**Joululahjojen 2007 joulukuu**
Avaan nyt meille Kielon ehdotuksesta tämän oikean Joululahja kuukauden, niin ei tarvitse tuota lokakuun listaa pyöritellä. Muut varmaan ihmettelee, että mitä ne noin vanhaa listaa pyörittää :) Laitan tänä laskettujen aikojen listan tähän myös, niin pysytään ajan tasalla...
Reetuna78 3.12.
Pampula77 5.12.
Pumpukka 12.12.
Kille75 14.12., poika syntyi 16.11.
Kielo72 18.12.
Laitoin nyt tähän listaan vain ne, jotka ovat osallistuneet tähän kirjotteluun aktiivisesti. Ja tuon Killenkin tuohon pistin, kun onhan se hienoa että ollaan saatu yksi ihana lapsi tähän maailmaan. Jokohan Pumpukan pienokainen on maailmassa?
Kielo tuskaili tuon hoitamisen kanssa. Kai se täytyy vaan luottaa tuohon äidin vaistoon ja kuunnella korvat höröllä neuvoja joita saa. Tosin liikaa ei kannata kuunnella muita vaan enemmänkin luottaa itseensä. Kirjastossa on varmasti myös jotain ns. vauvan hoito-oppaita, joista jotain vinkkejä voi saada. Mä olen saanut miehen siskolta muutaman sellasen oppaan ja oon niitä koittanut sitten selailla ja etsiä tietoa. Ja pitää varmaan soittaa sitten äitille, jos on aivan pulassa että mitä mä teen :)
Iloisin mielin tällä kertaa perjantaina mahdollista käynnistämistä odotellen:
Reetuna
jolla ei siis mitään viitteitä synnytyksen mahdollisesta käynnistymisestä
Kommentit (55)
Hirmu suuret onnittelut Kielolle pikkuisen pojan johdosta. Ompa meillä poikavoittoinen pino :) Onkos teille muille poikalapsen omaaville tullut tutuksi tuo pissaaminen pitkin poikin vaipan vaihdon aikana? Meillä otettu asiasta " ylivalta" ja ollaan ruvettu pissattamaan poikaa purkkiin aina kun vaippaa vaihdetaan ja ollaan siinä erittäin hyvin onnistuttu. Lähes joka kerta vaipan vaihdon yhteydessä ollaan saatu pissat purkkiin. Säästyypähän vähän pyykiltä, kun ei joka paikka ole heti märkänä.
Ollaan opeteltu kantoliinailua ja nytkin poika liinassa tuossa rinnalla. Kolmas kerta siinä ja tuntuu viihtyvän hyvin. Yleisestikkin ottaen meidän poika rakastaa olla lepäillä/nukkua rintakehän päällä, joten tää kantoliina on loistava juttu siinä suhteessa. Ja kun nyt tottuisi tähän niin vois äidinkin arki olla vähän helpompaa, kun mieskin menee ens viikolla töihin. Jännittiää vähän, että kuinka selvitään kotona kahden, mutta eiköhän se suju. Ja eipä tuo mies nytkään ole ollut koko ajan tuossa vieressä.
Itkut on helpottuneet meillä jonkin verran. Tosin eilen illalla otettiin sitten taas oikein itkut pitkän kaavan mukaan, mutta muuten ollut selvästikkin rauhallisempaa nyt muutaman päivän. Olen koittanut välttää maitotuotteita ja se on ehkä yksi syy tuohon olon helpotukseen. On mukavaa, kun poika välillä vaan köllöttelee tyytyväisenä valveilla eikä vain itke. Yöllä on heräillyt nyt viime aikoina kaksi kertaa syömään ja se on kyllä suonut äidille ja isälle myös mukavat yöunet :) Ja sen kyllä huomaa. Itsekkin huomattavasti pirteämpi ja jaksaa tehdä kaikenlaista.
Ristiäisistä joku kyseli. Meidän piti pitää ne tulevana viikonloppuna, mutta perhepiiriin tulikin kuolemantapaus ja meillä sitten pojan ensimmäiset viralliset " juhlat" ovat hautajaiset eli siirrettiin sitten ristiäisiä pidettäväksi 12. tammikuuta. No toi kuolemantapaus oli kyllä odotettavissa ja ajattelinkin jossain vaiheessa, että varmaan hautajaiset sattuvat samalle meidän ajattelemalle viikonlopulle ja niinhän siinä sitten kävi. Nimeä meillä ei ole vielä päätettynä. Tosin ei me olla vielä istuttukkaan asian tiimoilta alas. Monta hyvää ehdotusta meillä on ja olen varma että päästään jonkinlaiseen yhteisymmärrykseen jopa aika helpolla kuhan vaan keretään istua asian kanssa alas :)
Tänään sitten tosiaan uuden vuoden aatto! Ajateltiin mennä kavereiden (tulevien kummien) luokse saunomaan tossa illalla ja siellä vähän viettää uutta vuotta. Täytyy vain toivoa, että pojan huuto ei ajoitu juuri sille aikaa. Ja jos ajottuu, niin tullaan varmaan sitten saman tien kotiin. No eipä tuo nyt maailmaa kaada. Meidän uusvuos kun vaihtuu joka tapauksessa ihanissa merkeissä pikkuisen poikamme johdosta.
Olisitteko muuten uskoneet viime uutena vuotena, että teillä on tänään sylissänne ihana pieni ihmisen alku? Mä en ainakaan uskonut siihen ollenkaan. Muistan ajatuksiani, jotka oli lähinnä sen suuntaisia että meidän uudet vuodet tulee varmaan aina olemaan yhtä juhlimista kavereiden kanssa ilman mitään omaa pikkuista. Ja toisinpa kävi. Meille tämä vuosi 2007 on ollut kyllä toiveiden täyttymys niin kuin varmasti teille muillekkin.
No mutta, nyt pitää jatkaa matkaa... Hyvää uutta vuotta teille kaikille!
Reetuna ja pikkuinen poika joka tuhajaa tuossa rinnalla ja tuoksuu ihanalle vauvalle :)
Tässä päivitys meidän syntyneistä pienokaisista:
Kille75: Poika 16.11.07
Pampula77: Tyttö 3.12.07
Pumpukka: Poika 4.12.07
Reetuna: Poika 7.12.07
Kielo72: Poika 19.12.07
Pikaisesti tulin onnittelemaan Kieloa ihanista poika-vauva -uutisista!! Monesti olette olleet mielessä, kun tuo vesi-tilanne ei tunnu Nokialla juurikaan helpottuvan!
Nyt pitää mennä laittamaan ruokaa, kun poika nukkuu ulkona vaunuissa - tosin aika rauhatonta unta tuntuu olevan, joten ehkäpä kohta tulee sisälle. Mutta jos sitä ennen sais tehtyä salaatin ja syötyä. Yritän vielä tänään tulla kirjoittelemaan kuulumisia, mutta siltä varalta, että en ehdi, niin:
ONNELLISTA VUODEN VAIHDETTA TEILLE KAIKILLE!!!
Pumpukka ja poika 3vko 6pv
Tässä vihdoin tarina meidän synnytyksestä (pitkähän tuosta tuli - niin synnytyksestä ku tarinastakin...):
Maanantaina 3.12. iltapäivällä oli neuvola ja terkkarikin huomas heti ensi vilkaisulla, että jotain on tapahtunut/tapahtumassa, kun oltiin molemmat varmaan aika kypsän ja väsyneen näkösiä ¿ sillonhan oli jo takana 2 vrk jatkuvia ja kivuliaita, mutta epäsäännöllisiä supistuksia¿ Kaikki oli oikein hyvin, verenpaine taas vähän koholla, mikä saattoi viitata lähestyvään synnytykseen. Terkkari kehotti käymään äitipolilla jos olis yhtään epävarma olo noitten supistusten kanssa ja uskoi kovasti synnytyksen käynnistyvän kunnolla parin päivän sisällä.
Mies lähti illalla pelaa jalkapalloa, koska supistusten suhteen ei ollut tapahtunut mitään edistymistä. Pian sen jälkeen supistuksia alkoi kuitenkin tulla säännöllisesti 6-7 minuutin välein. Menin suihkuun ja se auttoikin ensin, mutta lopulta ei enää. Silloin supistukset tuli 4-6 minuutin välein ja olinkin jo päättänyt, että kun mies tulee kotiin, niin lähdetään sairaalaan, vaikka supistukset loppuisivat¿ Suihkun jälkeen söin kunnolla ja tein miehelle eväät. Matkalla sairaalaan supistukset tuli 7 minuutin välein.
