LA heinä-elokuu 08

aina painaa enteriä vaistomaisesti ton ekan lauseen jälkeen =D

Miten kauan te muut käytätte lugeja plussaamisen jälkeen???

Mulle sanottiin että ainaki viikko sen jälkeen pitäis vielä käyttää...



-wiivi rv5+2

näyttääpä siltä että keskustelu on aktiivisempaa :)



Vehnis sai lopettaa muistaakseni heti plussasta, mä jatkan ainakin ensi viikon perjantaina olevaan ultraan (rv 6+4) ja jos siellä kaikki kunnossa, aletaan tiputtaa määrää ja vähitellen lopettaa.



Mua on muuten alkanut huimailemaan ihan hirveästi. Varsinkin illalla, eilenkin oli pakko mennä lattialle makaamaan ja nostaa jalat sohvalle. Ihan kuin olisi ollut aivan ympärikännissä, siis niin päissään ettei pysy edes lattialla selällään makuulla jos ei pidä jostain kiinni. Sellainen inhottava putoamisen tunne, tiedättekö? Onkohan kellään muulla samanlaista vaivaa, mistähän mahtaisi johtua?



Hyvää itsenäisyyspäivää!

Hyvää Itsenäisyyspäivää myös täältä!



Katotaan miten tää mun kirjottelu nyt onnistuu hehh...



Muokin on huimaillut välillä, ja varsinkin jos nopeesti nousee, niin tuntuu että maailma pyörähtää. Nyt muo oikeesti alkanut välillä kauhistuttaa (aina kun pikkuneidiltä kerkee) kun olen niiin oireeton, että onkohan kaikki ok???? Ei se auta kun kärvistellä sinne ultraan asti, ens keskiviikkoon.



Hyviä vointeja tasapuolisesti kaikille!



Bertta (en edes viikkoja " uskalla" laittaa vielä perään...)

Olen tässä näköjään taukoillut jonkun aikaa, en tarkoituksella. On vain ollut kaikenlaista ja itsenäisyyspäivän ympärillä kävi vieraita.



Tervetuloa mukaan kaikki uudet!



Kävin maanantaina hcg-mittauksessa rv 5+1 ja arvo oli 8000! Soitin siitä klinikalle ja sanoivat arvon olevan todella hyvä viikkoihin nähden. Ei suoraan viittaa kaksosraskauteen, mutta sitä ei tiedetä varmaksi ennen kun ultrassa 17.12. Oli aikamoinen helpotus kuulla tuo. Vaikka mitä vain voi tapahtua. On tämä sellaista piinailua. Ehkä tämä on vaikeampaa aikaa kun se raskaustestin tekemisen odottaminen. Onneksi suurimman osan aikaa on ihan rauhallinen olo. Välillä tekis mieli mennä alkuraskauden ultraan jo heti huomenna, mutta päätin jo ennen tätä raskautta odottaa sinne viikolle 8 asti. Minä en jaksa sitä, että ¿jotain on mutta eipä vielä voi varmaksi sanoa¿. Se muistuttaisi liiaksi edellisestä kerrasta, joka sitten meni kesken. Nyt ultrassa joko näkyy syke tai ei näy, arvailuille ei pitäis jäädä varaa.



Tänään on kivistellyt mahaa aika ajoin enemmän kun aikaisemmin. Tietysti se huolestuttaa. Mutta minkäs sille voi. Oireet jatkuu muuten samana: nälkä, vilu, oksetus, rinnat ja nännit kipeät vaihtelevasti ja ihan pientä huimausta välillä.



Lugeista: mina tosinaan sain lopettaa Luget plussa-testiin. Lääkärini mukaan niin voi tehdä tuoresiirron ollessa kyseessä.



Pöppis: voimia ja haleja sulle. On inhottavaa, kun voi vain odottaa. Tietysti se, että vuoto on jo loppu on hyvä merkki. Mutta ymmärrän, että haluat varautua pahimpaan. Ehkä se on sellainen suojautumiskeino. Vaikka ei siihen pahimpaan voi kuitenkaan varautua. Se uutinen on aina kauhea paikka. Toivottavasti saat hyviä uutisia maanantaina.



Nyt on pakko mennä syömään. Pitäis läheä illalla tyttöjen kanssa syömään, mutta saas nähdä a)jaksano b) pystynkö. Ökätys jatkuu nimittäin lähes koko päivän¿



Tsemppiä kaikille!



Vehnis

Joo mäkin kävin verikokees tänään...5+3... arvo oli 9401..

