**TAMMITENAVIEN VKO 50****

En ole pitkään aikaan käynyt täällä ja nyt on niin mukava lueskella, mitä kellekin kuuluu. Kumma kyllä ei ole kellekään vielä lähtö tullut, mutta se vaan yks kaunis päivä kun ensimmäinen meistä aloittaa:)



Täällä voidaan muuten ihan hyvin, mutta selkä on todella kipeä. Kipu heijastuu jalkoihin ja kävely on ihan kamalaa. Kaikki mummot ja papatkin menee ohi tosta noin vaan:) Jo 50 metrin kävely tuottaa tuskaa. Onneksi olen jo äitiyslomalla, joten voi ottaa ihan rauhallisesti, mutta olisihan se kiva päästä liikkumaan edes jotenkin. Naapuri otti mut tänään kyytiinsä kun piti kävellä 200 metriä bussipysäkiltä kotia. Näki varmaan, että aika surkeeta on ton raukan meno. Ihana naapuri. Maanantaina on neuvolalääkäri, täytyy kysäistä, että onko näihin kipuihin mitään hoitoa vai pitääkö vaan kärsiä.



Vaunutkin sain ostettua. Ja tänään kävin kirppiksellä katsomassa vauvalle vaatteita. Tampereella on Metson takana ihana lastenvaate- ja äitiysvaatekirppari. Ostin monet potkarit ja bodyt, tosi hyväkuntoisia ja maksoi vaan 50 snt kappale. Täytyy jatkossakin asioida kyseisellä kirpparilla. Vauva on kuitenkin niin vähän aikaa pieni, että tuntuu turhalta maksaa 10-20 euroa vaatteesta, minkä saa kirpparilla eurolla. Tietysti varmaan jotain uuttakin tulee hommattua, mutta kyllä noi kirpparit on silti käteviä:)

tai ei oikeastaan mitään erikoista, ihan rutiinijuttua vaan. =) mutta kuitenkin laittelen, kun en ole taas 3 viikkoon käynyt siellä.



Painoa on nyt tullut yht vähän vajaa 10 kiloa, yllättävän vähän. Ajattelin, että paisun enemmänkin muualta kun mahan kohdalta.. tosin vielähän tässä ehtii! =D Se varmaan " auttaa" etten nykyisin jaksa syödä enää kovin paljoa kerrallaan vaan syömiseni on lähinnä sellaista vähänväliä-tyyliä... muutama mandariini nyt, vähän ajan päästä banaani, sitten leipäpalanen jne jne. toki yritän syödä lämmintä ruokaa ainakin kerran päivässä.

Hemoglobiini 117/70, on pysynyt ihmeellisesti kokoajan melkeinpä samoissa lukemissa!

Kohdun korkeus noin 30cm, suunnilleen samoilla käyrillä mennään kun edelliseltäkin.... joka oli tyttö ja painoi 4,3kg!

Vauva potkiskeli kovasti kun hoitaja tunnusteli ja katsoi ultralla. Ja edelleen se pojalta näytti, pallit näkyi selvästi! =D

Muutenkin on niin kova liikkumaan, että sattui hirveästi kun hoitaja kosketteli mahan päältä!! Itsestäni katsottuna vasen puoli mahasta on tosi hellä ja kipeä kun potkuja ja nyrkin iskuja on sinne tullut nyt kokoajan. Vauva on siis selkä oikealla ja pää alaspäin niinkun aika pitkään jo on ollut.



Sain uuden vuoden aatoksi äitiyspoliklinikalle käynnin, siellä sitten on ultra sekä lääkärin tarkastus. Sitä ennen käyn vielä ensi viikolla neuvolassa tarkastuttamassa paineet yms. ja sain jopa sen ultraa seuraavankin ajan neuvolaan, hoitaja kun sanoi että tuskin tästä vielä lähtö tulee kun la on niin kaukana...



No eipä muuta nyt tällä kertaa... ihan vaan omia juttuja! =)



vilmahilja 34+5

Kirjoittelin jo illalla tekstiä, mutta tekniset onkkelmat kadottivat sen jonnekin bittiavaruuteen...



Joten otetaanpas uusiksi ;)



Aamuhallaa minäkin kaipailen, jokohan hänellä on pieni kainalossa...? Kaikkea hyvää sinne!!! =)



Leikkauspäiviäkin oli jo saatu, mahtaa jännittää oikein toden teolla kun nyt tietää suht. varmasti, koska lapsi oikein syntyy! Tsemppiä vain!



Kummeja ei meillä ole vielä mietitty, varmaan mun nuorin sisko ainakin... Kastejuhlat vietetään sitten ens kesänä johonkin aikaan, kun mennään Suomessa käymään...



Joulu ollaan kotona, vanhemmat saapuvat ens maanantaina nuorimman siskoni kanssa! =)



Paljon oli muutakin juttua tullut, kiva oli lukea!