23.45. oltiin esitutkimushuoneessa. Kohdunsuu oli avautunut 3 cm ja supistuksia tuli säännöllisesti eli synnytys oli lähtenyt kunnolla käyntiin. Synnytyssuunnitelmassa olin toivonut ammeeseen avautumisvaiheessa ja kätilö kysyi, haluanko ammeeseen vai suoraan synnytyssaliin, jossa voisin jo saada epiduraalin. Kivut olivat tosi kovat supistusten aikana, joten tuo epiduraali kuulosti tosi hyvältä ¿ niinpä päätin unohtaa sen ammeen¿
00.00 oltiin synnytyssalissa. Kätilö oli tosi rauhallinen, mutta pysyi aika etäisenä. Supistukset oli tosi kivuliaita, mutta aina välissä helpotti ja olo oli jopa ihan hyvä. Istuskelin keinutuolissa lämpöpussi selässä.
01.30. Kätilö tutki kohdunsuun tilanteen sängyssä ¿ ei edistymistä, vaikka supistukset oli kovia. Kokeilin ilokaasua, koska kivut alko olee sietämättömiä, eikä lämpöpussi enää auttanut. En tiiä auttoko ilokaasukaan, ainakin sattu edelleen ihan älyttömästi! Ilokaasusta tuli tosi hassu olo: ihoa pisteli jaloista ja suun ympäriltä ja pää meni ihan sekasin. Jossain vaiheessa kätilö ehdotti kipupiikkiä ¿ ei halunnut vielä antaa epiduraalia, ettei supistukset lopu. Odottelua¿
03.00. Lopulta sainkin epiduraalin! Vähän jännitti sen laittaminen, mutta ei sattunut yhtään. Kipu helpotti heti, mutta kyllä supistukset vielä tuntuivat ja vähän sattuivatkin. Ah autuutta!!! Torkuin sängyssä, mies torkku säkkituolissa.
05.00. Kohdunsuu auki 4,5cm eli vihdoin oli tapahtunut ees jotain edistystä¿Käänneltiin kylkeä. Samalla kävin pissalla ¿ jalat tuntui kantavilta, mutta kuitenkin toinen jalka meni alta. Onneksi kätilö piti kiinni. En siis voinut enää edes liikkua sängystä mihinkään, vaikka sitä olin etukäteen toivonut. Supistukset ei tuntuneet enää ollenkaan. Mies nukkui säkkituolissa, mä en oikein enää saanu unta.
06.00. Kauhee nälkä!! Sain mehua ja kaakaon makuista energiajuomaa, hyvää!
7.00. Vuoron vaihto, uusi kätilö oli tosi mukava ja napakka! Mukana oli myös kaksi opiskelijaa, toinen vain tarkkailemassa. Kätilö ja opiskelija tekivät kokoarvion: opiskelija 3,5kg ja kätilö 3,7kg ¿ ite olin just hetkeä aiemmin sanonut miehelle, että se on varmaan 3,6kg. Kohdunsuu oli auki 6cm. Odotellaan kalvojen puhkaisua.
7.30. Mies lähti käymään kahvilla. Mulla taas kauhea nälkä ja tällä kertaa sain vadelmakiisseliä.
8.15. Kalvojen puhkasu ¿ luulin että se olis tehny kipeää, mutta ei sattunut ollenkaan.
9.30. Kohdunsuu auki n. 7cm, vauva laskeutunut alemmas ja hieman alkaa tuntumaan painontunnetta. Hieman myös huimausta ja kauhea nälkä¿ Nousin istumaan ja sain mustikkakeittoa. Supistukset ovat laiskoja kätilön sanojen mukaan, joten laitetaan oksitosiinitippa.
11.30. Kohdunsuu auki n. 8cm, oikeaa reunaa enemmän jäljellä ¿ käännyin sille kyljelle makaamaan, jos vauva painaisi sille reunalle sitten enemmän ja reuna alkaisi häviämään. Oksitosiini vahvistanut supistuksia ja alkavat taas tuntumaan, lämpötyynyillä haetaan helpotusta.
12.00. Sain päänsärkyyn panadolia ja samalla ylimäärästä epiduraalia, koska supistukset ovat taas tosi kivuliaita. Nälkä vaivaa jälleen ja juon kaakao-energiajuomaa.
12.30. Supistukset eivät näytä käyrällä edelleenkään tarpeeksi vahvoilta, joten lääkäri tuli laittamaan kohdunsisäisen supistusanturin ja huomasi samalla, että vauva on avotarjonnassa eli kasvot ylöspäin. Silloin vauvan pää ei paina tasaisesti kohdunsuuta, mikä todennäköisesti selittää hitaan avautumisen. Myös synnytystä avotarjonta vaikeuttaa. Yritetään kääntää vauvaa minun asennoillani: ensin kyljelleen ja siitä konttausasentoon, mikä onkin yllättävän hyvä asento. Lämpöpussien kanssa torkuttelin noin tunnin supistusten välissä.
13.30. Supistukset tekee tosi kipeetä ja supistusten aikana alkaa tuntua tarvetta ponnistaa.
14.00. Kohdunsuu on kokonaan auki ja vauvan pää aivan alhaalla. Saan alkaa harjoittelemaan ponnistamista.
14.45. Työvuoro vaihtuu taas¿ Aktiivinen ponnistusvaihe alkaa puoli-istuvassa asennossa, ei vielä tunnu pahalta.
15.00. Kätilöt huomaavat, että sen lisäksi että vauva on avotarjonnassa, tarjonta on myös vino. Yritetään ponnistamista kyljellään. Sattuu ihan älyttömästi! Vauva tulee kuitenkin alaspäin.
15.15. Lääkäri tulee katsomaan ja saan kääntyä takaisin puoli-istuvaan asentoon. Vauva yrittää tulla maailmaan korva edellä.
15.45. Lääkäri kysyy, milloin aktiivinen ponnistusvaihe on alkanut ¿ kauhistuu kuullessaan, että kestänyt jo tunnin. Tarjonnan takia otetaan imukuppi avuksi. Äiti on aivan poikki ja huutaa ku hinaaja¿ Salissa on jo reilusti porukkaa ¿ kätilöitä, hoitajia, lääkäreitä, yhteensä ehkä 7, ei enää pysytä kärryillä, kuka on kukin ja miksi ne kaikki ihmiset ovat siellä, on aika pelottavaa, kun koko ajan tulee lisää ihmisiä. Isä komennetaan äidin pään viereltä pitelemään jalkaa telineessä, opiskelija tulee tukemaan äidin niskaa. Imukupit eivät pysy vauvan päässä, jälkeenpäin selviää, että ne oli tarkoitettu sektioon¿ Äiti ei jaksaisi enää, on jo valmis leikkaukseen, mutta isä ja muut tsemppaavat aivan mahtavasti. Vihdoin saadaan imukuppi, joka pysyy vauvan päässä ja vauva kääntääkin heti päänsä suoraan. Ei vaan jaksa enää ponnistaa, tekee mieli luovuttaa, kaikista eniten juuri silloin kun vauvan pää on jo puoliksi ulkona¿ muut eivät anna luovuttaa, ja jostain löytyy voimia ponnistamiseen, niin että vauva saadaan ulos!
16.04. Syntyy terve poika-vauva, 3894g ja 52cm. Ollaan ihmeissämme, kun luultiin odottavamme tyttöä :o)¿ Kun saamme vauvan äidin rinnalle, niin itku tulee molemmilta vanhemmilta.
Hetken aikaa tuntuu, että ei synnytystä enää ikinä, vaikka lopputulos olikin täydellinen ja kaikki vaiva ja tuska sen arvoista (Seuraavana päivänä ajatus uudesta synnytyksestä jossain tulevaisuudessa ei tunnu enää mahdottomalta ajatukselta¿). Istukkaa saatiin odottaa ja kätilö joutui painelemaan vatsaa useaan otteeseen. Leikkaushaavojen ja yhden pienen repeämän ompelu kesti tosi kauan. Isä sai laskea vauvan varpaat ja sormet ¿ kaikki löytyi! Sen jälkeen vauva putsattiin, mitattiin ja punnittiin ja vihdoin vauva pääsi imemään rintaa. Heti oikea imemisote! Yritin mennä suihkuun, mutta jo pelkkä istumaan nouseminen huimas oikein kunnolla, joten kätilö putsaili mua siinä sängyllä. Vihdoin saatiin ruokaa klo 19.00, minkä jälkeen lähdettiin osastolle. Kätilö ei antanut mun kävellä, vaikka omasta mielestä olisin pystynyt, vaan työnsi mut pyörätuolilla, sain pitää vauvaa sylissä.