Tosi hyvä siis mullakin =)

Olin mukana jo PAS-marraskuussa -listassa, mutta monien vaiheiden jälkeen pystyn vasta nyt kirjoittamaan onnistumisestamme.

Mulla siirto tehtiin to 8.11., jolloin kohtuun siirrettiin kaksi alkiota. Toinen oli selvinnyt hienosti sulatuksesta, mutta toisesta osa solukosta oli tuhoutunut, joten molemmat siirrettiin. Sunnuntaina 18.11. heräsin aamuyöstä kauheisiin vatsakramppeihin ja samalla pikkuhousunsuojaan tuli ruskeanpunaista tuhruvuotoa. Vuoto jatkoi samanlaisena koko päivän, samoin kauheta kivut. Olinkin varma, että siirto oli epäonnistunut ja odotin varsinaista verenvuotoa alkavaksi.

Seuraavalla viikolla verinen vuoto ei alkanutkaan, mutta tuhruvuotoa tuli koko ajan ja vatsaa juili ja särki kamalasti. Tein kuitenkin virallisena testipäivänä la 24.11. raskaustestin, koska verinen vuoto antoi odottaa itseään. Yllätys olikin melkoinen, kun testiin vuodosta ja kamalista kivuista huolimatta pamahti selvääkin selvempi plussa! Soitin heti maanataina sairaalaan ja määräsivät alkuraskauden ultran siirrettäväksi viikolla aikaisemmaksi pe 7.12., jotta mahdollinen kohdunulkoinen raskaus saataisiin ajoissa selville. Kivut kuulemma viittasivat vahvasti siihen.

Kun kuudes raskausviikko lähti käyntiin, alkoi armoton pahoinvointi, joka jatkuu yhä rajuna. Mikään ei tahdo pysyä sisällä. Esikoisesta voin kyllä pahoin, muuta pahoinvointi alkoi vasta kahdeksannella viikolla ja oli huomattavasti maltillisempaa, lähinnä etovaa oloa, ei oksentelua päivät ympäriinsä.

Eilen sitten pääsin vihdoin ultraan. Olo oli pahoinvoinnista huolimatta todella varovainen, koska vuoto jatkui vaan. Ekassa raskaudessa mulla ei ollut mitään ylimääräisiä vuotoja. Aluksi lääkäri oli hiljaa pitkän aikaa ja vaan tutki. Minä jo hätäännyin ja kysyin, että onko siellä mitään, johon lääkäri sanoi, että kyllä on; kaksoset!!! Kumpikin siirretty alkio oli jatkanut elämäänsä kohdussani. Vaikka viikkoja oli vasta 6+3 näin kummankin sydämen sykkeen ja hetki oli ihan yhtä mykistävä kuin esikoisestakin. Ilmeisesti tähän kaksosraskauteen minulla kuuluu tuhruvuoto, koska kohdussa kaikki oli mallillaan. LA ois 29.7.08. mutta pienet syntyvät varmasti ennen sitä.

Nyt sitten totuttelen tulevaan tuplaonneen ja yritän selvitä kamalasta olostani päivä kerrallaan. Tarvittaessa menen sairaalaan nestetippaan, jos olo ei seuraavan viikon aikana kohene.

Esikoiselle ja kaksosille tulee ikäeroa reilut kaksi vuotta, joten arvatenkin meidän huushollissa ensi vuosi tulee olemaan aika hetkinen...

Pitkän hoitohistorian omaavana olen onnellinen uudesta raskaudesta ja otan kaksosraskauden kiitollisena vastaan.

Siinäpä koko tarina lyhykäisyydessään. Paljon onnea kaikille plussanneille. Onnellista ja varjeltua raskausaikaa itse kullekin.



tiukkunen & tuplat (6+4)

Wiivi: kyllä sullakin on hcg-arvo oikein hyvä! Hienoa.

Toisaalta jotkut ovat sanoneet, että ei se hcg-arvo alkuraskaudesta ole maailman tärkein vaan se, kuinka se alkaa kehittymään. Siirrettiinkö sinulle yksi vai kaksi alkiota? Mun tekis mieli mennä taas ensi viikolla ottaa arvo, niin näkis onko noussut... mutta maltan nyt odottaa. Viikon päästä maanantaina on alkuraskauden ultra.