( . ) Vesi oli eilisessä kontrollissa noussut 4,0 -> 5,7!!! =) Kontrolli on perjantaina, pidelkäähän peukkuja että ois noussut vielä enemmän! Vauva on ilmeisestikin saanut keuhkonsa kypsäksi, sillä istukan lukemat olivat tänään jo II, nro III niin masussa ollaan täysin valmiina syntymään! Lääkäri oli tosi positiivisella ja huojentuneella mielellä, joten miksen sitten minäkin...? =)



Hermot meni kyllä ensin ultrapaikassa, sillä 3 tunnin odotuksen jälkeen (täällä et ikinä saa aikaa varattua vaan kaikki toimii non-stop-periaatteella) yksi ilmeisesti aika viimeisillään oleva nainen alkoi vinkumaan vast.otto.apulaisille että päästäisivät hänet jonon ohitse lääkärille. No, yksi apulaisista sitten kysyi meidät tätä naista ennen jonossa olevat luokseen ja kysyi tahdommeko päästää hänet ohitsemme.



Itse sanoin etten tahdo, sillä pitäisi muutenkin olla koko ajan vaaterissa eikä kuluttaa odotusaulan penkkiä tuntitolkulla istuksien :/ Apulainen sanoi selvä ja kertoi samalla, että jonossa on enään yksi henkilö ennen minua. No, kun tämä " yksi henkilö" sitten meni huoneeseen, niin toinen apulainen sanoi että olet sitten seuraava, ei mene enään kauan aikaa. Olihan sitä aikaa jo mennytkin se kolme tuntia =/



Mutta, mutta, kun edellinen poistui huoneesta niin eiköhän tämä vinkuja pyydetä sinne sisään!!!! Ampaisin välittömästi kuin hauki rannasta (just joo ;)) siihen tiskille ja kysyin, miksi tämä nainen päästettiin ennen minua ultrattavaksi?!?!? Siinä oli neljä eri naista ja joku näistä oli sitten suopunut vinkujan vaatimuksiin päästä jonon ohitse ja näinpä minä sain edelleen siis odottaa!!! Kyllä kypsytti ja kovasti! Ja koko odotusaula kyllä raikui kun lauoin menemään, ihan oikeesti tuntui että räjähdän!



Kun tämä vinkuja sitten tuli huoneesta vihdoin ja viimein ulos, hän tuli luokseni ja kiitti kun päästin hänet ohitseni! Kerroin hänelle kyllä hyvin suorin sanoin, että voipi ihan kiittää omaa vinkumistaan sillä jos minusta olisi ollut kiinni, niin huoneesta olisi ensin tullut ulos minä hänen sijaansa. Kerroin myös, että kolme ja puoli tuntia istumista ennenaikaissynnytyksen uhka päällä ei ole mitään herkkua, hyvähän hänellä oli kun lapsi on jo täysiaikainen! Kyllä ketutti...



Otin myös paikan johtajan sähköpostiosoitteen ylös, johon aion tehdä lakimiesystäväni kanssa ihan kirjallisen reklamaation ja selvityspyynnön asiasta, eipä se varmasti johda mihinkään mutta saavatpahan tyttäret ainakin puhuttelun...



Ens viikon lähetteeseen gyneni sitten kirjoittikin että tyyliin että ennenaikaisen synnytyksen mahdollisuus suuri, suositellaan nopeaa palvelua ;)



Blääh, tulihan marmatettua mutta eilen kyllä tuntui että tukehdun tähän kiukkuun!!! Nyt jo onneksi helpottaa, kiitos kun jaksoitte " kuunnella" =)



-Allu ja Pupu rv34+

Tässä alkaa viime metreillä porukka kasvaa, itse olen käynyt täällä lueskelemassa muiden tarinoita, mutta vasta nyt tuli itselle asiaa :-) Eli tilanne se, että ekaa odotan rv 36+2 ja tänään kävin NKL:lla ulkokäännöksessä, ilman mitään tulosta perätilaan... Siellä se sinnikkäästi jököttää pää oikeaa kylkeä vasten edelleen!



Ilmoitin, että haluaisin sit sektion mieluummin kuin lähteä törkkimään tätä ekaa ulos " pers edellä puuhun" ja lekuri oli kovin vastaan. Hänen mukaansa alatiesynnytys olis tässäkin tapauksessa se ainoa oikea vaihtoehto. Mitä mieltä kokeneemmat on asiasta? Eiks tohon alatiesynnytykseenkin nyt jonkin verran riskejä liitty perätilatarjonnassa...? Niistä ei nimittäin tietenkään siellä puhuttu mitään.



Muutenkin lekuri oli asenteella, että " voi voi sentään kun menee nyt tän viikon ulkokäännöstilasto vähän huonoksi, viime viikolla oli onnistumisprossa sentään 75" . Just. Harmi ku en menny viime viikolla :-D



No joo, vähän negatiivinen tuli tästä " avauksesta" , mutta alkoi pännimään koko juttu!



Miukkis&jääräpää

Meillä on muutto päällä, niin on jääneet taas kirjoittelut vähiin. Vaikka nopsasti tuo tuntuu sujuvan.