-------------
Tämän hetken kuulumiset saa nyt odottaa ainakin huomiseen, kun poika tuolla alkaa heräilemään ja aletaan sitten tekee lähtöä kaverin luo uutta vuotta vastaanottamaan - tosin tullaan varmaan ennen puolta yötä kotiin. Eipä todellakaan mekään oltas vuos sitten uskottu, että tätä uutta vuotta juhlistetaan vauvan kanssa! Silloin oli jo alkanut usko mennä koko hoitoihin ja minä jo kovasti mielessäni suunnittelin adoptiota... Mutta viiden vuoden toivominen, yritys ja kaikki hoidot sitten kuitenkin vihdoin tuottivat tulosta ja meistä tuli onnellisia vanhempia :o)!
Mitenkäs teidän uudet vuodet meni? Me oltiin kaverien luona ja poika nukku koko illan. Kotiin tultiin kyllä sitten jo reilusti ennen puolta yötä ja kateltiin täällä sitten koko perhe elokuvaa ja mentiin yhden jälkeen nukkumaan. Sillon huomasin, että tuon pitkään valvomisen kestää paljon paremmin, kun ei ees yritä mennä nukkumaan ajoissa¿
Meillä on yöt olleet melkoisia parin viime viikon aikana: poika on käynyt yöunille suunnilleen kahden aikaan ja enhän mä oikein millään jaksais valvoo sinne asti, vaikka aamulla aina nukutaankin melkein kymmeneen. Jos ei mahassa kipristele, niin poika ei itke, mutta vaatii kyllä tuttia tai syliä ja silmät isoina kattelee ympärilleen ¿ ei sitten väsytä yhtään! Viime yö olikin ihana, kun poika kävi nukkumaan jo n. klo 11 ja nukku vieläpä heti 5 tuntia putkeen!! Mä en tosin saanu unta ennen kahtatoista, mutta sain silti nukuttua pitempään ku aikasempina öinä. Päivällä en oo nukkunu pitkään aikaan, kun joko en saa unta tai sit heti ku oon pääsemässä uneen, ni poika herää¿ Niinku Reetuna kirjottelikin, niin taitaa olla vauvoilla joku kuudes aisti¿ Meillä poika nukkuu pääosin omassa sängyssä, mutta yleensä aamulla jää viimisen syötön jälkeen meidän viereen. Oon kyllä pari kertaa ottanut jo illalla (lue: yöllä) nukkumaan mennessä pojan viereen, jos ei nukahtamisesta oo tullu muuten mitään. Yleensä yön ensimmäiset unet on 3-4 tuntia, sit nukkuu noin 2 tunnin pätkiä ¿ päivällä puolesta tunnista 3 tuntiin.
Joko Kille olette sitterin ostaneet? Meillä se on ollut alusta asti käytössä, se on kätevä, kun sen saa ihan vaakatasoon ja vauvan ei tarvitse olla ihan kylmällä lattialla. Nyt ollaan kyllä jo pötkötelty viltinkin päällä lattialla ja varsinkin joululahjaksi saamansa leikkimaton päällä viihtyy katsellen yläpuolella roikkuvia leluja.
Pampula onkin varmaan jo päässyt nauttimaan uudesta kodista! Onnea kovasti uuteen kotiin!
D-vitamiinitipat aloitettiin meillä silloin 2 vkon ikäsenä. Me ei saatu neuvolasta, vaan ite piti ostaa. Pyysin miestä tuomaan apteekista tuota Jekovitia vaikka tarkotinkin Devitolia¿ En olis halunnu tuota Jekovitia, koska se maistuu ihan kamalalle, mutta nyt jälkeen päin oon kyllä kuullut kanssa että Devitol aiheuttaa herkemmin vatsavaivoja. Vatsanväänteet on meillä jatkuneet. Ollaan kanssa käytetty tuota Disflatylia ja välillä se tuntuu auttavan ja sitten taas samat vatsanväänteet palaa :o(! Nyt on pari päivää ollut ongelmana, että vaikka poika kuinka punnertaa, niin ilma ja kakka ei meinaa vatsasta ulos tulla ¿ kakkaaminen on siis selvästi harventunut, mutta samalla vatsavaivat lisääntyneet, voi voi!
Kyllä mekin ollaan päästy nauttimaan noista pissasuihkuista vaipanvaihdon yhteydessä ja myös iloisista kakka-ammuksista ¿ lattiaa on pesty useempaan kertaan hoitopöydän ympäriltä¿ Ei tuota kuitenkaan tapahdu edes joka päivä ja koko ajan harvemmin ¿ ehkä sitä on oppinut vaihtamaan sen vaipan nopeemmin! Reetunan vauvahan varmaan kohta oppii jo potalle, kun nyt jo niin hienosti purkkiin pissaa ;o), hyvä hyvä!!
Mekin ollaan kovia saunomaan ja mäkin kävin yksin saunassa muutaman kerran noin viikon kuluttua synnytyksestä ¿ mulle sanottiin, että oman voinnin mukaan voi saunaan mennä. Sen jälkeen ollaankin sit käyty kahdestaan saunassa niin, että vauva on ollut sitterissä pesuhuoneessa. Joulupukki toi itkuhälyttimen, niin mekin varmaan sitten käytetään sitä, jos vauva vaan nukkuu saunan aikaan. Pari kertaa viikossa ollaan yritetty käyttää vauvaa kylvyssä saunan yhteydessä niin olis kylppärikin kunnolla lämmin, mutta yleensä hän on nukkunut silloin, niin on sitten kylpemiset jääneet vähän vähiin. Oletteko muut kylvettäneet vauvoja paljon? Oletteko käyttäneet kylpyöljyä? Mä oon muutaman kerran pikkusen veteen öljyä lisännyt, mutta se tekee vauvasta entistä liukkaamman kiinnipideltävän¿
Meillä parisuhde voi ainakin mun mielestä hyvin ¿ samanlailla jutellaan ku ennenkin ja nyt ollaan pikkuhiljaa alettu muistaa toistemme olemassa olo muutenkin. Ensimmäiset viikot meni kyllä molemmilla niin vauvanlumoissa, että jos ei ois vieraita käyny ja puhelin soinu, ni me ei varmaan oltas ees tajuttu muun maailman olemassa oloa¿ Mullakin on pikkuhiljaa alkanu taas seksuaaliset halut heräilee, mutta voi olla että menee vielä kauan ennen ku uskaltaa mennä hyväilyjä pidemmälle.
Ristiäiset on meillä varmaan tammikuun viimisenä vkonloppuna täällä kotona. Nimi meillä on jo valmiina ¿ kesällä ehdotin sitä ekaa nimee miehelle leikilläni ja mieshän ihastu siihen kauheesti, mutta mä en siitä kauheesti tykänny, mutta kun poika synty, niin totesin, että sehän on just sen nimen näkönen¿
Mullakin olis kantoliina, mutta en oo saanu aikaseks opetella sen solmimista ja käyttöö ¿ pitäs varmaan nyt loppuviikosta harjotella, kun mies palaa töihin ens viikolla ja sit sille voi olla tarvetta. Yks kaveri lupas opastaa sen käytössä, jos tarviin apua. Niin, meilläkin vauva rakastaa nukkua rintakehän päällä ¿ tutussa tuoksussa ja sydämen sykkeessä!
Mä oon ollu tosi yllättynyt, kun jo pari viikkoo meidän vauva on pitänyt päätä tosi terhakkaasti pystyssä olkapäällä ja vatsallaan ollessa ¿ tänäänkin kannatteli päätään ainakin pari minuuttia, kun oli mun jalkojen päällä mahallaan. Mä oon aina luullu, että vauvat pystyy kannattelee päätään tuolla tavalla vasta paljon myöhemmin.
Meillä on huomenna neuvola ¿ kiva saada tietää kuinka paljon poika on kasvanut (tuntuu ainakin että ihan kauheesti!)!
Mutta taas tuli lörpöteltyä vähän turhankin pitkästi¿ Siirryn sohvalle miesten seuraan ja toivon, että tänäänkin saatas pikkumies ihmisten aikoihin nukkumaan :o¿)!