Paha olo jatkuu, sekä väsymys. Erilaisia tuntemuksia on vatsassa, enkä aina tiedä todellakaan, mikä " kuuluu asiaan" . Rinnat on öisin kipeimmät, välillä päivisin ei juurikaan. Kyllä tämä on varsinaista piina-aikaa... ;o)



Tiukkunen: ONNEA OIKEIN PALJON TUPLISTA! Taas tuli todistettua, ettei alkuraskauden verenvuoto välttämättä todellakaan ole paha merkki. Oletko laskenut nuo raskausviikot viimeisistä kuukautisista vai saitko ne nyt ultrassa lääkäriltä? Niin ja pas-alkioihin lasketaan kai muutama päivä lisää ikää. Mulla siirrettiin kaksi alkiota pe 9.11 ja omien laskujeni mukaan mulla on nyt rv 6, lasken siis viimeisten kuukautisten alkamispäivästä.



Nyt lähdetään joululahjaostoksille.



Vauvaliimaa masuasukeille!



Vehnis

Heti omaa napaa, sorry....

Mä olen ihan hajalla, eilen tuli outo mahakramppi, ja sitten lorahti verta, ei kamalasti mutta ihan reippaasti...Vuoto loppu samoin tein, niinkuin kivutkin. Soitin klinikalle, tarkkailua vaan, ja keskiviikkona sitten ultraan, eli helvetinmoista kärvistelyä nää päivät! Vkot 6+3, tai jotain sinne päin!



En enään muista vuosinko tuulimunaraskaudessani monta päivää, nyt ei auta kun toivoa parasta ja pelätä pahinta. Ne vähäiset oireet mitä on, niin ne on ja pysyy edelleen. Tavallaan jaksan vähän uskoa, mutta....



Onnea Tiukkis, ihana sun tapaus. Pidä kaksoset matkassa, se pahoinvointi on sen arvoista!



mukavaa sunnuntaita kaikille, Bertta ; (

Vehnis: Kaksi alkiota mullekkin siirrettiin =) ja olis ihan kiva jos vaikka molemmat olis siellä tallella kun ultraan menen 20.päivä..

Oireita ei paljoa kyllä ole..ne samat kuin aina ennenkin..

Lugeja käytän vielä muutaman päivän.

Että tämmöstä täällä =)

Onnittelut kaksosista. Oli varmaan aivan ällistynyt olo kun kuulit! Ja lääkäri siellä köhii ja pelkää että sä vedät pultit kaksosista... Vähän nauratti.



Bertta, vastasinkin jo suoraan aloitukseesi, mutta toistan täälläkin että kenellekään meistä ei nyt saa tulla enää kuin positiivisia yllätyksiä ja ihania uutisia! Koska mä sanon niin :) Yritäpä jaksaa vielä pari päivää, toivottavasti se holahdus tosiaan oli vaan jotain, en mä tiedä, pikkuisen joulusiivousta kohdusta?



Monetkohan tuplat me saadaan tähän pinoon? Tiukkiksella siis ainakin, mä veikkaan Vehnistä ja ehkä Wiiviäkin vähäsen lisäksi. Mullakin oli tilaisuus mutta ei siis ollut toinen alkio pysynyt kiinni. Näittekö te muut muuten alkioitanne ennen siirtoa? Mulle näytettiin ne, ja nyt mä tietenkin toivoisin että tietäisin oliko se se 5- vai 4-soluinen. Ihan ku sillä olis jotain merkitystä :D



Muuten omaa napaa, mulla on huomenna se kolposkopia jossa selviää oliko solumuutoksista syytä huoleen. Mä oon yrittänyt pitää sen poissa mielestä ja keskittyä ihan vaan tähän raskauteen, mutta nyt kun se on jo käsillä, täytyy sanoa että kumminkin vähän jännittää.



Raskauden suhteen, aika hurjaa ajatella että pikkuisella on jo siellä mahdollisesti sydän joka sykkii ja perjantaina sen voisi päästä näkemään! En osaa vieläkään olla rento ja luottavainen tän raskauden suhteen. Ehkä sit jos ja kun tyyppi alkaa potkimaan niin että tuntuu, vaikka todennäköisesti mä kellotan silloin ihan hulluna liikkeitä... Me oltiin eilen joulumarkkinoilla ja mun tissit meinas paleltua! En ollut tajunnut että kun nää on tämmöiset hehtohinkit jo nyt, voisi olla hyvä pitää huolta. Tuntui siis tosi kylmältä ja niitä alkoi särkeä. Onneks olin ostanut hahtuvavillaa juniorille vaippahousuiksi, sen kun sulloin takin sisään helpotti kummasti :) Niin että kotiin tultua ennen housuprojektia teinkin itselleni siitä samasta hahtuvalangasta rinnanlämmittimet. Hyvin riitti kaikkiin ja vielä jäi ylikin.