Uusi neuvola on oikea paratiisi edellisen vouhkan jälkeen: sinne sai mennä aina valmiiksi huonolla tuulella kun tiesi, että jälleen siellä lauotaan ties mitä viisauksia ja puolet oikeista jutuista jää tekemättä. Hemoglobiinia ei esim seurattu pyynnöistäni huolimatta ja oli laskenut 145sta 110een. Uudessa neuvolassa uskaltaa jopa kysyä asioista ilman, että saa säälivän/ pilkallisen katseen ja pelottelevan vastauksen.



Vauva on poikittain. En sitten tiedä mitä tarkoittaa, mut neuvolassa pari viikkoa sitten meinasivat, että vielä ehtii kääntyä, sain tammikuulle lääkärin, jossa sitten katsotaan mitä tehdään jos ei ole kääntynyt.



Taysin synnytysvalmennus oli ihan vitsi.. Heti ekaksi kätilö ilmoitti, että tätä onkin vain yksi kerta resurssipulan takia (kiitos lakkouhalle, kyllä ketuttaa ja rankasti!!! Kiukutti niin, että toivoin mielessäni kaikille hoitsuille oikein paskamaista joulua vaan). Todella asiaköyhä valmennus muutenkin ja kätilö keskittyi lähinnä toistelemaan, että tätä ja tätä ei ehditä käydä läpi kun aika loppuu. Osa porukasta häipyikin pois sillä pienellä tauolla kun kätilö meni etsimään synnytysvideota, sekin vanha ja jotenkin flegmaattinen. Kivunlieivtyksistä yms ei tullut hullua hurskaammaksi, kovasti mainostivat lyhyttä sairaalassaoloaikaa. Sänkyjen tarve on kuulemma niin kova, että laittavat mielellään kotiin nopeasti jos ei ole mitään kummaa. Että ihan näin korkealaatuisista palveluista me sitten maksamme ne kovat verot. Kyllä naurattaa..



Odotan sitä päivää, että täälläkin saisi yksityisen sairasvakuutuksen ja yksityissairaalat yleistyvät toimivalle tasolle.



-Finja 33+4

Finnanna: Meillä oli kanssa muutama viikko sitten Taysin synnytysvalmennus ja myös se oli lakon uhan takia supistettu yksikertaiseksi. Alunperin piti olla 2*2,5 tuntia, mutta nyt oli siis vain yksi parituntinen. Harmi, jos sulle jäi tosi huono kuva tosta valmennuksesta, sillä ainakin meillä oli ihan kiva kätilö, eikä se kertaakaan sanonut, että ei ehtisi kertoa jotain asiaa, koska aika loppuu kesken. Tiivis paketti saatiin kuitenkin tietoa, eikä kukaan viitsinyt kysyä mitään ylimääräisiä kun aikaa oli niin vähän. Se vähän harmitti, ettei nähnyt yhtään niitä synnytystiloja, mutta ei kai niitä olis näytetty muutenkaan? Kyllä itseänikin harmitti, kun se toinen kerta oli peruttu (kätilö ilmoitti sen samaan tapaan juuri tämän ensimmäisen tapaamisen alussa) mutta ei voi mitään.. Toivotaan, että kuitenkin synnytyksestä selvitään:)



Pitäsköhän munkin muuttaa? :) Nimittäin mun neuvolassa on täsmälleen sama tilanne kun Finnannan entisessä. Esim. hemppaa ei ole seurattu raskauden aikana juuri ollenkaan. Ja muutenkin kaikki käynnit on aina samantien ohi, koskaan ei kehtaa kysyä sieltä mitään ettei vaan veis ylimääräistä aikaa. Käynnit kestää joka kerta 5-10 minuuttia ja sitten vaan varataan uus aika. Harmittaa sekin, sillä joskus ois kiva jutella siellä ja kysyä mieltä vaivaavista asioista, mutta en viittis olla hankala kun terkka yrittää muutenkin hoputtaa koko ajan:(

Miukkis:

Taidat olla kohtalotoveri. Mulla on viikkoja 36 + 1 ja vauva perätilassa. Minä myös olin tänään NKL:n äitiyspolilla ja " rutiinijuttuna" meinasivat alkaa kääntämään vauvaa, mutta pistettiin miehen kanssa vastaan. Halusin, että ensin otetaan kuvat et vauva mahtuu tulemaan oli hän sit tulossa pää tai perä edellä et ei turhaan yritetä käännöstä. Voin sanoa, että ei ollut helppoa vääntää asiaa, mutta pääsin magneettiin ja huomenna saan kuulla tulokset. Olit varmaan samalla lääkärillä... täälläkin päivä ja ilta pilalla + mietityttää suostuako ulkokäännösyritykseen jos magneetin mitat ok vielä kun istukka on etuseinämässä eikä tästä lääkäri kommentoinut mitään.

