Uusi työpaikka ja raskaus?

Kävin haastattelussa n. viikko sen jälkeen, kun sain tietää odottavani pikkukakkosta. Työn sain haastattelua seuraavana päivänä. Haastattelussa mahdollisesta raskaudesta ei mitenkään kysytty ja jos olisi, niin en olisi siitä kyllä kertonut. Kuitenkin niin alkuvaiheessa raskauden suhteen voi sattua mitä vain ja kyllähän se harmittaa, jos hyvä työpaikka jää saamatta raskauden takia.



Mun uusi työ oli tosin määräaikainen tän vuoden loppuun (la maaliskuun lopussa), mutta jo haastattelussa todettiin, että tarkoitus ois vakinaistaa vuodenvaihteessa. Nyt jännityksellä odotan, miten työpaikan käy... =( Eihän paikkaa periaatteessa sais jättää vakinaistamatta sen takia, että on raskaana, mutta ihmeellisempääkin työelämässä koko ajan tapahtuu.



Itse kerroin raskaudesta työpaikalla jo rv 10, kun jouduin sairaslomalle vuotavan hematooman takia ja oli epävarmaa kuinka kauan sairasloma tulisi kestämään. Jos näin ei olisi ollut, niin en olisi kertonut ennenkuin asia olisi ihan selvästi näkynyt. Velvollisuushan asiasta on kertoa 2kk ennen äitiysloman alkua.



Mutta en siis kertoisi haastattelussa raskaudesta. Tiettysti itselle voi jäädä olo, että on valehdellut, mutta todennäköisesti et paikkaa saa, jos kerrot tulevasta vauvasta. Harmillista mutta niin totta! Ja muutenkin voit salata raskautesi mahdollisimman pitkään, itse kehottaisin tekemään niin koeajan loppuun (jos se aikataulullisesti on mahdollista eikä raskaus näy selvästi). Koeaikana työ voidaan irtisanoa helposti vaikka edelleenkään syynä ei saa olla raskaus, mutta näinkin tapahtuu...



Mulla nyt on hieman pessimistinen suhtautuminen työnantajiin tässä asiassa, koska olen menettänyt jo yhden työpaikan esikoista odottaessani (tätä en voi todistaa, koska mun paikalle ei palkattu ketään, mutta kummasti vakinaistamispuheet loppuivat kuin seinään, kun raskaudesta kerroin) ja tää toinenkin on epävarma juuri raskaudesta johtuen. Toivottavasti muilla on positiivisempia kokemuksia!



Nekku 23+6

Eli en kertonut haastattelussa mitään, enkä ole kertonut vieläkään, viikkoja on nyt 14+4. Tuskaillut olen asian kanssa, sillä määräaikainen työsopimukseni loppuisi elokuun lopussa, ja toukokuun alussa olisin jäämässä äitiyslomalle. Tiedän, että vakinaistaminen olisi ollut melko varmaan edessä, mutta miten mahtaa käydä, kun kerron raskaudesta... Olen vielä koeajallakin.



Periaatteessa työnantajalle kertominen ei pelota niin paljon, kuin työkavereiden reaktiot asiaan - he kuitenkin olivat odottaneet jo pitkään, että tehtävään palkattaisiin joku, joka helpottaisi myös heidän työmääräänsä...



Toisaalta ajattelen, että vauva on tässä tärkein, ja töitä ehtii tekemään sitten myöhemminkin - jos ei tuolla firmassa niin sitten muualla!



Näillä näkymin aion kertoa vasta joulun jälkeen, mikäli vain saan pidettyä vatsan salassa siihen saakka. Ehkä en...



Tsemppiä!



Sakariini

Heippa!

Minulla aivan sama tilanne,vkoja 7 ja uusi työ alkaisi(jos pääsen)tammikuun puolessa välissä,eli kertokaapa lisää kokemuksianne ja kiinnostaa myös tieto siitä,saako koeajalla irtisanoa raskauden vuoksi.

Minulla koeaika 2kk...

