollenkaan ja muutenkin ollut tosi vaisu. Masukin vielä ripulilla oli eilen. No, tänään on kyllä jo onneksi ollut vähän pirteämpi tyttö, mutta vieläkin on välillä parahdellut itkemään, mitä ei kyllä normaalisti tee. Eilen olis ollut influenssarokotuksen toinen piikitys, mutta eivät sitten pistäneet, kun öisin ollut yskää ja sit vielä oli se ripuli ja yleinen vaisuus. Sanoivat, että pistetään sitten, kun neiti on terve.
Nyt tästä tuli kyllä ihan megapitkä viesti, mutta harppokaa yli, jos tuntuu liian pitkäveteiseltä ;-).
neronja rv 32+3
Meille syntyi 10 pvää yli lasketun ajan poika sunnuntaina 2.12.2007
klo 23.57 paino 3940 kg, pituus 52 cm ja pipo 36 cm.
Synnytys sujui hyvin ja nopeasti ilman kivunlievitystä ja kotiin päästiin kolmantena päivänä synnytyksestä.
Eka viikko ollaan nyt oltu kotona ja hyvion on mennyt, vauva syö n 4 h välein, rintamaitoa riittää ihan hyvin ekaa kertaa ja olen tyytyväinen ettei tuttelin ym kanssa ole tarvinnut läträtä, tosin eipä tissit ole näköetäisyyttä kauemmaksi juurikaan menneet...
Isommat sisarukset kilpailevat kuka saa sylitellä ja hoitaa vauvaa ja ainakin toistaiseksi mustasukkaiskohtauksilta ollaan vältytty..
Jaahas nyt kuuluu ähinää tuolta makkarista...
Oikein mukavaa masunkasvatusiaikaa teille kaikille, nauttikaa täysillä sitten tulee ikävä sitä masua nm kokemusta on !
Isotikru+Tikrunpentu 11 vrk
...Vauvauutisia! Onnea Isotikrulle valtavasti uudesta lapsosesta! Ihanaa varmasti koko perheen nyt joulun tunnelmissa nuuskutella pikkuista vauvelia.
Nyt vasta oikein ajattelin tuota asiaa, josta Annlinnkin haaveili, ja oishan se tosiaan hirveän suloista saada vauva joulun alla. Mutta meidän kohdalla tuskin näin käy, kun laskettuun aikaan vielä tovi matkaa.
Ja meinasin tässä viime viestissä kyselläkin, että ollaanko me tammikuiset seuraavina " jonossa" ? Meistäkin taitaa suurin osa olla siellä kuun loppupuolella. Mutta olihan tosiaan Isotikru, anteeksi unohdus! Onkohan muitakin, ketkä ovat pian nyyttiä hakemassa?
Pikkis 33+
Ja ihanaa vauvaelämää teille!! Ajatella, niin pieni poika kotona... aah... :) Mutta oikeassa olet, masuakin tulee ikävä! Joten mammat, massut pystyyn ja nauttimaan! :))
Mua vaivaa unettomuus... Ihan jo turhauttaa ja hermostuttaa koko nukkumaanmeno kun tiedän ettei uni tule ja sitten kun tulee, se on katkonaista... Aamulla silmiä pakottaa ja olo on ihan epätodellinen... Onko muilla tällaista..? Ei mullakaan aikaisemmin ole ollut... :( Ja toivon että tämä on ohimenevää! Ei tätä kauan jaksa! :(
Tänään vien matot pyykille. Saa jouluna nuuhkia hohtavan puhtaita mattoja! Toinen pojista tuli yöllä myös mahatautiin, joten lakanapyykkiäkin on koneessa ja odottelemassa...
Onko missään lunta? Meillä 5 astetta pakkasta ja kaunis kuura, mutta ei lunta.
Krooh...Taidan oikaista hetkeksi... krooh....(toiveajattelua, että uni tulis...)
Omppis unisena
ihanaa kuulla taas vauvauutisia. Ja jopas sulla meni paljon yli la ajan, mutta joulukuu on tosi hyvä kuu syntyä, ainakin mun mielestä. Joulukalenteristakin löytää oman synttäripäivän.
Mulla oli lääkäri tänään ja oli taas kiva katsella miten pikkupoika potki aivan vinhasti. Painoarvio ei oikein onnistunut mutta suuntaa antava arvio oli yli 2kg mutta alle 2450g. Vauveli oli niin oudossa asennossa että vatsanympäryksestä tuli liian iso ja siksi käsin tunnustellen lääkäri oli sitä mieltä ettei 2450g voi pitää paikkansa vaan että on lähempänä 2kg. Kaikki oli kuitenkin tosi hyvin ja lääkärin mielestä mulla ei ole veritulppariskiä vaikka siitäkin siellä juttelin.
Omppista voin lohduttaa että mulla myös on univaikeuksia tosin pystyn nukkumaan tosi hyvin päivästä kun lapset on koulussa ja eskarissa.