Mulla kävi kyllä munkki, kun muuton takia sain ihka-ihanan neuvolatädin joka ei ees suostu antaa vartin aikaa, kun ei siinä ehdi mitään, vaikka olen jo neljättä kertaa " pappia kyydissä" =)



Synnytysvalmennuksessa kävin vain esikoisen aikaan ja silloin kyllä näytettiin synnytyssalit, jakkarat ja muut vempeleet.En tiedä sit nykymenosta, kun en oo enää katsonut tarpeelliseksi osallistua-eikä mulle oo sitä mahdollisuutta ees tarjottu enää.



Hermot kireenä ku viulunkieli ollu taas.Netti tökkii, Kelaan saa soitella päivittäin kun saa ristiriitaisia ohjeita virkailijoilta etuuksiiinsa ja ukko ärsyttää.Lääkäri kielsi isommat siivoukset ja muut, mutta kun jos se ukosta olis kii täällä hukkuis paskaan ennenku se silmää räpäyttäis saati tarttuis rättiin.Näennäisesti tehdään hommat tasan, mutta aina saa olla käskemässä ja potkimassa ahteriin. Itse se ei huomaa että vessa pitäsi pestä, pyykkiä on tonni tai leluja tuhat kappaletta lattioilla.mrrrr.



Vauvalle ostin kauheen läjän herttaisia suloisuuksia, nyt kun tyttöä taas ootetaan. Ostin niitä vaippojakin, että nyt on kaikki.



Toivottavasti sais nukuttua ensi yönä, vaikka paikat särkeekin. On helvettiä olla väsyksissä raskaana viimeisillään ja yrittää hoidella itsepäistä 1-vuotiasta.



Perätila-vauvan synnytykseen alateitse liittyy kyllä melkoisia riskejä etenkin vauvan kohdalla.En itse ottaisi hapensaannin vaikeus-riskiä tai muuta vammautumisriskiä, vaan vaatisisn sektion. Mutta kannattaa ehkä googlettaa ja perehtyä itse asiaan ja sitten päättää.



Juu että semmosta.Tsemppiä kaikille näihin loppurutistuksiin.On unettomuuttta, selkävaivaa ja kaikkea ja silti vaan pitää vielä jaksaa...Onneksi on kohtalon-sisaria=)

Huomenta!



Pääsin suoraan kotiin neuvolasta, JEE! Verenpaine oli kyllä koholla, mutta pissa oli puhdas (taas myös sokereiden kohdalla), joten samat ohjeet sain kuin päivystyksestä, eli lepää ja mittale verenpaineita. Jos kohoaa niin yhteys neuvolaan tai äitipolille.

Sain noottia siitä pullien leipomisesta ja kodin laittamisesta-joten nyt menen pitkäkseni...



Voikaa hyvin!



Ai niin, Miukkis: Tervetuloa mukaan. Yritän myöhemmin taas päivittää esittelylistan (huomasin, että olit jo laittanut omat tietosi siihen).



Emem rv 34+2

Huomenta!



Koko syksyn olen lueskellut näitä juttuja, mutta enpäs ole saanut aikaiseksi itse kirjoitella. Nyt sintti alkoi kuitenkin potkimaan niin ettei nukkumisesta

tullut enää mitään, joten on aikaa kirjoitella. Päivitin tuonne listaan omat tiedot, siis kolmatta odotellan syntyväksi 23.1, supistelee kyllä jo siihen malliin, että tulee aiemmin (menee tietysti yliaikaiseksi kun näin kirjoitan ;-) ). Ukolla meinaa jo hermot mennä minun voihkimisien ja valitusten kanssa, jalat on krampanneet lokakuusta saakka, luultavasti joku hermo jumissa kun mikään ei tehoa! Muuten kaikki mennyt ihme hyvin. Mullakin vaavi oli poikkitilassa vielä viikoilla 30, mutta oli pyörähtänyt onneksi itsekseen oikein päin.

Jahas, koirakin heräili vaatimaan ulos pääsyä, meilläkin on sesse lihonut emännän tahtia, valjaat ei enää mahdu kunnolla kiinni! :-)

En nyt valitettavasti ehdi lukemaan teidän muiden kirjoituksia, viikonloppuna sitten..



Mutta piti tulla tänne kyselemään että onko teillä muilla tullut tässä loppuraskaudessa rinnat ja erityisesti nännit kipeäksi??? Mulla on nyt pari päivää ollut rinnat ja nännin ihan kosketusarat, ihan kuin ne olis jo valmiiksi vereslihalla, niikuin imetystä aloittaessa.... En muista että esikoista odottaessa olis ollut tälläistä. Mut siis uteliaisuuttani kyselen et onko teillä muilla tälläistä?? Voiskohan olla merkki lähestyvästä synnytyksestä... Taitaa kuitenkin olla vaan haaveilua! :)



Tulen kirjoittelemaan muita kuulumisia paremmalla ajalla, tyttö tossa roikkuu jalassa niin täytyy lopetella.



Virkistävää viikonloppua kaikille!



satsuma rv 37+4

Onpa kivan kokoinen pino saatu taas aikaiseksi, kiva kiva!