Mitenkäs teidän uudet vuodet meni? Me oltiin kaverien luona ja poika nukku koko illan. Kotiin tultiin kyllä sitten jo reilusti ennen puolta yötä ja kateltiin täällä sitten koko perhe elokuvaa ja mentiin yhden jälkeen nukkumaan. Sillon huomasin, että tuon pitkään valvomisen kestää paljon paremmin, kun ei ees yritä mennä nukkumaan ajoissa¿
Meillä on yöt olleet melkoisia parin viime viikon aikana: poika on käynyt yöunille suunnilleen kahden aikaan ja enhän mä oikein millään jaksais valvoo sinne asti, vaikka aamulla aina nukutaankin melkein kymmeneen. Jos ei mahassa kipristele, niin poika ei itke, mutta vaatii kyllä tuttia tai syliä ja silmät isoina kattelee ympärilleen ¿ ei sitten väsytä yhtään! Viime yö olikin ihana, kun poika kävi nukkumaan jo n. klo 11 ja nukku vieläpä heti 5 tuntia putkeen!! Mä en tosin saanu unta ennen kahtatoista, mutta sain silti nukuttua pitempään ku aikasempina öinä. Päivällä en oo nukkunu pitkään aikaan, kun joko en saa unta tai sit heti ku oon pääsemässä uneen, ni poika herää¿ Niinku Reetuna kirjottelikin, niin taitaa olla vauvoilla joku kuudes aisti¿ Meillä poika nukkuu pääosin omassa sängyssä, mutta yleensä aamulla jää viimisen syötön jälkeen meidän viereen. Oon kyllä pari kertaa ottanut jo illalla (lue: yöllä) nukkumaan mennessä pojan viereen, jos ei nukahtamisesta oo tullu muuten mitään. Yleensä yön ensimmäiset unet on 3-4 tuntia, sit nukkuu noin 2 tunnin pätkiä ¿ päivällä puolesta tunnista 3 tuntiin.
Joko Kille olette sitterin ostaneet? Meillä se on ollut alusta asti käytössä, se on kätevä, kun sen saa ihan vaakatasoon ja vauvan ei tarvitse olla ihan kylmällä lattialla. Nyt ollaan kyllä jo pötkötelty viltinkin päällä lattialla ja varsinkin joululahjaksi saamansa leikkimaton päällä viihtyy katsellen yläpuolella roikkuvia leluja.
Pampula onkin varmaan jo päässyt nauttimaan uudesta kodista! Onnea kovasti uuteen kotiin!
D-vitamiinitipat aloitettiin meillä silloin 2 vkon ikäsenä. Me ei saatu neuvolasta, vaan ite piti ostaa. Pyysin miestä tuomaan apteekista tuota Jekovitia vaikka tarkotinkin Devitolia¿ En olis halunnu tuota Jekovitia, koska se maistuu ihan kamalalle, mutta nyt jälkeen päin oon kyllä kuullut kanssa että Devitol aiheuttaa herkemmin vatsavaivoja. Vatsanväänteet on meillä jatkuneet. Ollaan kanssa käytetty tuota Disflatylia ja välillä se tuntuu auttavan ja sitten taas samat vatsanväänteet palaa :o(! Nyt on pari päivää ollut ongelmana, että vaikka poika kuinka punnertaa, niin ilma ja kakka ei meinaa vatsasta ulos tulla ¿ kakkaaminen on siis selvästi harventunut, mutta samalla vatsavaivat lisääntyneet, voi voi!
Kyllä mekin ollaan päästy nauttimaan noista pissasuihkuista vaipanvaihdon yhteydessä ja myös iloisista kakka-ammuksista ¿ lattiaa on pesty useempaan kertaan hoitopöydän ympäriltä¿ Ei tuota kuitenkaan tapahdu edes joka päivä ja koko ajan harvemmin ¿ ehkä sitä on oppinut vaihtamaan sen vaipan nopeemmin! Reetunan vauvahan varmaan kohta oppii jo potalle, kun nyt jo niin hienosti purkkiin pissaa ;o), hyvä hyvä!!
Mekin ollaan kovia saunomaan ja mäkin kävin yksin saunassa muutaman kerran noin viikon kuluttua synnytyksestä ¿ mulle sanottiin, että oman voinnin mukaan voi saunaan mennä. Sen jälkeen ollaankin sit käyty kahdestaan saunassa niin, että vauva on ollut sitterissä pesuhuoneessa. Joulupukki toi itkuhälyttimen, niin mekin varmaan sitten käytetään sitä, jos vauva vaan nukkuu saunan aikaan. Pari kertaa viikossa ollaan yritetty käyttää vauvaa kylvyssä saunan yhteydessä niin olis kylppärikin kunnolla lämmin, mutta yleensä hän on nukkunut silloin, niin on sitten kylpemiset jääneet vähän vähiin. Oletteko muut kylvettäneet vauvoja paljon? Oletteko käyttäneet kylpyöljyä? Mä oon muutaman kerran pikkusen veteen öljyä lisännyt, mutta se tekee vauvasta entistä liukkaamman kiinnipideltävän¿
Meillä parisuhde voi ainakin mun mielestä hyvin ¿ samanlailla jutellaan ku ennenkin ja nyt ollaan pikkuhiljaa alettu muistaa toistemme olemassa olo muutenkin. Ensimmäiset viikot meni kyllä molemmilla niin vauvanlumoissa, että jos ei ois vieraita käyny ja puhelin soinu, ni me ei varmaan oltas ees tajuttu muun maailman olemassa oloa¿ Mullakin on pikkuhiljaa alkanu taas seksuaaliset halut heräilee, mutta voi olla että menee vielä kauan ennen ku uskaltaa mennä hyväilyjä pidemmälle.
Ristiäiset on meillä varmaan tammikuun viimisenä vkonloppuna täällä kotona. Nimi meillä on jo valmiina ¿ kesällä ehdotin sitä ekaa nimee miehelle leikilläni ja mieshän ihastu siihen kauheesti, mutta mä en siitä kauheesti tykänny, mutta kun poika synty, niin totesin, että sehän on just sen nimen näkönen¿
Mullakin olis kantoliina, mutta en oo saanu aikaseks opetella sen solmimista ja käyttöö ¿ pitäs varmaan nyt loppuviikosta harjotella, kun mies palaa töihin ens viikolla ja sit sille voi olla tarvetta. Yks kaveri lupas opastaa sen käytössä, jos tarviin apua. Niin, meilläkin vauva rakastaa nukkua rintakehän päällä ¿ tutussa tuoksussa ja sydämen sykkeessä!
Mä oon ollu tosi yllättynyt, kun jo pari viikkoo meidän vauva on pitänyt päätä tosi terhakkaasti pystyssä olkapäällä ja vatsallaan ollessa ¿ tänäänkin kannatteli päätään ainakin pari minuuttia, kun oli mun jalkojen päällä mahallaan. Mä oon aina luullu, että vauvat pystyy kannattelee päätään tuolla tavalla vasta paljon myöhemmin.
Meillä on huomenna neuvola ¿ kiva saada tietää kuinka paljon poika on kasvanut (tuntuu ainakin että ihan kauheesti!)!
Mutta taas tuli lörpöteltyä vähän turhankin pitkästi¿ Siirryn sohvalle miesten seuraan ja toivon, että tänäänkin saatas pikkumies ihmisten aikoihin nukkumaan :o¿)!
...ensin en saanu tuota viestiä tänne ollenkaan, vaan jouduin sulkee koko sivun ja nyt se tulikin kaks kertaa....
...tervehdys kaikille! Nostattelen samalla pinoa.
Oli kiva lukea Pumpukan synnytyskertomus. Katsotaan jaksanko itse kirjoittaa yhtä huolellista...sen verran pitää kyllä vielä sanoa, että VAS oli synnytykseen todella hyvä valinta. Me saimme olla siellä vaikka kuinka pitkään ja miehellekin kuuluivat ateriat yms. edut. Vauvan sai pitää vierellä, mutta tarvittaessa myös antaa hoitohuoneeseen lastenhoitajille. Aamuisin oli fysioterapeutin vetämää jumppaa synnyttäneille ja päivällä patisteltiin ulos pienelle lenkille. Nytkin voisimme vielä osallistua imetyspiiriin ja jos tulee vatsanpuruja vauvalle saamme viedä hänet 5 kertaa VAS:iin vauvahierontaan. Toivotaan kuitenkin, että tällaista palvelua emme tarvitse. Koin myös, että meitä palveltiin koko synnytyksen ajan. Minulle ehdotettiin vaikka mitä asentoja (pallolla, säkkituolilla, patjalla) ja kätilöt rakentelivat niitä toiveiden mukaan. Myös jakkarasynnytys olisi onnistunut eli kätilöillä ei ollut mitää lattialla makoilulua vastaan...päädyin kuitenkin siihen tuoliin.
