Onko oikeasti naisia, jotka katsoo miehensä pettämistä läpi sormien?

Vapaa-aika on iso osa miestäni, hänen persoonaansa ja kokonaisuutta jota rakastan. En todellakaan voisi rakastaa miestä, joka käy panoilla kun minä hoidan kotona lapsia ja teen kotitöitä.



Kyllä minusta parisuhteessa kuuluu olla sellainen tietty symbioosi, asioita jotka on vain minun ja mieheni. Muutenhan olis ihan sama kuka mies tänne rahaa tuo ja lapsia hoitaa!!! Pitää olla henkinen ja fyysinen yhteys ja niin että se on vain minun ja mieheni välillä. Siihenhän koko perhe perustuu??? Jos on sitä tyyppiä joka tykkää kurkkailla joka hameen alle niin pysyköön sinkkuna!

Mitäs jos joku osapuoli tulee raskaaksi? Miehen sivupano tai pettävä nainen?



Silloin se ei enää ehkä olekaan niin kivaa pientä puuhastelua vaan...



JA mikään ehkäisy ei ole 100 %:nen.

Kyllä minustakin parisuhteeseen kuuluu asioita jotka ovat vain minun ja mieheni välisiä. Läheisyys, luottamus, rakkaus jne. Olemme läheisimmät ihmiset toinen toisellemme. Juuri siksi minusta olisi täysin naurettava ajatus, että joku satunnainen pano sitä muka uhkaisi. Miten se, että en ylikorosta seksiä tarkoittaa sitä, että mieheni ja lasteni isä voisi olla kuka vain mies? Minusta koko perhe EI perustu seksille vaan muille asioille.



Enkä todellakaan tajua miten kotitöiden tekeminen ja lasten hoitaminen olisi erilaista silloin kun mies on vieraissa verrattuna siihen että mies on vaikka sählyä pelaamassa. Mies sitten hoitaa kotihommia kun minä olen omilla asioillani, oli se ne minun omat harrastukseni sitten vaikka elokuvissa käymistä tai paneskelua.

Ihmeellinen jumi niillä päässä jotka pitää jotain panoa niin ihmeellisellä jalustalla. Seksi on kivaa, mutta olisi jo aika ottaa se pyhä avioliiton sädekehä sen ympäriltä. Koko sana pettäminen tuntuu niin vanhanaikaiselta. Kurjaa että hyvät parisuhteet menevät pilalle vain siksi, että normaaliin luonnoliiseen asiaan sotketaan tällaisia ihmeellisiä keksittyjä jumeja.

Erinomaisesti sanottu!

Ja ehkäisyasiatkin ovat sitten 1950-luvun suunnattomasti kehittyneet. Moralisoinnin niillä voisi jo lopettaa.

Pannaan muita naisia vapaasti kun oma vaimo ei ole vieressä ja tehdään abortti joka kerta kun joku muu kuin oma vaimo tulee raskaaksi.



Eikö tämä ole jo vähän sairasta?



Mitäs jos se naikkonen ei tahdokaan aborttia? Sitten on jokunen sisaruspuoli ympäri kyliä elätettävinä. Mutta mikäpä siinä, flower ja power ja silleen.

liitossa, voisin antaa myös seksuaalisen pettämisen anteeksi. Seksi on minusta kivaa, mutta ei erityisen tärkeää, enkä yhdistä sitä rakkauteen.



Tärkeissä asioissa pettämistä olisi paljon vaikeampi antaa anteeksi, mutta tapauksesta riippuen saattaisin senkin tehdä. Kun on paljon hyvää ja pitkä hyvä liitto, ei sen halua kaatuvan yhteen hairahdukseen, jos sen vain pystyy antamaan anteeksi ja jos luottamus palautuu edes vähitellen. Tällaisia tärkeitä asioita ovat perheen etu, meidän välinen ystävyys ja luottamus ja kunnioitus, raha-asiat yms.



Avoimessa liitossakin on tietysti sääntönsä ja niiden rikkominen rikkoisi noita tärkeitä asioita vastaan ja olisi vaikeammin anteeksiannettavissa, mutta perheemme takia varmaankin yrittäisin. Onneksi sellaista tilannetta ei ole tullut vastaan ja luotan mieheeni, että tuskin tuleekaan.

ei meidän hyvä ja intohimoinenkin parisuhde kaatuisi johonkin kännissä örväilyyn.

Miksi päättelet, että se olisi miehesi puolelta ilman muuta pelkästään kännistä örväilyä?

Joillain vaan niin suuri pelko (ja lisäksi yleensä huono itsetunti) etteivät halua jäädä yksin. Joillain taas kova tarve pitää yllä kulissia että kaikki on hyvin ulkopuolisille. Kun pitää olla niin täydellinen.