Satsuma kyseli rintojen arkuudesta. Mulla oli viime raskaudessa arat rinnat ja jouduin nukkumaan loppuvaiheessa liivit päällä. Nyt ei ole havaittavissa samaa ongelmaa. Kannattaa ainakin rasvailla rintoja ahkerasti, jotta ovat kunnossa, kun vauva syntyy.



Joku pohti neuvotaanko synnytysvalmennuksessa sitä jenkkileffoista tuttua puuskuttamista. Itse olen lukenut, että sitä ei missään tapauksessa pidä harrastaa, se on jopa vaarallista!



Meilläpäin ei ole laisinkaan tuota synnytysvalmennusta, vaan perhevalmennus. Sen lisäksi pääsee tutustumaan synnytyssairaalaan, jos haluaa. Aika vähän siis käsiteltiin itse synnytystä, vaan yleensä lapsiperheasioita. Mulle tuo ainakin aikanaan passasi paremmin kuin hyvin, koska synnytysasioista pääsi tutkimaan itsekin kirjoista, lehdistä, netistä, ym.



Nykyisin jaksaa raahautua koneelle niin harvoin, ettei muista mitä pitäisi kirjoitella :(.



Oli kiva kuulla Allun positiivistista kuulumisista! Täällä on varpaatkin pystyssä, että lapsiveden määrä lisääntyisi :).

Ememilläkin oli hyvät neuvolakuulumiset, hyvä hyvä!



Onkos kenenkään masuvauva hiljentänyt tahtia loppua kohden? Mulla on oikeastaan koko tän viikon ollu mahassa vähän rauhallisempaa kuin aiemmin. Kerran en saanut liikettä aikaan edes kylmän veden juonnilla. Huolestuttavaa... No, täytyy vain muistaa laskea liikkeitä aina silloin tällöin.



Eilen supisteli koko päivän tosi ilkeästi, ei kiva.



Kaura@ kehui kirpparia. Olen aivan samaa mieltä: miksi ostaa järjettömän kalliita vaatteita uutena, kun lähes uuden veroisia saa tosi huokeasti kirpparilta. Kirppareiden lisäksi suosin alennusmyyntejä. En edes muista koska olisin ostanut meidän perheelle jonkun normaalihintaisen vaatteen kaupasta. Mutta kukin tavallaan :).



Mua niiiiin rasittaa, kun en tiedä vauvan painoarviota. Viimeksi kun lääkäri sen antoi, se oli huimat 900g. Viime lääkärikäynnillä en siis saanut mitään arviota. No, ens viikolla on viimeinen lääkäri, jos silloin sitten.



Sammermannilla " vähän" hermot kireällä. Koitahan jaksaa!



Mäkin joudun hoiteleen paljon " ylimääräisiä" asioita, esim. auto menee ens viikoks huoltoon, kun yks tampio (mies tietenkin) ajoi kylkeen (meidän auto parkissa). Raksakin teettää taas urakalla ylimääräistä päänvaivaa. Ym. mukavaa.

Ja mieskin rasittaa olemassa olollaan :).



Tearangel kyseli yleisintä vuorokauden aikaa synnytyksille. Tuossa just poistelin tekstiviestejä, joissa oli 5 syntymäilmoitusta. Eka tuntui, että kaikki olis syntyny yöllä ja loppuviikosta. Mutta kun kirjoitin viestit ihan paperille ja vertailin, niin 3/5 oli syntynyt noin. Meidän esikoinen syntyi iltapäivällä lauantaina. Lauantai oli tilattu varpajaisia varten ;) (vitsi vitsi, jota miehen kaverit jaksaa nauraa).

Nyt hieman mietityttää tämän toisen syntymäajankohta, kun esikoiselle pitää saada hoitopaikka. Mun vanhemmat ovat luvanneet hänet hoitaa. Mutta mitä jos molemmilla kiire töissä just sillon? Äidillenikin pukkaa työmatkaa tammikuuksi... No, turha murehtia etukäteen. Muitakin hoitajia kun on tiedossa (sairas- ja äitiyslomalaisia), jos tiukka paikka tulee.



Piti ihan nopeasti kirjoitella pari asiaa, mutta näin sitä tekstiä vaan syntyy, kun harvoin käy. Joku kysymyskin oli vielä mielessä, palaan siihen jos muistuu mieleen.



Ainiin, oli jännä lukea joidenkin sovittuja sektioaikoja. Sitä aletaan olla kaikki jo niiiiin lähellä h-hetkeä!



Justus rv35+

Mulla oli alkuraskaudessa rinnat todella kipeät, kuten varmaan monella muullakin, mutta keskiraskaudessa ei kipeät kun taas nyt siis viikolla 38 ovat taas järkyn kipeät, varsinkin nännit... Rasvailua täytyy kokeilla, kiitos Justus vinkistä.