Nyt kaikille hyvää viikkoa ja toivotaan tosiaan niitä iloisia uutisia itse kullekin. Halauksia!



Tiuh

nimittäin aattelin että soitanpa tuossa neuvolaan ja kysyn missä vaiheessa kannattais alkaa aikoja varaamaan. Oon jotenkin ymmärtänyt muiden puheista, että siihen voi mennä viikkokaupalla aikaa. No, mulla on eka neuvola ensi maanantaina. Tää on ihan ufo kunta mihin me on kesällä muutettu! Täällä siis ei-akuutin omalääkärin saa viikossa, samoin näköjään neuvola-ajan, hammaslääkäri antoi viisi aikaa lokakuusta tammikuulle asti kun ekan kerran kävin että saadaan nyt tehtyä ne tarkastuksetkin ja muut ei niin kiireiset mitkä on odottaneet pk.seudun jonojen helpottamista. Täällä jopa kirjastoauto pysähtyy omalle pihalle jos asiaa on :)



Koskakohan mä lakkaan äimistelemästä tätä kaikkea? Mutta siis ei voi tajuta tällaista julkisen sektorin toimintaa, kun on suuren osan aikuisiästään asunut Espoossa ja Helsingissä. Miettikää: aina sama lääkäri, aina sama hammaslääkäri ja -hoitaja, aina työntekijä joka tuntee sut ja sun tilanteen, jolla on aikaa perehtyä ja tehdä asiat kunnolla. Musta on tullut pikkupaikkakuntien suuri fani!

Ensinnäkin kiitokset kaikille onnitteluista ja onnittelut nyt vielä kerran teillekin plussista. Jokainen meistä tietää erilaisten hoitovaiheiden, pettymysten ja surun jälkeen, minkälainen ihme raskauden alkaminen aina on. Siispä paljon tarraliimaa jokaisen pienokaiselle (pienokaisille ;) kohtuun ja pitkää yhteistä matkaa äidin kanssa.



Vehnis: Mulle LA-ajan antoi lääkäri ultran ja PAS-siirron ajankohdan mukaan. PAS siis tehtiin to 8.11. jolloin katsottiin olevan menossa raskausviikoissa 2+2. Eli tiistaisin vaihtuu minulla aina raskausviikko. Pikkuiset vastasivat ultrassa aikaa 6+1 vaikka siirron mukaan ois ollu 6+3. No, alkuraskauden ultrassa kaikki on vielä kohdussa niin pientä, että heittoja päivissä suuntaan tai toiseen kuulemma tapahtuu paljon.



Bertta: Älä vielä lyö kirvestä kiveen raskauden jatkumisen suhteen vaikka vuotoa tulikin ja se taatusti säikäytti. Mulla on ollut tuhruvuotoa koko ajan ja kolmeen otteeseen on tullut kirkasta verta. Vuoto ei kuitenkaan ole jatkunut, joten se on helpottanut oloa. On siis hyvä merkki ettei vuotosi jatkunut. Tuollainen lörähtäminen viittaa minusta enemmänkin esim. verisuonen katkeamiseen kuin keskenmenoon. Ystävälläni tuli raskausviikolla 8 oikein kunnolla verta kesken työpäivän. Farkutkin menivät vereen. Hän oli ihan varma, että tuli keskenmeno, mutta niin vain ultrassa sydän sykki ahkerasti ja kaikki oli hyvin. Hänelläkin syynä oli puhjennut verisuoni. Raskaus sujui hyvin ja terve lapsi syntyi. Onnea ultraan. Hengessä ollaan mukana!



Omasta navasta vielä sen verran, että pahoinvointi uhkaa viedä itseltä ilon odotuksesta. Esikoinen on ihan hädissään, kun äiti yökkii aamusta lähtien enemmän tai vähemmän vessanpöntön juurella eikä jaksa leikkiä. Mies on päivät töissä, joten on vain jaksettava vaikka oksettaa koko ajan. Esikoiseni on 1,5 vuotias ja jo sen ikäinen ymmärtää tilannetta niin paljon, että nähdessään minun voivan pahoin, hän tulee ja silittää äidin hiuksia ja antaa suukkoja. Riittämättömyyden tunne äitinä on valtava, kun ei voi lapsen kanssa olla niin kuin haluaisi, koska pahoinvointi nielee kaiken alleen. Ei auta paljon positiivinen ajattelu, kun yritän saada tahdon voimalla ruuan pysymään edes hetken sisällä, ettei kaikke mene saman tien vessanpönttöön...huoh. Toivottavasti pahoinvointi edes hieman tasaantuisi, niin voisi nauttia raskaudesta enemmän. Onnellinen olen tästä ihmeestä, mutta nauttiminen on sitten eri asia.



Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille. Kertoilkaahan ultrakuulumisianne. Saa nähdä, tuleeko kukaan seurakseni kaksosodottajien joukkoon =)



Tiukkunen & naperot (6+6)

Mulla raskausoireet vaihtelee päivittäin, edelleen. Eilen voin koko päivän huonosti ja yölläkin heräsin yökötykseen. Silloin olis pitänyt tajuata käydä syömässä. No enpä jaksanut lähteä. Kun aamulla heräsin, olo oli karmea. Yökin tyhjää mahaa.. Kun sain aamupalan syötyä, olo helpotti. Tai niin luulin¿ Sain ulkovaatteet päälle ja olin lähdössä koiran kanssa lenkille, niin eikös ykä tunkenut suuhun. Ja vessaan¿ Samaan aikaan tuli hirmu kova kipu alavatsalle vasemmalle ja vähän säikähdin. Mutta koska se meni ohi, ajattelin sen liittyvän jotenkin oksentamiseen.

Väsytystä on ja kylmä on lähes aina, paitsi yöllä. Yöllä on niin kuuma, että haluaisin avata ikkunan. Mies nukkuu jo muutenkin pyjamassa (mina nakuna), joten en oikein ovi ikkunaa avata. Muutenkin yöt ovat katkonaisia, kun käyn tosiaan vessassa 2-3 tunnin välein. Olen muutenkin aikamoinen ¿vessailija¿ joten en ole tästä yllättynyt. Mutta aamusin onkin sitten hirmu väsynyt olo. Ensi yönä täytyy kyllä käydä syömässä jotain, että ei tule liian pitkä tauko.



Kyllähän nämä oireet kestää, kun vain lopputulos olisi nytti/nyytit loppukesästä. Mutta on tässä tosiaan nauttiminen aika kaukana, kun on niin paha olo. Onneksi en ole varsinaisesti oksentanut paljoa. Kotona en saa juuri mitään aikaiseksi, kun kaikki fyysinen ponnistelu alkaa oksettaa ja kun väsytää¿ Jopa puhuminen alkaa välilä oksettaa.. Mutta enpä minäkään oikein uskalla nauttia tastä rasakudesta. On toisaalta ihan hyvät fiilikset henkisesti ja yritän kuitenkin koko ajan ajatella, että kaikki on hyvin. Jospa se jotain auttais¿ ;o) Hölmöä¿. Ja kuitenkin aina välillä mieleen palaa väkisin heinäkuun alun keskenmeno. Vaikka hcg-arvo olikin hvyä, se että Wiivillä oli parempi (vaikkakin päivä muutama enenmmän) ¿huolestutti¿. Ymmärrätehän? Siis todellista huolen aihetta ei tuon hcg:n suhteen ole, mutta epätodellista kylläkin. Ja taas mietin ¿kävisinkö taas siellä veritestissä, niin näkis onko arvo kohonnut¿.. Mutta en mene. Ultra on viikon päästä. Siihen asti on odotettava. Mitään ei kuitenkaan voi tehdä, oli miten oli.



Pöppis: oliko sulla uä tänään? Miltä näytti?



Bertta: niin, älä heitä kirvestä kaivoon. Onhan meillä tässä pinossa oma selviytyjä vuodoista ja kivuista, josta saa ammennettua uskoa ja voimaa.



No niin. Nyt pitää lähteä koiruuden kanssa ulos, että ehtii tehdä ruuan ennen kun mies tulee kotiin. Pitää itsekin syödä.



Ai juu. Olen lomalla, työsuhde päättyy vuoden lopussa ja sitten olen työtön. Olen ollut s-lomalla jo reilut kaksi kuukautta tätä ennen masennuksen takia, jota tuo km ei ainakaan helpottanut. Mutta nyt on ihanaa saada olla kotona ihan rauhassa. En tiedä, millä mihinkään töihin selviäisinkään tämän kuvotuksen kanssa.