En todellakaan kertonut asiasta haastattelussa ja aluksi peitin raskauden vaatteilla.Työsuhteeni on määräaikainen ja koeaika oli 2kk.Pidin huolen siitä että koeaikani tavoitteet oli paperilla sillä jos tavoitteet täyttyvät, ei irtisanomisperustetta ole.Pelkästään raskauden vuoksi irtisanominen on laitonta!



Minun työsuhteeni päättyy helmikuun loppuun ja jään muutama päivä ennen sitä äitiyslomalle.Työsuhde oli luvattu vakinaistaa mutta kun kerroin raskaudesta n. rv 18 kuulin ettei sopimusta uusita.Periaatteessa laitonta mutta mites sen osoitat.Minulle luvattiin että jos palaisin töihin jo syyskuussa saisin pitää työni, muuten tilalle palkataan joku toinen.



Pidän työstäni joten siksi harmittaa mutta ymmärrän kyllä työnantajaa.Yritänkin nyt ottaa hyödyn tästä lyhyestä työpätkästä ja nostaahan se aina jonkin verran myös äitiyspäivärahaa.



Tsemppiä!

Mun mielestä enemmän kuin reilua työnantajaa kohtaan. Haluan muutenkin että minua pidetään rehellisenä ja luotettavana työntekijänä joten en millään kehtaisi töihin mennä enää tällaisen junailun jälkeen. Kyllä olen melko varma että pisteet laskee työnantajan silmissä. Mutta tämä vain mun henk.koht. mielipiteeni.

Minulla on asiasta kokemusta sekä työnantajan edustajana että työntekijänä.



Mielestäni ei pidä missään tapauksessa kertoa, koska kyllä työnantaja laskee aina omaa hyötyään ja jättää palkkaamatta, jos vaan löytää perustelun toisen henkilön valintaan. Raskaudesta tulee kuitenkin usein ylimääräisiä kuluja joita yritykset seuraavat: mahdolliset sairaslomat, mahdollisesti palkallinen äitiysloma yms.



Alkuviikoilla ei koskaan tiedä mitä raskaudessa tapahtuu ja olisihan se ikävää, että vielä kesken menneen raskauden lisäksi joutuisi harmittelemaan raskauden takia ohi mennyttä työpaikkaa. Varmasti työnantaja pitäisi toimintaa epärehellisenä, mutta harva työnantajakaan tilanteessa toimisi moraalisesti oikein vaikka lain kirjainta noudattaisikin.



Koeaikana irtisanominen/ työsuhteen purku ei saa koskaan tapahtua epäasiallisten syiden takia esim. raskaus, mutta koeaikapurun perusteeksi riittää pelkkä koeaika, muita perusteluita ei tarvita. Harva yritys kuitenkaan lähtee raskaana olevaa koeajalla irtisanomaan, koska oikeudessa nämä jutut on usein tulkittu työntekijän hyväksi.



Itse vaihdoin työtehtäviä aivan raskauden alussa ja kerroin asiasta uudelle esimiehelleni (joka suhtautui asiaan erittäin hyvin) tilanteeni oli kuitenkin erilainen, koska vaihdoin tehtäviä saman yrityksen sisällä, enkä siksi pelännyt työpaikkani puolesta.

Koska raskaus ei saa olla este työpaikan saamiselle tai pitämiselle, mutta kyllähän se käytännössä valintaan vaikuttaa. Eli puolustat vain omia oikeuksiasi, kun et kerro. Itse en pidä kertomatta jättämistä mitenkään epärehellisenä tai valehteluna, perheasiat eivät kuulu työhaastatteluun. Kysyin tätä joskus liittomme lakimieheltä (joka on mies) ja hän kysyi, että miksi ihmeessä kertoisit. Me naiset taidetaan ajatella asioita liikaakin toisten näkökulmasta, vaikka se toinen osapuoli olisi joku firma.



Hankalampi juttu on, jos sitä kysytään suoraan.. Jos esimerkiksi sanoo, että ei halua puhua yksityisasioista, voi jotkut haastattelijat tulkita sen negatiiviseksi asiaksi, toiset taas positiiviseksi. Jos suoraan kysymykseen vastaa, että ei ole raskaana, niin kyllähän se silloin valehtelua on..