No, nyt pitää mennä katsomaan, miten pojat pärjäävät. Kuulen mielelläni teidän ristiäsjärjestelyistä. Itselläkin ne ovat jossain vaiheessa edessä. Kummien valinnasta tulee meille tosi vaikeaa!
Kielo
Pumpukka kirjoittaa juttua kuin suoraan meidän tämän hetkisestä elämästä. Yöt ennen kello kahta ovat olleet nyt melkoista rumbaa itkun kanssa ja toi vinkki, ettei itse edes yritä nukkua ennen sitä kullostaa hyvältä vinkiltä. Ehkä sitä jaksaa sitten paremmin ottaa ne itkut vastaan. Tosin mies kyllä hoidellut noita yöitkuja, mutta menee ensi viikolla töihin, joten...
Ajateltiin siirtää pinnasänky meidän sängyn viereen ja jättää toi äitiyspakkauksen koppa pois käytöstä. Vauva ei viihdy siellä yhtään ja musta tuntuu, että se on niin pimennossa siellä, että se vois olla syy. Nyt vauveli nukkunut taas kolme yötä täysin meidän vieressä ja vähän pelottaa, että tottuuko se siihen ja nukkuu vielä teini-iässäkin siinä :) Eli tänään taas uudet testailut peliin.
Lastenneuvolasta on tänään terkkari tulossa vihdoinkin käymään. Himru paljon kysyttävää on kertynyt ja muutenkin ihana saada tukea ammattilaiseslta. Sitä kun on vähän niin kuin pihalla aina välillä :)
Oon vähän miettinyt, että pitäskö koittaa lopettaa noi Disflatylit ja testata onko niistä mitään apua, vai jakuuko meno samanlaisena. Tuntuu, että kannattaako sitä antaa jos se on turhaa. Ehkäpä testaillaan jo tänään tuota. Sama kai se on itkeekö enemmän, kun itkee joka tapauksessa. Ja jos näyttää, että se jonkin verran lievittään noita väänteitä niin sitten tottakai jatkamme sitä. Tosin musta tuntuu, että meidän pojan rytmi on nyt vähän kellallaan, koska näin aamupäivisin nukkuu kolmenkin tunnin unia ja tankaa ja nukkuu, kun taas illasta ja alkuyöstä ei sitten nuku. Voiskohan tuota rytmiä koittaa kääntää?
Meillä kävi eilen pappi kylässä ristiäisten tiimoilta. Kertoili kasteen kaavasta ja siitä, mitä tarvitaan kastepöytään jne. Pappi oli tosi mukava. En ole häntä koskaan tavannut ennen ja vähän jännitti, että millanen se on. Onneksi oikein mukava. Onko teillä muilla ns. perhepappi? Jos olisin kotipaikkakunnallani vielä asunut olisin heti tiennyt, kenen papin haluan kastamaan meidän pienokaisen, mutta täällä nykyisellä kotipaikkakunnalla, ei niin väliä. Ja kun anopillekin kävi kuka vaan, niin... Leipomisiin oon saanut monta hyvää tarjousta eli itse mun ei taida tarvita leipoa juuri mitään. Yksi kummi haluaa leipoa suolaset piirrakat, anoppi pikkuleipiä, isomumma pullakranssin, joten kauheesti ei ite tarvii mitään sellasta miettiä. Ehkä leivon jonkun kuivakakun ja olkoon sitten siinä. Täytekakun tilasin, koska siinä niin kova homma tehdä ja saada onnistumaan, niin... Ja kun vieraitakin taitaa nyt sitten loppuenlopuksi tulla sellanen 30 niin pitäis sitten niin iso kakku itse tehdä, joten totesin oman psyykkeeni kannalta että parempi teettää. Siivoamiseen mun äiti lupas apua, joten mulla ei siis ole hädän päivää. Ja se kyllä helpottaa omaa mieltä :) Vielä kun se nimi keksittäisiin, niin...
Taidankin nyt kadota netin ihmeelliseen maailmaan katsomaan erilaisia nimivaihtoehtoja, kun poikakin niin rauhassa jälleen nukkuu kantoliinassa :)
Reetuna ja pikku-ukkeli 3vko ja 6 pvä
Heippa!
Ja kaikille Onnea tälle vuodelle, toivottavasti se on viime vuotiseen tapaan onnekas. En todellakaan olisi viime vuonna uskonut, että vuosi vaihtui tänä vuonna pikku juniorin kanssa. Vieläkin tulee kyyneleet silmiin.... Me oltiin miehen vanhempien kanssa heidän mökillään; syötiin, saunottiin ja ammuttiin raketteja. Vuosi vaihtui siis ihan leppoisasti.
Pumpukalle kiitokset synnytystarinasta. Olit jaksanut kirjoittaa perusteellisesti.
Pumpukka oli kirjoitellut myös yönukkumisesta. Meillä sujuu pääsääntöisesti ihan hyvin. Alkuyön nukkuu pitemmät pätkät 2-4 tuntia ja aamuyöstä tossa klo 4-5 jälkeen nukkuu ainoastaan noin tunnin ja sen jälkeen ottaa " huikat" rinnasta eli ei syö kovinkaan kauaa kunnes nukahtaa jälleen. Pari kertaa olen yrittänyt tarjota tuttia, kun alkaa heräilemään syömään, mutta yöllä ei tutti kelpaa ollenkaan. Tosin ei muutenkaan kauheasti diggaa tuttia. Itkuista meillä ei ole, mutta tuossa aamuyön tunteina tahtoisin pidemmät unet kuin vain tunnin.
Muutaman kerran on myös herännyt totaalisesti keskellä yötä vaipan vaihdon yhteydessä ja valvonut sitten parisen tuntia silmät aivan apposen ammollaan..... ei naurattanut yöllä pikkumiehen valvominen.
Tänään mietin juuri, että pitäisikö 2 kk vanhalla olla jo jonkinlaista rytmiä päivässä. Meillä ei ainakaan pysty kovin helposti ennakoimaan milloin nukkuu pidempään ja milloin vähemmän. Seurusteluaika näyttäisi ajoittuvan useimmiten nykyisin aamupäivään ja sitten iltaan. Välillä on vaikeaa tietää, että pitäisikö poika laittaa syömisen jälkeen nukkumaan vai haluaako seurustella. Saattaa nukkua rinnalla ja röyhtäytettäessä ja kun siirrän sänkyyn, niin avaakin silmät aivan auki.....
Oletteko nukuttaneet säännöliisesti ulkona jo ja aina samaan aikaan? Meillä ei varsinaisesti ole vielä nukuttu pelkkiä päikkäreitä ulkona vaan ollaan käyty kärryttelemässä, jonka jälkeen ollaan jätetty ulos nukkumaan. Tätäkään ei ole joka päivää tehty eikä aina edes samaan aikaan....Mä olen hämmästynyt, että väsymys painaa yllättävän vähän, vaikka ei olekaan nukkunut 2 kuukauteen kokonaista yötä.
Tänään kävin kampaajalla leikkauttamassa hiuksia. Edellisestä kerrasta oli melkein 3 kk, kun normaalisti käyn n. 6 vkon välein, kun mulla on ihan lyhyet hiukset. Ihanaa! Ristiäiset ovat sunnuntaina mun vanhempien luona. Olin jo päättänyt mitä laitan päälle, eilen sitten rupesin vaatteita sovittamaan, ni paita ei mahdu rintojen kohdalta päälle.... ;-) Meinas itku tulla, no onneksi keksin sitten hätäsuunnitelman, kun en mihinkään kauppaankaan kerkiä. Omat vaivansa siis isorintaisena ;-)
Pissasuihkuja on meilläkin tullut milloin minnekin, suuremmilta katastrofeilta ollaan kuitenkin vältytty. Tosin eilen poika kakkasi oikein kunnolla hoitopöydälle, ehdin onneksi saada vaipan esteeksi ettei ruiskunnut ympäri huushollia.... Meidän poika on kyllä melkoinen pissaaja ja kakkaaja. Kestovaippojakin on käytetty jonkin verran kotona ollessa eikä niissä mielestäni kovin suuri homma ole.