Ihmeellinen jumi niillä päässä jotka pitää jotain panoa niin ihmeellisellä jalustalla. Seksi on kivaa, mutta olisi jo aika ottaa se pyhä avioliiton sädekehä sen ympäriltä. Koko sana pettäminen tuntuu niin vanhanaikaiselta. Kurjaa että hyvät parisuhteet menevät pilalle vain siksi, että normaaliin luonnoliiseen asiaan sotketaan tällaisia ihmeellisiä keksittyjä jumeja.

Kurjaa, että jotkut joutuvat tyytymään vajaaseen parisuhteeseen eivätkä saa seksihalujaan tyydytettyä kotona. Itse en sellaisessa suhteessa suostuisi elämään; tosin minä otinkin juuri sen, jonka halusin ;)

Ja sinäkin olet ns. avarakatseisuudestasi huolimatta todennäköisesti "sataprosenttisen varma siitä, että miehesi ei petä", eikö niin?

se on vain seksiä? Uskon, että vieraissa käynnissä on todella usein kyse muustakin. Etenkin jos sitä reikää saa kotonakin. Miten voit kontrolloida, ettei miehellesi tule suurta tunneyhteyttä ja henkistäkin orgasmia sen toisen naisen kanssa? Ja se toinen nainen saattaa rakastua mieheesi hyvinkin kovasti, ja päättää esim. taistella jotta saa miehesi omakseen. Keinot voi olla monenlaiset. Aika vaarallista peliä, tulella leikkimistä. Mutta kukin tavallaan.

on pelkkää seksiä. Miehestäni en tietenkään voi 100 % varmasti tietää, mutta meidän tärkein sääntömme tässä on se, että meidän perhe tulee ensimmäisenä ja jos joku sivusuhde sitä jollain tavoin uskaa, niin se sivusuhde lopetetaan saman tien. Kun käytännön syistä (pienehkö paikkakunta, joten sivusuhteet muilla paikkakunnilla ja meillä neljä lasta ja suhteellisen kiireinen elämä) sivusuhteet ovat yhdenyön juttuja työmatkoilla, niin tuskin niissä pääsee suuria tunteita syntymään puolin tai toisin. Ja jos pääsisi, niin luotan sekä itseeni että mieheeni, että havaitsisimme vaaran ja lopettaisimme suhteen siihen paikkaan. Olemme sitoutuneet toisiimme ja perheeseemme, sitä eivät pienet tunnekuohutkaan heilauttele mihinkään suuntaan.

se on vain seksiä? Uskon, että vieraissa käynnissä on todella usein kyse muustakin. Etenkin jos sitä reikää saa kotonakin. Miten voit kontrolloida, ettei miehellesi tule suurta tunneyhteyttä ja henkistäkin orgasmia sen toisen naisen kanssa? Ja se toinen nainen saattaa rakastua mieheesi hyvinkin kovasti, ja päättää esim. taistella jotta saa miehesi omakseen. Keinot voi olla monenlaiset. Aika vaarallista peliä, tulella leikkimistä. Mutta kukin tavallaan.

Olemme olleet yhdessä 15v ja meillä on lapsia. Muutama vuosi sitten liittomme oli kriisissä, yhdessä olo ei huvittanut, riideltiin ihan pikku asioistakin ja elämä tuntui todella vaikealta. Erostakin puhuttiin muutamaan kertaan yhdessä ja mietittiin varmaan molemmat sitä erikseenkin. Siinä vaiheessa mieheni teki sen minkä koki sillä hetkellä helpoimmaksi ratkaisuksi, hankki sivusuhteen. Yritti niin pyyhkiä sivuun ongelmat ja tylsyyden elämästään. Myöhemmin on kertonut että ajatteli ongelmien ratkeavan sillä että hän jää kiinni ja minä heitän hänet pellolle. Elämä uuden naisen kanssa olisi uutta, jännittävää ja ongelmatonta. Raukkamaisesti ajateltu ja kertoo siitä ettei se miehillekään aina niin helppoa ole sitä perhettä jättää vaikka vaimo miten tylsältä tuntuisikin. Melko nopesti sain vihiä sivusuhteesta, ja se sattui henkisesti, mutta päätin etten sano mitään ennen kuin olen ihan varma mistä on kyse. Lopulta juttelin asiasta mieheni kanssa ja ilmoitin että on parasta erota että hän voi aloittaa uuden elämän uuden naisensa kanssa. Mieheni sivusuhde kesti muutaman kuukauden jolloin laskujeni mukaan tapasivat pari kolme kertaa. En tiedä mitä mieheni päässä tämän jälkeen tapahtui mutta kelkka kääntyíkin yhtäkkiä niin että hän halusikin alkaa korjaamaan suhdettamme. Olemme käyneet parisuhdeterapiassa, puhuneet parisuhteestamme ja mieheni sivusuhteesta tuntikausia ja olemme edelleen yhdessä. En väitä että kaikki olisi hyvin pettäämisen jälkeen vaan luottamuksen rakentaminen vie vuosia ja alkaa vasta kun pystyt antamaan anteeksi pettäjälle.