Huomenna päättyy hakuaika ja jään odottelemaan kutsua haastatteluun. Sain hyvän suosituksenkin, kun tuttavan sukulainen on samassa ketjussa toisaalla töissä. Siinä mielessä näyttää valoisalta!



Haastattelussa en raskaudesta aio puhua, mutta mietin kyllä, että mun omatunnolla on pakko kertoa siinä vaiheessa, mikäli mut valitaan.. Muuten asia vaivaa ja inhoan salailua. Mikäli he TODELLA haluavat mut, kyllä he sitten ottavat vaikka olisinkin raskaana... Suuri riskihän siinä on, että paikka menee sivusuun, mutta saanpahan ainakin nukkua yöni rauhassa... Toivottavasti arvostaisivat rehellisyyttä jne...



Toivotaan parasta ja tsemppiä muillekin! :)

Mä olin haastattelussa jo ennen kuin päätettiin yrittää raskautta, haastattelu meni huonosti ja oletin etten saa paikkaa kun ei kuulunut mitään muutamaan viikkoon.



Päätimmekin yrittää vielä lasta ja tulin heti raskaaksi. No nyt pari päivää sitten soittivatkin, että prosessi on viimein melkein valmis, ja olen loppusuoralla! Ensi viikolla ilmoittavat päätöksensä.



Aion kertoa raskaudesta jos minut valitaan. Vaikka paikka on hyvä ja kiinnostava, niin en halua ottaa sitä vastaan huonoilla lähtökohdilla. Jos jätän kertomatta, niin varmasti se vaikuttaa uusien työkavereiden ja pomon suhtautumiseen minua kohtaan. Mieluummin kerron, ja jos siltikin haluavat mut töihin niin hyvä. Jos ei, niin hyvä sekin. Huonoin vaihtoehto minulle olisi mennä töihin ja sitten tuottaa pettymys heti alkuun.



Mutta riippuu paljon tilanteesta. Minun ei ole pakko saada tätä paikkaa, vaikka mielenkiintoinen homma onkin kyseessä. Itselläni on kuitenkin vakituinen työ, josta olen hoitovapaalla - eri juttu, jos vaikka työttömänä olisin hakemassa.

olen pari kertaa joutunut seuraamaan vierestä, kuinka työkaverin on käynyt, ja kahdessa eri työpaikassa. Eli pois on joutunut töistä....



No, nyt olen mahdollisesti pääsemässä unelmapaikkaan, olen valintaprosessissa loppumetreillä. En ole raskaana, vielä... Olen ajatellut tällä kertaa tehdä niin, että jos pääsisin tähän, tai johonkin muuhun paikkaan, kertoisin ennen työsopimuksen tekemistä jos olisin raskaana. Työnantaja saisi päättää mitä tekee, todennäköisesti ei syntyisi sopimusta. Mutta en jaksaisi viimeisessä raskaudessa elää syyllisissä fiiliksissä, haluan nauttia täysin rinnoin vielä kerran odotuksesta. Valitettavasti niinkin ihana juttu kuin raskaus on työpaikoilla monen mielestä huono asia, jopa naistyökavereiden mielestä, jotka itse olleet aikoinaan samassa tilanteessa.



Ehkä 2 lasta on jo pehmentänyt pääni, mutta en viitsi enää pitää kiinni periaatteestani, minulla on jokatapauksessa vakipaikka odottamassa hoitovapaan jälkeen. Tämän paikan sain aikoinaan pitää kertomalla raskaudestani vasta viikolla 20, vakinaistamisen jälkeen.... luulisin niin.

oonko mä väärässä, jos oon ymmärtänyt niin, että jos joku kysyy haastattelussa että OLETKO RASKAANA niin siihen ei tarvi vastata? Eikä sellasta kai saisi edes kysyä?



Vai?