N@nnellako se oli myös tuntumaa näihin koiravauvoihin, meillä Märta aloitti jytsiä pöydänjalkaa ja söpöt pienet hampaanjäljet paljasti syyllisen.
Täytyy kyllä kertoa teille kaikille että tuntuu niin hyvältä olla taas Suomessa.
Täytyy tulla paremmalla ajalla takaisin.....
Annlinn
meillä on remontti ollut just akuutti vaiheessa ja ihan kaikki vapaa aika on mennyt siihen jopa yötä myöten... mutta nyt odotellaan enää työtasoja joten jouluksi VOI olla jo melkein valmista....
mulle on alkanut iskeä vauva paniikki! miten jaksan ja miksi taas kun nyt kuitenki on jo niin helppoa....
puhelin soi
niin tuosta paniikista... onko muilla ilmennyt pientä paniikkia? tuntuu että kaikki vauvaan liittyvä on tekemättä ja aika tuntuu loppuvan kesken koko ajan. Enää 12 viikkoa laskettuun päivään!! ja jos tämä tulee yhtä aikaisin kuin edellinen niin aikaa on 9 viikkoa!! vain! apua!!! pitäisi kaivaa yksi vaatelaatikko varastosta,pitäisi kutoa vaippahousuja,pitäisi pestä vauvan vaatteet yms. ja vielä tuo remontti painaa niskassa koko ajan... huoh! olen tainnut vain kasata itselleni liikaa tekemistä ja kun nämä raskauden pehmentämät aivot tuntuu kelvottomilta mihinkään järkevään ajatteluun niin soppa on valmis :o/
3 vuotias poika on ihan hirveässä uhmassa, potkii,kiroilee,haukkuu,huutaa yms. koko ajan jostain ja varsinkin jos ei saa mitä haluaa niin naapuritkin kuulee.....
Tulipas vali valia mutta koittakaa kestää :o)
Onnea isotikrulle!!! vähän myöhässä mutta kuitenki :o)
Niiloakseli rv 28+0
Koetin kovastihakea vanhaa pinoa, mutta ilmeisesti en jaksanut selata tarpeeksi taaksepäin että olisin sen löytänyt.. Joten antakaa anteeksi, kun en osaa kommentoida mitään kenellekään!! *nolottaa* :/
Joku oli ainakin remontin keskellä elelly, samaa on menossa täälläkin eikä loppua näy.
Ostettiin silloin keskimmäisen syntymää ennen tämä vuonna -71 valmistunu talo, ja remonttia on tehty vuosien varrella pikkuhiljaa. Varasto-autotalli siiven katto vaihtui viimekesänä harjaksi, oli tasakatto. Ikkunat vaihdettiin myös tänä kesänä uusiin, ja siinä ois puuhaa vielä vaikka ja kuinka, kittausta, listoitusta, seinien maalausta.. Ulkovaraston laajennus, ja pannuhuoneen siirto siihen on myös kesken, joudutaan väkisellään tekemään vähitellen kun ei rahatilanne anna myöden kerralla laittaa. Ja lisääkin lainaa on jo pariinkin otteeseen haettu näihin!
Mä kun olen pätkätöissä ollu lähes koko työikäni, ja näitä lapsosiakin siunaantunu aina välillä, niin siksi näin. Mutta kohta tämä alkaisi olla siinä kunnossa, että myydään pois, ja päästään toteuttamaan haavettamme, taloa maalle!! Tonttipaikkaa on jo katseltu sillä silmällä, muttei sitä vielä ole löytyny. Kaikki aikanaan.
Olotila on ollu nyt muutaman päivän jo niin hyvä, että väkisinkin alan miettiä onko massussa kaikki kunnossa.. Ensimmäinen ultra on VASTA 20.12., onneksi sentään ennen joulua. Yksityiselle jos tahtoo, ois lähdettävä tuohon lähikaupunkiin, täällä ei yksityinen ultraa. Ja taitaa se olla niin kallistakin, ettei henno. Näin joulun alla se reilu 100e on iso raha, varsinkin kun odottelen edelleen ensimmäisiä päivärahoja..
Massu on kiva pikkuinen pallo, tosin iltaisin niin turvonnu että vois luulla mun olevan puolivälin lähellä! Rinnatkin ehtineet jo kuppikokoa vaihtaa kertaalleen, tai noh, täytettähän niihin vaan tulee! :D Kiloja oli tullut ensimmäiseen neuvolaan mennessä jo kolme!! joten saas nähdä noinko tää ikä vaikuttaa että niitäkin kertyy enemmän.. Huh.
Huonovointisuus pysyy kurissa mussuttamalla tunnin parin välein jotakin, ja salmiakki on ollut suuri pelastus! Muutaman sellaisen Lakrisal-napin kun imeskelee, niin ei yökötä. Onneks mulla verenpaineet on sitä luokkaa, että huoleti voin niitä napsia.
No mutta, se mun (.), tulkaas nyt muutkin pinoon reippasti!!
Ädä+kolmikko ja papu rv9 tasan