Nyt muihin hommiin.

satsuma

kathanpo: Just! Kuulostaa niin siltä samalta NAISlääkäriltä, mahdettiinko istua siel aulas yhtäaikaa venaamas!! Ihan rutiinina pidettiin sitä ulkokäännöstä (tietoa siitä saimme siten, että käteen lyötiin aanelonen ja käskettiin siitä lukee ja sit päättää). Sitten kun yritin kysellä, että onkohan tästä istukan sijainnista (etuseinä myös...) jotain haittaa, niin vastaus oli vaan ylimalkainen " ei oo mitään estettä" . Sydänkäyrässä (joka otettiin ennen toimenpidettä ja sen jälkeen, plus että kankkuun lyötiin supistuksia estävä lääke, hmm... jos on rutiinitoimenpide ni miksköhän sitä tarvittiin...) vaavin pulssi oli koko ajan 160-190, " ihan normaalia" .



Suhtauduin kans siihen koko toimenpiteeseen melko skeptisesti, mutta en sit lähtenyt haraamaan vastaan, kun siihen usutettiin. Illalla oli vähäistä vuotoa ja soitin NKL:lle siitä. Hoitsu totes vaan, että johtuu varmaan tehdystä sisätutkimuksesta (viime viikolla ku neuvolalekuri teki sisätutkimuksen ei kyllä mitään vuotoja tullut).



Mut yllätti kyllä tuo alatiesynnytykseen painostaminen. Tänään olin neuvolas ja neuvolatädin mielestä (plus kaikkien aiemmin synnyttäneiden tuttujen) ei kannata lähteä urheilemaan alatiesynnytyksen kanssa, ainakaan tässä tapaukses kun on ensisynnyttäjä kyseessä. Soitin sitten vielä sille gynelle, jolla oon käyny ennen raskautta, ja se oli myös sitä mieltä, että ei alakautta. Olen nyt järkeillyt tilanteen niin, että sektiossa vaarat on meikäläiseen kohdistuvia ja alatiesynnytyksessä vauvaan. Ja jotenkin uskon enemmän nykylääketieteen mahdollisuuksiin pelastaa mut sektion " vaaroilta" (joita gynekologin mukaan jostain syystä liioitellaan), kuin siihen, että jotain voitaisiin tehdä esim. siinä tilanteessa, että vauva joutuu johonkin ahdinkotilaan synnytyksen aikana.



Ei kyllä pystyis elämään sen asian kanssa, että synnyttäis alakautta ja sit tapahtuis jotain (esim. gynekologin mukaan voi olla että vauvan pää ei mahdukaan syntymään, jolloin mitään ei sit olis tehtävissä tässä vaiheessa, ei voi takaskaan työntää, ei voi tehdä sektiota enää siinä vaiheessa, pitäis vaan riuhtaista vaavi ulos seurauksista välittämättä). Toisaalta tällaisessa tapauksessa voisi kuulemma haastaa HUS:n oikeuteen ja voitto olis varma... HUH!



Tsemppiä päätöksiin sulle ja vointeja kaikille!



T: Miukkis

Emem, Sammermanni: Hmm, taitaa olla tosiaan niin, että se on ihan mun oma luulo ollut, että olisi huono juttu, jos kahdella lapsella on sama syntymäpäivä. Aamulla pitäisi tosin miettiä kumman luokse mennään laulamaan onnittelulaulua, mutta siihen sitten kehittyisi vaan joku toisenlainen traditio. Pojat ei ole itse asiasta juurikaan kommentoineet; ei ne vielä ajattele sitä miten perheen elämä muuttuu kun vauva syntyy. Hienoa, että Sammermannin esikoinen tykkää ajatuksesta!



Allu: Upeeta ja mahtavaa, että vauvalla on uima-allas hieman saanut vettä lisää ja muutenkin kaikki näyttää taas paremmalta. Onnea siitä! Olisi muuten mullakin mennyt hermot moisesta jonon ohittamisesta. Olen joskus ollut huomaavinani, että kotimaiset kirosanat tehoavat ulkomailla hienosti. Kunnon **keleet kun päästelee, niin muut kaikkoavat kauhuissaan. Kuulostaa ilmeisesti muitten korviin jotenkin vaikuttavalta. ;)



Miukkis: Tervetuloa. Perätilaan en osaa kommentoida. Yhden kaverin tiedän synnyttäneen alakautta perätilavauvan, mutta käytäntö varmaan vaihtelee vauvan täsmällisen asennon, lantion mittojen ja luultavasti lääkärinkin mukaan.



Synnytysvalmennusta oli esikoisen aikaan 11 vuotta sitten muistaakseni neljä tai viisi kertaa neuvolassa. Sen lisäksi käytiin Jorvissa tutustumassa ja siellä nähtiin synnytyssali ja synnyttäneitten osasto. Nykyään on kuulemma neuvolassa valmennusta viisi kertaa ennen synnytystä ja viisi kertaa sen jälkeen! Ja sairaalaan tutustuminen siihen päälle. Neuvolassa ajat taitaa olla kolmen vartin tai tunnin pituisia; yleensä siellä menee aikaa puolen tunnin ja kolmen vartin väliltä. Terkkari on varsin ok. Lääkärit on joitain vierailevia tähtiä terveysasemalta, eikä heillä ole kummoistakaan kokemusta äitiysneuvolan puolelta. Kai nekin ne tärkeimmät osaa hoitaa ja tarvittaessa sitten polille katsomaan tarkemmin. Ihan tyytyväinen täytyy olla palvelutasoon!