Olin aiemmin työssä vuokrafirman kautta ja, kun vakkaripaikkaa ei kuulunut, ajattelin, että " tehdään" se kakkonen alta pois ja rupean sitten etsimään vakkaripaikkaa. Yk1 kp~21 mulle sanottiin, että mut otetaan firman palkkalistoille noin kolmen kuukauden päästä. Plussahan ruutuun paukahti heti ekalla kierroksella. Lusin kahden kuukauden koeajan, jonka jälkeen olikin kuta kuinkin heti kerrottava raskaudesta. Vähän tilanne oli vaikea, mutta olen siitä onnellinen, että mulla on äippäloman jälkeen työpaikka johon palata enkä ole katunut valintaani. Tekisin toisenkin kerran samoin.



Iglu rv28+4

(hassua, mä tunnun tänään koko ajan vastaavan sun viesteihin)



eli yksityiselämää koskeviin kysymyksin ei tarvitse vastata, jollei ne aivan suoranaisesti liity työtehtävään. Työnantaja ei saa niitä edes kysyä työhaastattelussa. Näitä ovat esimerkksi perhetilanne (lapset, niiden lukumäärä, suunnitelmat, aviosääty yms). Suoraan työtehtävään liittyviä asioita voisi olla esim. imetyksen vertaistukihenkilö, jonka voidaan edellyttää kokeneen imetyksen.



Vanhasta tasa-arvovaltuutetun lausunnosta vuodelta 2003 löysin:



" Raskaus ja vanhemmuus ovat edelleen ongelmia työpaikoilla.Tasa-arvovaltuutetulle tuli vuonna 2003 useita tiedusteluja siitä, voidaanko työhönottotilanteessa kysyä hakijan raskaudesta, perheen perustamissuunnitelmista tai perheenhuoltovelvollisuuksista.

Loppusyksystä annettiin asiaa koskeva tiedote, jossa korostettiin muun muassa, että työhönotossa ei saa kysellä raskaudesta tai muista perheasioista.

Raskaudesta kysyminen työhönottotilanteessa on yleisenä sääntönä kiellettyä. Kiellettyjä ovat myös kysymykset vanhemmuudesta, perheenhuoltovelvollisuuksista tai lastenhoitojärjestelyistä.

Tasa-arvolaki kieltää syrjinnän sukupuolen, raskauden, synnytyksen, vanhemmuuden tai perheenhuoltovelvollisuuden perusteella. Oikeus äitiyteen ja isyyteen kuuluu ihmisen luovuttamattomiin oikeuksiin eivätkä ne saa muodostaa syrjinnän perustetta missään olosuhteissa millään yhteiskuntaelämän alueella.

Raskautta koskevat kysymykset työhönotossa asettavat naiset selkeästi eriarvoiseen asemaan työmarkkinoilla miehiin verrattuna.Työnhakijan raskauden tiedusteleminen työhönottotilanteessa on tasa-arvovaltuutetun käsityksen mukaan epäasiallista ja mahdollistaa yksilöön kohdistuvan syrjinnän. Raskaudesta kysyminen voi aiheuttaa

epäilyn sukupuoleen perustuvasta syrjinnästä ja tällöin työnantajan pitää esittää näyttö siitä, että raskaus ei ole vaikuttanut valintapäätökseen.

Raskaus ei ole pysyvä olotila, vaan väliaikainen, yksinomaan naissukupuoleen liittyvä tila.Vahva suoja raskauteen perustuvaa syrjintää vastaan on perusteltua paitsi siksi, että se liittyy yksinomaan naissukupuoleen, myös ja erityisesti siksi, että naisten rooli lasten

synnyttäjinä on olennaisen tärkeä koko yhteiskunnan, myös työnantajien ja työmarkkinoiden kannalta. EY-oikeuden antama suoja raskauteen perustuvaa syrjintää vastaan on erityisen vahva.

Mikäli työsuojelun kannalta on tarpeellista, raskaus ja sen aiheuttamat työsuojelutoimenpiteet pitää selvittää sen jälkeen, kun hakumenettelyssä on jo pätevyys- ja sopivuusarvioinnin jälkeen päädytty tietyn henkilön valintaan."