Sitterikin ostettiin. Sellainen perinteinen BabyBjörn eli ei ole motorisoitu tms. Näyttää sellaiselta kuin 70-luvulla, mutta istuimen kaltevuutta pystyy tosiaan säätämään. Vauvelikin viihtyy siinä ihan hyvin.
Niskaa meidänkin herra jaksaa kannatella makuulla ollessa aika hyvin ja pitkään. Ollaan odoteltu milloin alkaa jokeltelemaan, vähän sen suuntaista ääntelyä on ollut jonkin verran. Hymyjä tulee harvakseltaan hereillä ollessa, unen rajamailla taas hymyjä tulee tosi paljon.
Parisuhteestakin oli keskustelua. Meillä menee kanssa ihan hyvin. Toi rakennusprojekti saman aikaisesti vaan välillä meinaa kiristää hermoja. Mä ehkä vaadin mieheltä vähän liikoja toisinaan. Raukkaparka käy töissä, ahertaa raksalla (suurimmaksi osin ammattilaiset tekevät, mutta hommaa tuntuu riittävän) ja sitten mä vielä äksyilen. Täytyy yrittää parantaa tapojani, mutta kun välillä mäkin tartteisin apua..... mutta ihan hyvin meillä menee! En kyllä suosittele näitä kaikkia " projekteja" yhtä aikaa, toisaalta aina ei voi valita. Mutta kyllä tästäkin selviää!
Nyt pikkumies tuolla ääntelee, joten taidan syödä vielä ennenkuin herää.
Yritän kirjotella taas pikimiten uudestaan! Tuntuu, että olis kirjotettavaa vaikka mitä, mutta ei aikaa riittävästi siihen.
Haleja!
Kille ja poika 7 viikkoa
Meidän poika täytti eilen jo kuukauden - ihan uskomattoman nopeesti on tää kuukaus mennyt!!! Ja kyllähän se aika meneekin nopeesti kun on ihanaa ja kivaa (vaikka välillä joutuukin valvoo...).
Aivan kuten Reetuna kirjoittikin, niin hyvin samanlaiselta kuulostaa meidän kaikkien elämä tällä hetkellä ¿ ainakin tosiaan Reetunan ja Killen kanssa moni asia menee ihan samalla tavalla.
Mä kirjotin itelleni aika tarkasti tuosta synnytyksestä ¿ synnytyksen aikana kirjoteltiin noita juttuja ylös ja viimiset tunnit muisteltiin heti illalla osastolla. En sit jaksanut erillistä synnytyskertomusta tänne kirjotella, vaan lyhensin ja muutin vaan vähän tuota. Tosi nopeesti kyllä alkaa unohtumaan, että mites se nyt menikään¿
Mullakaan ei oo mitään valittamista sairaalan synnytyspuolen palveluissa, mutta kyllä teillä Kielo siellä VAS:issa kuulostaa oikein luksukselta!!!
Mites Reetunan poika on alkanut viihtymään pinnasängyssä? Mun yks kaveri kanssa kertoi, ettei heidän poikansa viihtynyt ollenkaan siinä äitiyspakkaus-kopassa, mutta sitten pinnasängyssä alkoi nukkumaan paremmin. Kille, ootko kokeillu hieroo vauvan jalkapohjia, kun nukahtaa ennen aikojaan tissille? Terkkari neuvoi tekemään niin, sen pitäisi virkistää vauvaa ¿ tosin ei me ainakaan olla saatu meidän vauvaa hereille sillä tavalla kun on tissille nukahtanut.
Kysyit varmaan Reetuna terkkarilta tuosta vauvan rytmin kääntämisestä, mitä sanoi? Meidän terkkari sanoi, että sitä rytmiä ei voi vielä kääntää, koska ei tuon ikäistä vauvaa voi yksinkertasesti pitää väkisin hereillä ¿ noin puoli vuotiaana sitä voi yrittää¿ Mutta kehotti pitämään yöt öinä, eli ei jutustelua vauvan kanssa ja muutenkin hiljaisuutta kodissa ja mahdollisimman vähän valoja ¿ vauvan pitäisi pikkuhiljaa alkaa itse oppimaan, että nyt on yö ja nyt on tarkoitus nukkua ja päivällä sitten seurustellaan ja katsellaan maailmaa! Pieni toivonkipinä alkaa täällä heräilee, josko vauva alkais jo oppimaan parempaa rytmiä, kun on nyt mennyt kolmena yönä jo viimeistään puolilta öin yöunille! Meillä myös vauva monesti nukahtaa tissille, mutta usein sänkyyn siirrettäessä herää heti ja on aivan pirteä¿ Me ollaan käyty ulkona vaunukävelyllä iltapäivällä puolenpäivän ja kahen välillä (mutta joka päivä ei olla käyty, tänäänkin jää väliin kovan pakkasen takia), mutta en oo mitenkään tarkotuksella vielä yrittänyt pitää tuota säännöllisenä ¿ ennen puolta päivää ei vaan päästä liikkeelle ja kovin myöhään ei viitsi kävelylle lähteä, kun ei meillä ole katuvaloja¿ Vauva on sitten jäänyt lenkin jälkeen vielä ulos nukkumaan, mutta ei siellä kyllä kovin rauhallisia unia nuku (vaunujen liikkuessa ei kyllä ole tietoa tästä maailmasta). Uskon, että kunhan tottuu tuohon ulkona ja vaunuissa nukkumiseen, niin sit nukkuu pitkäänkin.
Meillekin tulee ristiäisiin ihan vieras pappi ¿ olisin halunnut mun rippi-papin, joka on aivan ihana, mutta ikävä kyllä hän ei ole käytettävissä. Toivotaan, että saadaan kuitenkin mukava pappi. Meilläkin ainakin iso-mummu ja mummo leipovat ristiäisiin jotain, tarkemmin ei vielä olla sovittu, mutta kovin paljon ei mulle sitten jää leipomista. Siivoominen kylläkin, miehellekään sitä ei viitti kokonaan jättää, kun on sitten kuitenkin jo töissä. Myös vaateostoksille pitäs ehtiä (jaksaa¿), kun täällä on sama ongelma ku Killellä: mitkään paidat ei mahdu tissien kohdalta kiinni¿ Toissapäivänä kyllä käytiin aleostoksilla, mutta ei huvittanut yhtään mitään katella itelle, saati sitten sovittaa, ostin vaan pojalle vaatteita¿ Ajattelinkin, että teen tässä viikonlopun aikana netissä ostoksia ja toivon, että ehtii tulla perille ennen ristiäisiä!
Joko teillä on jälkivuoto loppunut (no Killellä varmaan ainakin¿)? Mulla se alkoi vaalenemaan aika nopeesti eikä oo ollu mitenkään hirveen runsastakaan ekojen päivien jälkeen, mutta aina välillä se edelleen muuttuu tosi veriseksi. Kyselinkin torstaina neuvolassa, että onko tuo ihan normaalia ja kai se on, oikein selvää vastausta en saanut. Mutta ku kipuja ei oo eikä vuodossa hyytymiä, niin ei pitäs kai olla mitään syytä huoleen. Alan kyllä jo tosissaan toivomaan, että loppuis jo koko vuoto!
Niin, neuvolakuulumisia vielä: kaikki on oikein hyvin. Poika oli kasvanut kovasti (mikä oltiin kyllä jo kotonakin huomattu!): pituutta oli tullu 3 senttiä ja painoa 1,1kg eli oli nyt 55cm ja reilu 5kg! Niin tyytyväisenä katteli koko ajan ympärilleen eikä ollut millänsäkään vaikka neuvolantäti vähän käänteli ja väänteli¿ Väläytti äidille sellasen hymynkin että! Me ollaan haluttu uskoa, että on meille jo aikasemminkin hymyillyt, mutta ei olla varmoja oltu, että onko ollut oikeasti hymyilyä vai vaan vatsanväänteitä, mutta ainakin nyt terkkari sano, että selkeesti oli oikea hymy :o)! Meilläkin jo alkaa suusta tulee sellasia ääniä, että jokellusta kohti mennään!
Kuten Killekin kirjoitti, niin kirjottamista olis vaikka kuinka paljon, mutta eihän sitä ehi eikä muistakaan kaikkea kirjottaa¿ taisipa tässä taas kuitenkin olla tarpeeks tälle kertaa!!
