vanhemmat KATSOKAA LASTENNE PERÄÄN siellä ulkona. niitä ei saa hetkeksikkään jättää silmistään ainakaan vesistöjen ääressä.

en voi käsittää miten tällaista voi yhä sattua! Mikseivät vanhemmat jo opi näistä surullisista uutisista?

Minä itse pelkään eniten juuri tuota hukkumista, en voisi kuvitellakaan asuvani lasteni kanssa lähellä vesistöä.

Tunnustan olevani ylihuolehtivainen, ehkä liikaakin, mutta olen joutunut kokemaan niin paljon kuolemaa lähipiirissäni(ei kuitenkaan lapsia)että olen tullut aivan säikyksi. Tiedän etten ikinä toipuisi entiselleni jos lapselleni sattuisi jotain oman huolimattomuuteni takia.. =(

mutta täytyy sanoa että moni 4 vuotias päästetään jo hetkeksi yksikseenkin pihalle leikkimään, ja vaikka olisi aidat ja säännöt ettei pihalta lähdetä niin uteliashan lähtee jossain vaiheessa, vaikka kuinka äiti vilkuilisi ikkunasta. mutta totta on että jos vesistö vieressä niin valvonnan tulisi ehdottomasti olla tehokkaampaa (eli seisoa vieressä).

sen täytyy olla niin kamalan pelottavaa ja tuskallista :´(

´Sen tuntuu unohtavan kaikki ainakin meidän pihan lapsien äidit. Neljä vuotiaat juoksevat missä sattuu ja äitejä ei ikinä näy paikalla. Ehkä vilkuilevat ikkunasta silloin tällöin mutta usein, siis päivittäin nämä samat lapset leikkivat autotiellä ja säntäilevät autojen alle.

Vastuutonta kerta kaikkiaan, minua pidetään täällä outona kun en anna 3,5 vuotiaiden kaksosteni oleskella yksin pihalla. Kyllähän kuulemma kolme vuotiaskin jo hyvin pärjää ilman valvontaa...Juupa juu..

hukkumiskuolemia on vaan paljon enemmän kuin auto-onnettomuuksia.

Eipä ne äidit paljon sieltä ikkunasta näe tai kuule mitä se rakas kullannuppu siellä touhuaa, se on kyllä todettu meidänkin pihalla. Kyllä 4 v pitäs vahtia vielä vaikka olis kuinka iso. Muut äidit saavat sitten komentaa ja kertoa miten pihalla käyttäydytään kun oma äiti on vaan kuikkimassa verhojen takana. Ei ne neljävuotiaat aina muista kuinka käyttäydytään, ettei lyödä ja tuupita. Siihen ei äiti kotona voi vaikuttaa millään tavalla.

Ja moniko teistä tietää miten ihan OIKEASTI on jouduttu tuohon tilanteeseen? Lehdet rapaisee elämää pinnalta, noukkii ne palat joihin voi lukijat koukuttaa. Niissä ei todellakaan ole koko totuus.



Te olette kuin korpit haaskalla...

Vierailija:

Te olette kuin korpit haaskalla...

Mutta täällä oli joku aika sitten monen sivun ketju, jossa suurimman osan mielestä 4v. yksin pihalla on ihan hyväksyttävää.



Mitähän se äiskä sieltä kerrrostalon ikkunasta pystyy tekemään kun lapsi juoksee auton alle? Jos aikuinen ei ole läsnä, lapsi on yhtä kuin valvomatta.

" Ja tekö TIEDÄTTE ettei äiti ollut ulkona? Missä s on kerottu?"



Itseään täydellisenä pitävät äidit jaksavat syyllistää. Tekisi mieli vetää kuonoon tuollaisia mammoja.

jokea ja sanonut anopille että tuolla on joki ja jos sinne menee, ei koskaan enää pääse äidin luo. Anoppi kuulosti vähän kauhistuneelta ja mietiskeli että ei X ainakaan viime kesänä pelännyt vettä ja kävi uimassa. Kai se oli siis lievää kritiikkiä moisia kovia otteita kohtaan. Mutta kun toi joki on tuossa 50 metrin päässä ja jotenkin se täytyy tehdä selväksi, ettei sinne mennä.

tahansa jos on huono tuuri. Tyypillinen tilanne on se, että olet pihassa, sulla on näköyhteys lapseen. Naapurin emäntä kävelee, ohi, vaihdatte pari sanaa. Keskittymisesi herpaantuu hetkeksi kun uppoat muutamaksi minuutiksi keskusteluun. Ja yhtäkkiä havahdut, että herrajumala missä lapsi on. Sitä on saattunut mullekin jo pari kertaa muksun kanssa, ja molemmilla kerroilla molemmat äitit totes että näin ne onnettomuudet tapahtuu, jos on tapahtuakseen.



Toki siis laiminlyöntejäkin varmasti on, mutta taatusti on myös mahdollista että niin vaan käy.

Monet onnettomuudet sattuvat niin, että toimitaan totutusti. Ja sitten lapsi ei toimikaan totutusti.

Kaverin isoveli hukkui parivuotiaana. Tilanne meni niin, että äiti päästi pojan pihalle ja huusi isälle, joka oli korjaamassa autoa, että x tulee ulos, katotko sitä? Johon mies vastasi myöntävästi, mutta oli kuullut jotain muuta (inhimillistä!) eikä siis tiennyt, että poika olikin ulkona. Tajusivat väärinkäsityksen vasta kun äiti tuli ulos, ja silloin oli liian myöhäistä :-(



Vaikka poika olisi ollut yksin ulkona, niin kuka teistä on se synnitön, jolla on oikeus tuomita? Heittäköön ensimmäisen kiven.

te jaksatte aina arvostella toisia täällä vaikka kuinka ois suuri suru omaisilla ja läheisillä! Mutta tieten kun se ei satuta tarpeeksi läheltä niin sitä ei ymmärrä, näinhän se aina on. Eiköhän vanhemmat itse huolehdi itsensä syyttämisestä ihan tarpeeksi tässäkin tapauksessa, kenenkään muun ei tarvitse sitä tehdä. Iloitkaa siitä mitä teillä on ja älkää jaksako valittaa. Suurimmalla osalla meistä suomalaisista kaikki on hyvin ja kaikkea on. Onnettomuuksia sattuu aina, kaikkeen emme voi vaikuttaa vaikka kuinka vahtisimme haukan silmällä lapsiamme, ajaisimme pilkulleen liikennesääntöjen mukaan ja erityistä varovaisuutta noudattaen jne.

ei muuten ollu lesta..