En koe menettäneeni mitään vaan saanut paremmat avioliiton tilalle. Mieheni on paljon avoimempi, viettää paljon enemmän aikaa perheen kanssa, on rakastavampi minua ja lapsia kohtaan ja perhe-elämämme on paljon nautittavampaa kuin ennen tapahtunutta. Mieheni onkin sanonut ettei tajunnut ennen pettämistä ja erovaatimustani mitä oikeasti oli menettää. Miehelleni se kolahti tajuntaan vasta siinä vaiheessa kuten myös sekin ettei se elämä uuden kumppanin kanssa ole sen kummenpaa, vaan samat ongelmat tulevat ajan myötä eteen.



Minulla on edelleen hyvä itsetunto, en tarvitse miestä elättäjäkseni koska tienaan tuplasti sen minkä mieheni ja olisin varmasti löytänyt uuden miehen halutessani. Minä nyt vain satun ajattelemaan että ketään ei voi omistaa, erehtyä voi kuka vain ja vaikeuksista voi versoa vahvempi parisuhde (mutta vain jos molemmat niin haluavat ja ovat valmiita työskentelemään sen eteen).



Ps. odotan kauhulla teilaavia vastauksianne :)

eli jos se mies kulkee panemassa kylillä, niin kannattanee ainakin henkisesti varautua siihen, että joskus niitä lehtolapsia tulee ovelle kolkuttelemaan.

ei meidän hyvä ja intohimoinenkin parisuhde kaatuisi johonkin kännissä örväilyyn.

Miksi päättelet, että se olisi miehesi puolelta ilman muuta pelkästään kännistä örväilyä?

Ehkä siksi päättelen niin, että tunnen miestä vähän (olemme olleet yhdessä 12 vuotta) ja myös siksi, etten todellakaan suostu kuluttamaan omaa emotionaalista energiaani pohtimalla, että miksi mun mies "juttelee tuolle naiselle". Tarkoitan tuota "juttelemista" lähinnä sillä, että jos mies haluaa harrastaa seksiä jonkun muun kanssa, tekee hän se kuitenkin, pohdin minä sitä tai en.

Ja sitä paitsi parempaan saa vaihtaa aina, jos hän ei enää minua halua. En halua kenenkään olevan kanssani vain siksi, että on pakko.

"Minä nyt vain satun ajattelemaan että ketään ei voi omistaa, erehtyä voi kuka vain ja vaikeuksista voi versoa vahvempi parisuhde (mutta vain jos molemmat niin haluavat ja ovat valmiita työskentelemään sen eteen). "

Olen erittäin positiivisesti yllättynyt, että av:lla voi joku ajatella noin terveellisesti. Mielestäni tämä palsta on aina ollut täynnä sairaalloisen mustasukkaisia naisia suoraan 50-luvulta. Kiitos tästä kommentista ja uskoni palauttamisesta!!!!!

"Minä nyt vain satun ajattelemaan että ketään ei voi omistaa, erehtyä voi kuka vain ja vaikeuksista voi versoa vahvempi parisuhde (mutta vain jos molemmat niin haluavat ja ovat valmiita työskentelemään sen eteen). "

Olen erittäin positiivisesti yllättynyt, että av:lla voi joku ajatella noin terveellisesti. Mielestäni tämä palsta on aina ollut täynnä sairaalloisen mustasukkaisia naisia suoraan 50-luvulta. Kiitos tästä kommentista ja uskoni palauttamisesta!!!!!

Miksi sinulle on niin vaikea pala, että jotkut arvostavat parisuhteessaan vähän toisia asioita kuin sinä? Ei kaikille taloudellinen turva ja lapset ole ainoa syy pysyä parisuhteessa.

Luethan tuon ylläolevan vielä kerran ja tulet vasta sitten kommentoimaan.

antaa anteeksi,sellaistahan sattuu ja ihmiset ovat heikkoja.Mutta toista kertaa en enää, sillä se olisi jo silkkaa tyhmyyttä.

Jos saisin tietää, että mies on petänyt, antaisin kenkää saman tien... Luulisin ainakin... Ennen kuin meillä oli lapsi, se olisikin ollut noin yksinkertaista... nyt tuntuu, että pitäisi ajatella lastakin... Ja voi olla, että sortuisin antamaan anteeksi. Mutta ei siinä paljon varmaan enää toiseen pystyisi luottamaan. Tai voisi olla, että siitä alkaisi kierre, jossa molemmat pettäisivät... :(



Mies on paljon pois kotoa ja mahdollisuuksia varmaan olisi ollut olla uskoton. Mutta haluan uskoa, ettei ole vehdannut vieraiden kanssa... Ihan kylmät väreet tuli, kun aloin ajattelemaan, että entäs jos onkin...