Terkuin,
Pumpukka ja poika 1kk
jokos kohta siirrytään sähköpostille?
vastailen nopesti muutamaan meitäkin koskeneeseen asiaan. Nukkuminen: meillä poika valvoo aamu kolmesta yhdeksään nukkumatta silmällistäkään ja haluaa syödä lähes koko ajan. Näin illalla hän nukkuu kuin tukki. Yöllä on siis jokin tankkausvaihe meneillään. Annamme silloin vuoroon tissiä ja vuoroon korviketta, mutta aika rankkaa tällainen kyllä on. Mies ottaa päivisin torkkuja, mutta mun on aika vaikea nukkua valosalla. Yritän kuitenkin opetella tähän rytmiin. Muuta ei juuri voi.
Mikäs se toinen asia olikaan...pää lyö ihan tyhjää..ainakin vuotoni ovat loppumassa. Olen muutenkin toipunut synnytyksestä yllättävän nopeasti. Rautaa pitää vielä ottaa, kun veriarvot ovat alhaiset. Saattaahan tämä vielä muuttua. Sen verran vähän aikaa on kulunut.
Ai niin, meillä oli eilen eka neuvola. Painoa oli tullut mukavasti lisää eli nyt ollaan 3 900 g. Pituutta ei mitattu. Miehelle sanottiin, että hän näyttää kalpealta ja väsyneeltä.
Kielo
ps. Sähköposteilu sopii minulle.
Juttelitko neuvolassa tuosta valvomisesta ja syömisestä? MEidän terkkari sanoi, että joillakin vauvoilla on tosi kova imemisen tarve ja piti hyvänä, että me ollaan annettu tutti vauvalle tyydyttämään tuota imemisen tarvetta. Me annettiin tutti aikasessa vaiheessa sen takia, että olisi ollut tissillä koko ajan ja todettu, että silloin kun tutti kelpaa, niin ei oikeasti ole nälkä. Onko teillä tutti käytössä?
Toivottavasti saat nukuttua edes vähän päivälläkin - jos ei muuten onnistu, niin pimennysverhot varmaan kannattaa hankkia! Mä oon nyt taas parina päivänä saanu nukuttua vähän päivälläkin, mikä on kyllä tehny tosi hyvää. Välillä oon kyllä ajatellu, kun uni ei yrityksistä huolimatta oo tullu, että parempi olla edes yrittämättä, kun mä tuun pahalle tuulelle sit jos en saakaan nukuttua...
Parempia yöunia meille kaikille toivoen,
Pumpukka
meillä terkkarissa vauvan valvomista pidettiin tässä vaiheessa normaalina. Samoin sitä tankaamista. Tekevät kuulemma maitotilausta seuraavalle päivälle. Tuttia emme vielä ole antaneet. Minulla on kyllä yksi varalla kaapissa. Pitää katsoa tuleeko tarpeen. Neuvola suhtautuu aika kielteisesti tutteihin.
Me säikähdimme tänään, kun vauvan maha oli ihan pyöreä ja kova. En tiedä, onko se kasvua vai oliko jokin ilmavaiva asia. Poika paikutteli illalla aika paljon. Emme vielä soittaneet lääkärille, kun hän itse ei valita eikä kuumetta tuntuisi olevan. Miten muuten olette mitanneet vauvan kuumeen?
Kielo
Mies sitten meni tänään ekaa päivää töihin neljän viikon loman jälkeen. Arki on siis alkanut tässä perheessä. No tässä vaiheessa vaikuttaa vielä ihan hyvältä ja onhan tämä päivä jotenkin rytmittynyt jo äidin vastuulle, vaikka isä olikin kotona. Ja tuntuu mukavalta, kun on tietynlainen rytmi, jonka mukaan elellään. Helpottaa omaa olemista ja vauvoillehan suositellaan rytmiä, jotta elämä olisi ennakoitavaa. Miehen mentyä töihin jää varmaan kyläilytkin vähemmälle ja saadaa oikeasti elää meidän perheen elämää. On muuten välillä raivostuttavaa kun ihmiset tulee kyläilemään vielä joskus seitsemänkin jälkeen. Silloin nimittäin itse ainakin alkaa jo kovasti valmistautumaan iltapuuhiin ja rauhottumaan muutenkin yötä varten. Yritäppä siinä kohteliaasti sitten antaa vinkkejä, että meillä alettas nyt meneen nukkumaan, joten... Ja kun jostain syystä ei kehtaa ihan suoraan pamauttaakkaan, että vieraat voisivat tulla vähän aikaisemmin ja lähteä viimeistään kahdeksalta :)
No joo, en valita enää... Kielo kyseli kuumeen mittaamisesta. Mä olen mitannut tapapuolesta. Kuumemittariin vain jotain rasvaa ja sillai. Vauva kyllä punnaa mittaria pois sieltä, mutta pitää vain pitää sitä siellä hellästi, mutta varmasti. On nyt ainakin onnistunut ihan hyvin, vaikka ei se kyllä mukavaa ole.
Tuttikeskustelua on käyty myös. Meille neuvolasta sanottiin, että tuttia voi ihan hyvin antaa varsinkin jos näyttää siltä, että äiti toimii ns. huvituttina. Meillä poitsulla on ainakin niin valtaisa imemisen tarve, että todettiin tutin olevan meidän pojalle oikein hyvä juttu. Myös lääkäri sanoin, että imemisen tarpeen voi hyvällä omalla tunolla tyydyttää tutilla, joten käytössä on. Huonona puolena siinä on toki se, että imemisote rinnasta saattaa kärsiä, mutta meillä ei ainakaan ole niin käynyt. Nyt poika itse selvästi oppinut myös ilmaisemaan se, että hän ei tuttia tarvi vaikka sitä koitan tarjota. Saapi nähdä, miten käy sitten tutista luopumisen kanssa. Taitaa tuttiritari saada lisätutteja :)
Pinnasänkyyn opettelu teki tiukkaa, mutta viime yönä olin päättäväinen ja niinpä meillä nukuttiin kaksi pätkää pinnasängyssä hyvällä tuloksella. Varmaan molemmat nukuttiin rauhallisemmin näin. Sitten siinä viiden aikaa kun nousi syömään, nostin meidän sänkyyn nukkumaan. Imetyksen hoidan kyllä meidän sängyllä, mutta laitoin röyhtäyksen jälkeen sitten heti omaan sänkyyn ja lohduttelin sitten sinne päin. Toivotaan, että tämä olis toimiva käytäntö tästä lähtien :)
Vauvan rytmin kääntämisestä kysyin neuvolasta ja sanoi, että vasta noin puolen vuoden ikäiselle lapselle voi yrittää rytmin kääntämistä. Iltarutiinit olis tärkeät ja se, että lapsi tajuaisi jo nyt, että yö on yö ja päivä eri juttu. Siispä olen vielä tarkemmin koittanut noita iltarutiineja noudattaa. Ulkoilurytmiä olen koittanut myös pitää suht samana, eli mennään siinä puolen päivän jälkeen ulkoilemaan ja siellä sitten poitsu nukkuukin pari tuntia. Muutaman kovana pakkaspäivänä en vienyt ulos, mutta eipä poika sisällä nukkunutkaan sitten niin pitkiä tirsoja. Meillä päivällä noi tirsat muuttuneet sellaisiksi maksimissaan tunnin pätkiksi eli toi ulkoilu antaa sitten vähän paremmina aikaa tehdä kotihommia.
Jälkivuoto hyvin hyvin vähäistä enää. Saattaa mennä päiviä, ettei tule mitään ja sitten taas vähän on jotain. Väsymyksestä kirjotteli Kille ja mä olen ihan samaan mieltä, että kummasti sitä vaan ihminen jaksaa, vaikkei kunnon unia saakaan. Minä vielä joka olen tottuntu nukkumaan 8-10 tuntia yössä.
No mutta nyt pakko mennä, poika heräilee... Jatkan kirjottelua kun kerkiän...
Reetuna ja poika 1 kk
ps. Siirrytään vaan sinne sähköpostiin...
Hei,
reetuna: kauanko olet pitänyt kuumemittaria paikallaan? Oletteko muuten mitanneet kuumetta jotenkin säännöllisesti vai jostakin tietystä syystä?
Kielo
Eli meillä käytössä sellanen digitaalimittari ja olen pitänyt sen aikaa kun piippaa valmista. En osaa sanoa, että jos on sellanen normi mittari, et kuinka kauan sitä pitää pitää saadakseen luotettavan tuloksen. En ole mitenkään säännöllisesti mittaillut. Pahimpina itkupäivinä olen mitannut varmistaakseni, ettei kyse ole kuumeesta. Ei kai sitä mitenkään säännöllisesti tarvitse mitata ainakaan mun tietojen mukaan.