Mun mielestä ei ole reilua että hakee työtä ja tietää että kohta jää lomalle. Työnantajalla on hirveä vaiva siitä että hakee työntekiää(hakemukset, haastattelut ja työn opetus) sitten kun luulee että löysi hyvän työntekijän, niin hän ilmoittaa että jää äitiys lomalle parin kuukauden päästä.

Naiset valittaa että kun ei saa vakituisia työpaikkoja, mutta kuka työnantaja uskaltaa vakinaistaa paikat kun ei koskaan tiedä että jääkö nainen heti 9 vuodeksi kotiin hoitamaan lapsia. Sinä aikana kun työntekijä on äitiyslomalla, ei voi palkata uusia vakituisia kun ei koskaan tiedä että koska se vanha työntekijä tulee takaisin töihin.

Jos on työtön ja raskaana niin eikö sitä voi olla työttömänä siihen asti kun äityisloma alkaa, ja lasten jälkeen alkaa etsimään töitä.

Otanpa kantaa keskusteluun ja kerron oman tarinani. Hain vakityötä kesäkuussa ja minut valittiin. Aloitin työt elokuussa ja toisen työpäivän jälkeen tein raskaustestin. Koeaikani oli 4 kk, mutta kerroin jo sen aikana esimiehelle ja työkavereille, että olen raskaana. Kaikki ovat suhtautuneet asiaan todella ihanasti. Työkaveritkin ovat vain sitä mieltä, että nuorten naisten kuuluukin saada lapsia.



Näin ei tietenkään ole joka työpaikassa. Kuitenkin raskaana olevalla on täysi oikeus hakea työpaikkaa aivan samoin kuin raskaaksi haluavankin naisen. Olisinhan minäkin voinut jättää hakematta paikkaa, koska halusin raskaaksi. Sellaisia asioita vain ei voi tietää. Myös ystäväni vaihtoi juuri työpaikkaa, vaikka oli selvästi jo työhaastattelussa raskaana ja valitsijatkin sen tiesivät.



Raskaana olevakin siis voidaan haluta töihin! Työnantaja ei välttämättä ajattele vain sitä hetkeä vaan myös eteenpäin. Vakityö halutaan antaa hyvälle työntekijälle riippumatta siitä, tuleeko hän jäämään äitiyslomalle vai ei. Työnantajan kannalta on myös aivan sama, onko työntekijä valitsemishetkellä vai vasta työn aloitettuaan raskaana. Työnantaja ottaa tietoisen riskin joka tapauksessa palkatessaan nuoren naisen.

Viestisi vaikuttaa joko miehen tai kultalusikka suussa syntyneen espoolaisbimbon kirjoittamalta, sori vaan. Ootko ikinä käynyt katsomassa esim. Kelan sivuilta, paljonko on minimiäitiyspäiväraha? Ei todellakaan paljon. Lainaus (http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/300307125455HL?openDocument): Jos hakijalla ei ole työtuloja, hänelle maksetaan vanhempainpäivärahaa 15,20 euroa arkipäivää kohden. Jos hakijalle on maksettu vanhempainpäivärahakautta edeltäneen 4 kuukauden aikana työttömyysetuutta, koulutustukea tai työllistämistukea työelämävalmennukseen, hänen päivärahansa on vähintään 86 prosenttia maksetun etuuden määrästä. Jos työttömyysetuuteen tai koulutustukeen on sisältynyt korotettu ansio-osa, sitä ei huomioida päivärahaa laskettaessa.



Olen itse joulukuun alusta ollut työtön määräaikaisen työsuhteen päätyttyä, ja todellakin aion etsiä itselleni jonkun työn ennen mammavapaalle jääntiä. Meillä on sen verran kivasti asuntolainaa, ettei sitä makseta yhden ihmisen palkalla (tai siis maksaa joo, mutta sittenpä ei käytetäkään rahaa paljon muuhun). Nyt mun ollessa ansioon suhteutetulla työttömyyspäivärahalla tullaan jotenkuten toimeen, mutta niukasti. Jos tästä tiputetaan vielä 15% pois, ei kesällä syödä muuta kuin marjoja omasta pihasta!