Iltatähti: Tervetuloa.



Justus: Mä en ole saanut koko raskauden aikana mitään painoarviota, edes ultrissa. Ehkä sitten saan jos tulee polikäynti tammikuun alkuun, jos terkkari ei silloin saa vauvan asennosta varmuutta.



Mä olen tyytyväinen kun saan olla sairaslomalla. Täällä kotona tosin tuntuu, että kaikki sotkut huutelee mua siivoamaan, mutta onneksi mies ymmärtää, että mä en vaan siihen oikein pysty. Sovittiin, että hän siivoa viikonloppuna hulluna ja mä hoidan pipareitten leipomisen. Eilen tein ison taikinan, jotta riittää piparkakkulinnaan (netistä löytyi kaavat) ja isoon määrään pipareita.



Strutsi ja minihupi 33+2

Miukkis:

Varmaan istuttiin siellä A-aulassa yhtäaikaa aamupäivästä ja sama oli lekurikin, sillä toinen vuorossa oleva olis ollut kuulema eri kaliiperia.



Mun lantion mitat oli ok ja ens viikolla yritetään kääntää. Sattuiko kääntäminen? Kestikö kauan? Oliko mukana useampi lääkäri + kätilö? Seurasivatko tiheästi ultralla toimenpiteen aikana? Oliko sulla mies/tukihlö mukana? Itse ajattelin, että herkästi vihellän pelin poikki jos alkaa meneen vaikeaksi. Ultran mukaan vauvan painoarvio on nyt 2,7kg ja neuvolatädin mukaan n. 3,3kg. Kivasti heittää... ja vauvan pää on suurehko, plääh. Kuulostaa aika pahalta, et sulla on ollut illalla vuotoa, toivottavasti kaikki on nyt ok. Onko vauva liikkunut hyvin käännösyrityksen jälkeen?



Minä en suostuisi perätilan alatiesynnytykseen eikä siihen kenenkään tarvitse suostua jos ei halua. Perätilan käännösyritykseen suostun nyt kun lantion mitat on ok ja tod. näk. lapsi on meidän ensimmäinen ja viimeinen. Olis kiva kokea alatiesynnytys, mutta onhan se sectiokin yhdenlainen synnytys. Miten sun jatkot nyt etenee? Onko sectiopäivä jo päätetty?



T. Kathanpo (Rv 36 + risat)

Mahtavan pinon ootte saanu aikaseksi tälle viikolle. Vähän vaan alusta ehtiin lukea mut ei nyt jaksa kauon istua koneella ni kirjottelen ensin omat kuulumiset ennenkuin alan kahlaamaan pinoa kokonaan läpi. :)



Kävin siis eilen neuvolassa ku viimeksi ei pystyny pyhien takia ottaa sitä verinäytettä ni nyt sen sitten saivat otettua. Olen siis rh negatiivinen ni nyt ottivat viimesen verinäytteen tälle raskaudelle.

rv 36+1

paineet 113/69

sf-mitta 29 (ei ollu viimeviikosta kasvanu yhtään)

painoa/vk +300g

vauvan syke 134



sit se katto vielä kohdunkaulan tilanteen ja sitä ei ollu jälellä enään kuin 1,5 cm ja pehmee on... kahelle sormelle auki.



oonki tässä nyt ollu vähän jännänä et millonhan syntyy. toivon niin kovasti että syntyis vasta joulun jälkeen mutta saas nyt nähdä. Terkkari sano että näillä viikoilla ei enään makaamaan pistetä et tulee sit kun tulee. pitää vaan yrittää ottaa rauhallisesti ni jos päästäis yli sen joulun. viime yön ja tän illan on ollu sellasia menkkakipujen tapasia kipuja ihmeen paljo. onko kellään muulla ollu ns. menkkakipuja?



Vähän tuo koulu nyt mietityttää et alanko nyt viikonlopun istuun koneella ja kirjotaan esseetä mikä pitäs maanantaina palauttaa vaan keskittyiskö vaan vauvan odotukseen ja paikkojen järjestelyyn? en oo vielä edes niitä vaatteita saanu pestyä vauvalle...



mut nyt mennään saunomaan ni palataanpa asiaan. :)



pipali ja masumyllertäjä rv36+2

kathanpo: Juu, mulla oli aika klo 10 ja ensin oli se kätilön tutkimus ja sit taas siinä aulassa odotusta ennen lekuria (sinne pääsin n. klo 10:45 tms.).



Kääntäminen ei varsinaisesti sattunut, mutta sit kun sitä oli jonkin aikaa siinä veulattu, niin alkoi tuntua ihossa. Sanoinkin sille lekurille, että olen paremmissakin hieronnoissa käynyt kuin se hänen käsittelynsä ;-) Sit se laveri, missä käänöstä tehtiin, oli sellainen normaali gynekologinen tutkimuspöytä. Oli siinä sellainen porrashommeli, missä sai pitää kinttuja (koukussa) ettei tarvinnu niitä niissä tuissa pitää, mutta ei se asento mitenkään rentoutuneeksi tollasessa tule, parempi olisi ollut sellainen normipeti.