Meillä iltaitkut ainakin toisaiseksi helpottaneet. Enää ei tuu sellasia hirmu raivareita jotka kestää pidempään vaan lähinnä hetkellisiä kipristyksiä ja niihin auttaa syli ja tutti. Enää ei siis oo tarinnut kannella pikkuherraa tunnista toiseen. Tosin yöt on vieläkin hyvin katkonaisia eli tankkausta noin kahden-kolmen tunnin välein ja yleensä hereillä olo aika noin puolitoista tuntia, joten äiti kerkee välissä nukkumaan maksimissaa kaksi tuntia, mutta yleensä jää noin tuntiin varsinkin loppuyöstä. Väsy meinaa siis painaa ainakin tänään. No sainoin miehelle, että se saa mennä sunnuntain vaunuttelemaan pikkusen kanssa niin jos mä saisin vähän nukuttua enemmän. Kotona kun kuitenkin kuulee jos on itkua ja kitinää, niin... Ja kun toi pikku herra vetelee ulkona niitä kolmen tunnin tirsoja, niin ois aika luksusta saada itsekkin nukkua tuo aika. Tosin päivällä nukkuminen ei ole helpoin mahdollisin juttu, mutta...
Meidän pitäis mennä ostamaan sitteri. Ollaan tähän asti pidetty sisällä turvakaukalossa hetken aikaa, jotta on saanut syötyä jne. mut todettiin että sitteri ois kyllä parempi. Kehukaa siis omia valintoja, jotta voin tehdä omani :) Huomenna pitäis mennä kaupoille.
Olikos joku muu käyttänyt kestovaippoja? Mun pitäis ostaa lisää kuoria, kun alkaa jo osa jäämään vähän pienen tuntuisiksi. Yöllä ollaan käytetty kertakäyttöstä, kun tota flaskaamista esiintynyt noissa kestoissa. Näin ollen yöllä ei välttämättä ole tarvinnu vaihtaa ollenkaan vaipaa. Tosin eipä nuo kertakäyttösetkään täydellisä ole ton falskaamisen kanssa. Päivällä se on kyllä mun mielestä tosi kätsä, kun voi vaihdella ihan mielin määrin vaippoja. Mä kun mietin aina sitä, että kerakäyttönen vaippa maksaa ja sen hävittäminen maksaa sekä tuhoaa luonta. Ja eipä tarvii potea huonoa omaa tuntoa, kun kakka tulee ja vaihdat vaipan ja sit meneekin vain vähän aikaa ja taas on kakkaa...
No joo, mutta herra nukahti kantoliinaan ja meinaan koittaa siirtää sen pois, jotta jos sais itekkin otettua vielä pienet tirsat :)
Reetuna ja jätkä 1kk 2pvä
ps. joko teillä on osa vaatteista alkanut käymään pieniksi? Meillä on ja niin sitä vain huomaa kuinka nopeasti meidän pienestä vauvasta alkaa tulemaan suuri poika :) Argh... Voipi olla vauvakuumetta pian ilmassa :) Ja kun meillä on pakkasessa kuusi herra/neiti huurua jotka meinataan käyttää, niin... Toisin se raskaana oleminen ei tällä hetkellä niin suuresti houkuttele :)
Heippa pitkästä aikaa!
Meillä oli sunnuntaina ristiäiset ja ne meni tosi mukavasti. Pikkuinen herra käyttäytyi todella hyvin, katseli sylikummia silmiin ja hymyili koko ajan. Vähän olin huolissani, kun juuri ennen toimitusta söi aimo satsin eikä ehditty juurikaan röyhtäyttää, niin aattelin, että puklaa aivan varmasti, mutta ei. Etunimenhän kaikki tiesivät jo, mutta tokat nimet olivat salaisuuksia..... Laitan nimet sähköpostiin. ( ainis mikä se sähköpostiosoite olikaan pampulalle?)
Kuumeen mittailusta olitte jutelleet. Me ollaan mitattu kerran sairaalassa ja kerran kotona. Eli ei mitenkään säännöllisesti, sillon kotona poika tuntui jotenkin kuumalta, niin mitattiin. Meillä on kanssa digitaalinen, joka piippaa kun on valmis. Kuumeen mittaaminen ei ehkä ole maailman helpoin juttu etenkään nykyisin, kun herra pyöriskelee ja potkiskelee niin paljon. Mittaria ei saa työntää kovin syvälle.
Meille on ilmaantunut nyt yksi murhe eli kakan joukossa on ollut verta ekan kerran viime perjantaina ja sen jälkeen satunnaisesti. Mennään huomenna käymään varmuudeksi lääkärissä. Neuvolan mukaan voi olla ihan normaalia pikkuvauvoilla, mutta varmuudeksi käydään lääkärissä. Mulla on jotenkin sellanen tunne, että rautatipat aiheuttavat sen. Kakkaakin nykyisin vähän joutuu pusaamaan, tosin kakkaa edelleenkin 3-6 kertaa päivässä. Muutoinkin luulen, että rauta aiheuttaa vähän vatsan väänteitä. Tosin itkee erittäin vähän ja nukkuu hyvin. Aion pyytää, että mittaisivat hemoglobiinin neuvolassa perjantaina, jos vaikka olisikin hyvä, niin voitaisiin lopettaa koko rauta. Epäilen kyllä, että ei voida lopettaa. No katsotaan mitä lääkäri sanoo ja neuvola perjantaina.
Toinen asia mikä mietityttää, niin poika on nyt kahtena peräkkäisenä aamuna oksentanut koko vatsansa tyhjäksi. Ei siis mitään pulauttelua, jota " harrastaa" vaan ihan rehellisesti oksentanut niin, että lattiallekin on lentänyt ja koko paita ihan oksennuksessa. Tätä ei ole tapahtunut heti syömisen jälkeen vaan reilu tunti ruuan jälkeen ja raudan ottamisesta on mennyt reilu puol tuntii. Vähän mietityttää.... toivottavasti vastaavaa ei tapahdu huomenna!
Reetuna kyseli kestoista. Me kestoillaan kanssa. Alkuun ei kestoiltu, kun kaikki tuntuivat niin isoilta ja pojan reidet oli niin kapoisat. Nyt kestoillaan päivät, kun ollaan kotona ja yöllä kertistellään. Tosin nyt kahtena yönä kertis on falskannut täysin, joten tiedäppä sitä vaikka kohta kestoiltaisiin yölläkin. Me ollaan käytetty nyt melkeistään vaan taskuvaippoja Fuzzeja. Ne sopii tosi hyvin, on käteviä eikä ohivuotoja ole tullut yhtään. Mulla on kuorivaippoja ja muutama sisävaippa, jotka aattelin laittaa myyntiin, kun en niitä käytä enkä käyttänyt niitä kuin pari kertaa. Mun mielestä kestoilu ei oo yhtään hankalaa. Pissavaipoille en tee mitään ennen pesua, kakkavaipoista yritän heittää kiinteät vessanpönttöön ja sit oon vähän niitä huuhdellut. Mun mielestä melkein ärsyttävämpää on roudata kertiksiä kaupasta kotiin ja löytää oikean merkkisiä ja kokoisia kaupasta (pari kertaa en oo löytänyt oikeata merkkiä). Sekä musta tuntuu, että kertisroskis haisee pahemmalle, ku kestis pyykkikori ;-)
Mies muuten tässä huomasi, että pylly punoittaa aina vähemmän kestisten jälkeen. Meillä kyllä punoitusta on melko vähän muutoinkin, vaikka aika moiset makkarat nivusissa onkin. Ilmakylpyjä yritetään ottaa joka välissä ja kerran päivässä vähän pidemmät.
Tulipas nyt kestoilua mainostettua..... vaikka ajattelin, etten sitä paljon mainostele..... En oo siis mikään fanaattinen kestoilija.
Joko muilla nukutaan pitkiä yöunia? Meillä on nyt yöunet olleet 3-3,5 tuntia kerrallaan ja aamuyöstäkään (klo 5 jälkeen) ei enää välttämättä heräile tunnin välein.
Nyt taidan mennä ottamaan tirsat, kun poika vielä nukkuu.
Haleja,
Kille ja poika melkein 2 kk
Mielettömästi onnea Kielo!!! Hyvä, että nyt kaikki on kunnossa.
Kille + poika 6 vko