Toivon minäkin, että pääsen ¿tupla¿-pinoon ;o)



Vehnis, rv 6+1 ja toivottavasti ainakin yksi masuasukki edelleen mukana

Kiitos tsemppauksista tytöt ; ) Olette ihania! Aina se luo vähän uskoa, kun kuulee näitä muiltakin! Juu, meni meikäläiseltäkin farkut koneeseen, että ei se mikään tiputtelu ollut, mutta onnex kuvottaa, eikä kahvi maistu, niin se on hyvä merkki" , vaikka voihan se olla toisinkin.....



Voi Tiukkunen sun olotilaa, muistan esikoista odottaessa kun tein pari viikkoa (se on vähän) kuolemaa, yökötys olon kanssa, mutta en oksentanut. Siinä kohtaa ei paljon ihanaa lopputulosta kyllä mieti....Nyt kyllä se Oli se sen arvoista, kun tuota pientä tytötylleröä tuossa katselee ( 1v2kk).



Meillä on Tiuhtis vähän sama, muutettiin pääkaupinkiseudulta 4 vuotta sitten " maalle" , 30km Hesasta heh, ja kaikki tutut ihmetteli myös aina kuinka jouhevaa täällä on esim. neuvolaan meno, pois en enään muuttais!



Mukavaa oloa taas masuasukkien keralla!



Bertta

Oireet ainakin ovat lupaavat!

Mun elämään kuuluu ainaista jännittämistä ja odottamista. Kävin aamulla hcg-kontrollissa, mutta tulos ei näemmä ehtinyt tälle päivälle. En tajua miten kestän vielä 16 tuntia tätä odotusta, kädet tärisee, hikoiluttaa, viluttaa, oksettaa ja pinnaa kiristää. Olispa tulos tullut tänään.

Tulos ilmeisesti ratkaisee tän meidän tilanteen ainakin johonkin suuntaan. Viime päivät on olleet yhtä toivon ja epätoivon vuoristorataa, päivisin oksettaa, no vähemmästäkin kun ruokahalu on täysin mennyt. Yöhikoilu on aivan mieletöntä. Vuotoa tuli silloin viime tiistaina ja keskiviikkona, sitten taan maanantaina pientä tiputtelua. Mitä ilmeisemmin kohtu ei ole täysin tyhjentynyt. Eilen oikea alavatsa kipuili oikein kunnolla, tänään ei mitään. Lähinnä mietin siis onko kyseessä keskenmeno, keskeytynyt keskenmeno, tuulimuna, kohdunulkoinen tai ehkä se toivotuin: raskaus edelleen kera pienen sisupussin.

No, ei voi muuta kuin odottaa. Ilmoittelen tuomion kun sen itse saan.



t.pöppis

Hcg 19460. Ja väittivät sitä normaaliksi. Kohta oksennan oikeasti. Sain ultran aikaistettua torstaille, en kestä odottaa kauempaa. Onkohan siellä ketään kotona ja oikeassa osoitteessa?



t. pöppis ja sisu -sittenkinkö 6+2

Toihan on ihan huima arvo! Ihanaa ettet jättänytkään meidän pinoa vaan pysyt mukana ainakin tuonen heinäkuulle. Ihan varmasti sisu on oikeassa paikassa ja sykekin näkyy torstaina. Onnittelut ja huskutukset täältä!

Hcg oli tosi hyvä. Kyllä siellä kuule torstaina sisukas ihmisen alku ultrassa näkyy, usko pois! Nyt toivotaan parasta ja pidetään peukkuja torstaille.

Jaksamista piiiitkiiin piinapäiviin ennen ultraa.



=)Tiukkunen & pirpanat (6+6)

Loistavaltahan tuo kuulostaa!!!!

Ne on ne piitkäät piinapäivät meillä vuotajilla ennen ultraan pääsyä, sulla kieltämättä huomattavasti hurjempi olo ollut!!!!!!



Halauksia, Bertta

Onpas mukava huomata ettette ihan ehtineet mua vielä unohtaa ;)

Kyllä Bertta sullakin on varmasti hyvin " pullat uunissa" jos mullakin kerran raskaus jatkuu siitä karmeasta vuodosta huolimatta.

Nyt alkaa olla jo niin voittajafiilikset että jos ultrassa tulee huonoja uutisia niin pudotaan taas korkealta ja kovaa... pitäis yrittää muistaa että alkuviikoilla ollaan ja yksi voitto ei välttämättä vielä tuo vauvaa kotiin. Mutta olihan nuo uutiset kerrassaan ihania... ja niihin haaveisiin tuudittaudun tänään. Ja toisaalta kyllä nämä innokkaat ja toiveikkaat tunteet on se arvoisia...



t. pöppis