Kääntäminen kesti varmaan jotain 20 minsaa ja siinä oli kätilö mukana sen veemäisen lekurin lisäksi. Ultralla ne kurkki aina välillä tulosta ja yritti kääntää sekä myötä- että vastapäivään. Mies oli siinä mukana, tosin lekurin asenne oli vähän sellainen että " hittoakos täällä teet" (tai siltä musta tuntui). Homma loppui sitten siihen, kun lekuri totesi vaan että " turha tätä tässä on yrittää, ei tästä mitään tule" .



Vuoto katosi, onneksi!, sen torstai-illan/yön aikana, vauvan liikkeet on mielestäni ollut ihan ookoo, tosin viimeisen viikon aikana on liikkunu vähemmän kuin ennen (ei varmaan oo sit tilaa enää siellä myllertää, ainoa minkä hyvin huomaa on se, kun raukalla on hikka). Mutta täytyy myöntää, että olin kyllä silloin illalla sen homman jälkeen ihan romuna ja pelkäsin, että olen onnistunut aiheuttamaan vaaville jotain haittaa. Voi itku, tätä siis se on loppuelämä :-)



Juu, harmittaa kun ei pääse kokemaan alatiesynnytystä (tai tietenkin toivon koko ajan, että se jästipää nyt kääntyisi vielä!!), vaikka se kuinka karmeaa olisikin. Mutta olen kyllä ajatellut asian nyt niin, että tämä vaihtoehto on turvallisempi vauvalle ja muusta viis.



Sektiopäivä (mulla 3.1. eli noin viikkoa ennen laskettua aikaa) päätettiin heti silloin torstaina ja asioista sovittiin kätilön kanssa. Maanantaina menen aamulla kasin aikaan (jipii, kun muutenkin herään öisin klo 4 ja valvon klo 7 saakka yleensä...) johonkin fysioterapeutin ryhmätapaamiseen, missä keskustellaan jumppaohjeista ja leikkauksesta toipumisesta. Sellaiset ohjeet sai kyllä heti mukaankin. Sitten joulun jälkeen (27.12.) on vielä NKL:lla lekuri, sain sen käsityksen, että siinä olis anestesialääkäri mukana (en kyllä tajua miks), jossa vielä käydään asiaa läpi (varmaan jos siel on se sama NKL:n tilastoja parantava naislekuri, niin yrittää vielä käännyttää mua, heh heh).



Näillä nyt mennään. Kaikkein mieluisin vaihtoehto tässä tilanteessa olis musta ollut se, että synnytyksen annettais käynnistyä normaalisti ja sit tehtäis sektio. Jotenkin tylsä ajatus kiskasta vaavi maailmaan ennen kuin se itse haluaa sieltä tulla (paitsi jos lähtee syntymään ennen sektiopvää siis), mutta ne ei halua tehdä yhtään ylimääräräistä sektiota ns. päivystyksenä.



Joku tuskitteli opiskeluasioita? Mulla on vähän sama probleemi, kaksi esseetä pitäis vielä tehdä ennen h-hetkeä... Itse asiassa nyt päädyin siihen, että vauva-asiat on tärkeämpiä ja avasin vihdoin jopa äitiyspakkauksen (...) plus aloin pestä niitä tavaroita sieltä (mukaanlukien se myrkytetty ruokalappu, heh). Jos koulussa ei tajuta, mikä on asioiden järjestys tässä vaiheessa, niin haistakoon home! Laita sinne kouluun meiliä tms., että sulla on nyt niin pahat supistukset tms., että et pysty tekemään esseetä määräajassa. Aika kylmäsydäminen ihminen saa olla siellä toisessa päässä, että ei antais lisäaikaa! Sitten laitat ne vauvakamat kondikseen ja vasta sitten, jos vointi sallii, alat tekemään kouluhommia!



Mä oon nyt viikon aina öisin herättyäni alkanut murehtia, että " voi, voi, kun pitäisi niitä vauvatavaroitakin katsoa ja järkätä ja voi voi, kun pitäisi tehdä niitä koulujuttuja, ja voi voi kun on vielä joulukin tulossa" jne. jne. Nyt sit päätin, että laitan vauvatavarat kuntoon ENSIN ja sitten mietin muita juttuja. Siipan äiti ja sisko on tulossa aatoksi meille ja ilmoitin niille, että mun joulusuunnitelma on sellainen, että makaan sohvalla (ei niinkään että vointi olis mitenkään huono, mutta olen mielestäni ansainnut vähän lomaa...) enkä tee mitään :-D Se sopii kuulemma kaikille, joten siinä on yksi stressinaihe vähemmän.



Koittakaa kaikki jaksaa masujenne kanssa! Älkääkä rehkikö!!!



Miukkis