Onko akateemiset ihmiset jotenkin älykkäämpiä

loppukaneetti oli tarkoitettu vitsiksi. Olisi varmaan pitänyt laittaa hymiö perään. Vaikeaselkoisuus on pitkän tieteellisen kirjoittamisen ja sitten pitkän virkamieslatinan tulosta, valitan.



t. 25

Vierailija:

Varsinkin kaikki MAALAISJÄRKI tuntuu puuttuvan näiltä akateemisilta ihan järestään..

Siis akateemiset ihmiset ei tee asioita väärin? Jos haluaa ilkeästi sanoa niin luonto karsii heikot -eli tyhmät tappaa jälkeläisensä ja/tai itsensä. Mutta kyllä tyhmiä asioita jokka saattaa olla kohtalokkaita tekee myös akateemisesti koulutetut.



Itse olen suorittanut muutaman ammattinimikkeen. Lukio ei ole ollut minulle koskaan vaihtoehtona. Jos olisin valinnut lukion niin olisin hakeutunut korkeampaan kouluun mutta en ole nähnyt siihen tarvetta kun ammatti löytyi alemmallakin koulutuksella.



Mutta se, että jakaa ihmiset ällyllisesti suoraan koulun mukaan on sulaa hulluutta! Silloinhan meistä " tavallisista duunareista" tulis turhakkeita hukkaan heitetyllä koulutuksella. Jos haluaa elämässä vaan keittää kahvia niin ei silloin ole järkevää mennä korkeakouluun tuhlaamaan verorahoja, vai?

Vai pitäiskö kouluttaa enempi suomalaisia korkeasti ja hakea ulkomailta kahvinkeittäjiä?

Ei kaikkia suomalaisia (plus extraa) voi kouluttaa korkeasti ja sitten olettaa että ihmiset menee tekeen ihan tavallista leipätyötä. Vai oletatko että ainoastaan viisaita on korkeakouluihin riittävä määrä suoraan hakijoista ja loput tyhmiä?

Tunnen erään joka pääsi korkeakouluun viidennellä yrityksellä, onko hän tyhmä vai kuinka?

Onko älykäs sama kuin nokkela...

Onko viisaus elmänviisautta vai jotain ihan muuta...



Akateemiset ovat ennen kaikkea joukko, joka on halunnut panostaa koulutukseensa. Heidän tulisi olla sivistyneitä ja oppineita omalla alallaan. Eihän se tarkoita, että hallitsee kaiken viisauden ja " älyn" .

Mutta kyllähän älykäs, viisas ja sivistynyt voi olla ihan kansakoulupohjaltakin.

Älykkyys (siten kuin se normaalisti määritellään) on Gaussin käyrän mukaan jakautunut ominaisuus. Valtaosa on keskimääräisen älykkäitä, jotkut tavallista älykkäämpiä ja jotkut vähemmän älykkäitä. Yliopistosta selviämiseen riittää yleensä keskimääräinenkin älykkyys, tosin helpommalla pääsee, jos on hieman keskimääräistä älykkäämpiä ja valtaosa opiskelijoista varmasti onkin.



Älykkyys ei kuitenkaan ole ihmisarvon tai hyödyllisyyden mitta. Tuottavaa työtä pystyy tekemään, vaikka ei ruudinkeksijä olisikaan. On myös paljon hyvinkin menestyneitä ihmisiä, jotka eivät välttämättä ole kovin älykkäitä. Kaikki älykkäät eivät myöskään todellakaan menesty tai edes kouluttaudu pitkälle. Se on kuitenkin melkoisen varmaa, että akateemisesti koulutettujen keskimääräinen äo on korkeampi kuin koko kansan keskiarvo. Älykkyys nyt vain usein helpottaa ja nopeuttaa uuden oppimista ja tietyn tason jälkeen myös mahdollistaa sen (esim. keskivaikeasti kehitysvammaiset eivät opi differentiaalilaskentaa, vaikka kuinka harjoittelisivat.)

mutta keskimääräistä sivistyneempiä kyllä.

tarvitaan tiettyjä kognitiivisia taitoja, joita voi pitää myös alykkyyden yhtenä osa-alueena (älykkyydenkin voi määritellä niin monella tavalla).



Peruskoulumenestyksen ja älykkyyden välille en kovin suurta yhtäläisyysmerkki kirjoittaisi, sillä:



a) peruskouluja on hyvin eri tasoisia, niissä on erilaiset vaatimukset esim. kiitettävän arvosanan saamiseksi



b) tutkimuksista tiedetään yleisesti, että peruskoulu palkitsee suurella kädellä ' kiltteyttä' , esimerkiksi älykkäät rämäpäiset tytöt saa yleensä hyvin huonoja arvosanoja, koska opettajat pitävät heitä sietämättöminä - poikien rämäpäisyyttä ymmärretään paremmin, koska se ajatellaan kuuluvan poikamaisuuteen

Maalaisjärki on nyttemmin muutettu kaupunkilaisjärjeksi. Ihan sen takia, että järkevimmät maalaiset ovat jo muuttaneet kaupunkiin.. :)