Mä olen yksinhuoltajan naimisissa oleva 24v nainen, jolla on 2 lasta(2v ja 3kk)

Ennen lasten saantia ehdin suorittaa 2 ammatillista tutkintoa ja tehdä epämääräsiä pätkiä töitä. Itse jäin opintotuelta äitiys rahalle, joten sain 19¿ päivä. Lasten välissä olin töissä, ja sanoin heti pomolle että yritämme toista lasta, ja mahdollisesti lopetan työt muutaman kuukauden päästä.

Raskaana oleva tottakai haluaa töihin, mutta on reilua että kertoo raskaudesta pomolle. Joka voi sitten päättää ottaako töihin raskaudesta huolimatta, ja saa mahdollisesti hyvän työntekijän takaisen töihin ehkä vuosien päästä.

Nyt viimeisen työttömyysjaksoni aikana en ole hakenut töitä (määräaikainen työsuhteeni päättyi rv22 tienoilla). Muutama mielenkiintoinen työpaikka oli tässä välissä auki, joita olisin voinut hakea, mutta niihin ei olisi edes raskaana olevaa voinut palkata (käsitellään orgaanisia aineita), ja tosiasiassa tuskin työnantaja olisi palkannut sellaista, joka kahden kuukauden kuluttua jää äitiyslomalle.



Mutta, koska itselläni on keskenmenoja takana (kolme perättäistä alkuraskauden keskenmenoa rv 8-12), niin halusin tuoda keskusteluun myös sen, että miksi pitäisi " menettää" myös työpaikka, jos sikiön menettää? Joo, selitän vähän, oli vaikeesti sanottu.. =] Eli jos olen juuri tehnyt positiivisen raskaustestin (tai 2 viikkoa sitten), niin miksi kertoisin haastattelussa mitään raskaudesta? Silloin kun ei voi olla vielä varma kummastakaan, ei siitä kuinka raskaus etenee tai siitä että työpaikan saa. Ja kyllähän se totta on, että jos hakijoiden joukossa on jo joku jolla useampi lapsi tai on mies, niin sellaiselle paikka ennemmin annetaan, kuin sellaiselle joka ilmoittaa haastattelussa olevansa 6.viikolla raskaana (kyllä työnantajakin sen ymmärtää että mahdollisia sairaslomia yms on raskaana olevalla ehkä enemmän kuin sillä terveellä miehellä).



Itse olen keskenmenoista oppinut sen verran, että ikinä ei tiedä mitä elämä tullessaan tuo (nyt siis odotan esikoista), ja kun seuraavan kerran työpaikkaa haen, niin en aio kertoa mahdollisesta raskaudesta mitään, vaikka siitä kysyttäisiin... jos en sitten ole jo niin pitkällä, että se näkyy ulospäin! =] Ja koska tämäkin raskaus on ollut vähän vaikea, niin en kyllä ikinä usko, että jos työtön olen ja raskaaksi tulen, niin hakevani mitään työtä.. en ois kyllä sen viikon 22 jälkeen ollut enää työkykyinenkään. =]



jonttu rv 35+3

Tuli vaan mieleen, kun tämäkin on jo vähän vanhempi keskusteluketju, että saitkos työtä? Ja kerroitkos raskaudesta? =]

mä hain työpaikkaa niin, että kuopus oli 2 kk ikäinen ja työ alkoi niin, että olin vielä äitiyslomalla. Kerroin jo hakemuksessa, että mulla on vauva ja että olen vielä lomalla ja vakituisen viran sitten kuitenkin sain. Jos olet työhön pätevä ja homma tuntuu mielenkiintoiselta, ei lapsi saa olla este työn saamiselle. Ehdin olla töissä 1 1/2 vuotta kun sitten tämä uusi vauva syntyy. Viihdyn kuitenkin työssäni ja mielestäni työnantaja oli fiksu kun katsoi asiaa hiukan pidemmälle. Nämä lapsivuodet ovat kuitenkin vain yksi kausi ihmisen elämässä.