* ~~~~ KESÄNUPUT to-su ~~~~ *

Täällähän meinataan ihan vallan jakaantua...! Herranjestassentään Niina ja Ananas...kuulostaapa todella siltä, että ekat nuput aukeavatkin jo toukokuun lopulla, olettekos jotain varhaisesikkoja vai mitä???! :p...jännää!



Voi kun minäkin niin haluaisin päästä jo synnärille ja samalla kuitenkin pelkään ihan kauheasti...ei tullut kutsua Taysiin vieläkään postissa ei...laittoikohan se terkkari ollenkaan sitä lähetettä?...alkaa jo tuntumaan siltä, että minut on unhodettu...Sinne ei varmaankaan saa ottaa muksua mukaan...blaah...jos kutsu tulee päivän varoitusajalla, emme saa varmaan hoitajaa mistään...



Tänään on tullut taas herkuteltua ihan kympillä...ensin vetäsin suklaapatukan, sitten vadelmaviinerin ja sitten vielä jätskin...turha odottaa painonpudotusta maanantaina...noh, söin vain lihakeittoa aamupäivällä...joten ehkä se vähän kompensoi...



Tytteli, hyvä, ettei ollutkaan hiivaa ja neuvolassakin kaikki hyvin :)



Minulla on jomottelee alavatsaa...saa nähdä mitä siitä tulee, vai tuleeko mitään...



Jep, mitäs tässä muuta turisemaan, tsemppiä kaikille!



Kanelisokeri

Kanelisokeri soita sinne Taysiin ja kysy onko lähetettä tullut ollenkaan. Saattavat antaa ajan puhelimessa saman tien. Ainakin Jorvissa ovat antaneet puhelimessa ajan heti, kun olen soittanut lähetteiden perään.



Sitten piti vielä kysellä sitä kaavaa, josta pystyi itse tekemään vauvan painoarvion. Sf mitan ja mahanympäryksen perusteella. Kirjoitin sen ylös silloin, mutta olen hävittänyt sen lapun jonnekin:( Ois hauska kokeilla sitä näillä tuoreilla mitoilla. (En muista ketä sen laittoi.)



ilonella

Täällä sama juttu kuin ilonellalla, eilen pääsin lukemaan mutten kirjoittamaan.



Tämän viikkoinen neuvola takana. Kaikki hyvin, painoa tullut nyt yhteensä 8,5 kg. Sf-mittakin tullut sentillä alaspäin.



Eilen kävin vyöhyketerapiassa ja ehkä se saikin jotain aikaan. Maha ollut ihan erilainen sen jälkeen ja pieniä suppareitakin on tullut, ekaa kertaa. Kävin myös vyöhyketerapeutin kehoituksesta ostamassa homeopaattisia droppeja, mitkä pitäisi auttaa paranemiseen synnytyksen jälkeen. En tiedä uskoako noihin, mutta kun eivät olleet mitenkään kalliita, ajattelin kokeilla. Ei niistä haittaakaan ole.



Monella tuntuu olevan jo synnytyksen merkkejä, kyllä täällä jännätään milloin ekat vauva uutisen nuppujen palstoille ilmestyvät. Jollain oli lorahdellut limatulppaa (anteeksi en muista kenellä). Oma kokemukseni on, että limatulppa ei olisi tuollaista lorahtelevaa vaan nimensä mukaista "limaa". Mulla se oli esikoisesta sellaista venyvää tavaraa, jota tuli joka vessareissun yhteydessä. Ehkä voin olla väärässäkin.



Viikonloppu taas kolkuttelee ovella. Ei ole mitään ihmeellistä ohjelmaa, ihan kiva tehdä sitä mitä huvittaa. Tai mitä tuon 4-vuotiaan kanssa huvittaa :)



Eliador 37+6

Raskausarvista: mulle ei ole tullut lainkaan (ainaskaan vielä). Kummallista sinänsä, koska jo ennen tätä ekaa raskautta mulla on ollut semmoisia vaaleita raskausarven näköisiä juttuja rinnoissa ja pakaroissa. Mistäköhen lienee tulleet kun en missään vaiheessa ole edes lihonut nopesti tai mitään.



Ei kisulia mikään vaivaa, paitsi ronkelitauti. Se vain nirsoilee kun on saanut liian monta kertaa peräkkäin kitekattia. Kyllä se sitten syö kun silee tulee kunnolla nälkä. Tänään ostettiin whiskassia ja se taas maistui :) Eläinlääkärissäkin käytiin tänään kissojen kanssa, tosin ihan vain hakemassa perusrokotuksia. Eläinlääkäri mainosti meille Feliway feromoni suihketta/ haidutusboksia (vai mikäköhän se oli?), kun toinen kisuleista on herkkä stressaantumaan. Siis että pitäisi hankkia sitä ennen synnytystä, jotta kissa ei ottaisi nokkiinsa uudesta perheenjäsenestä.



Mulla allkoi vasta nyt neuvolakäynnit viikon välein. Saa nähdä montaka kertaa ehtii käymään. Olen koko raskauden ajan pelännyt että vauveli syntyy keskosena ja keskiraskaudessa jokainen päivä tuntui voitolta kun synnytystä ei tullutkaan. Nyt sitten varmaan menee yliaikaiseksi ihan kiusallaan.



Ovatko ne haikaranpesän vapaaehtoiset valmennuksetkin sellaisia luentotyyppisiä vai tehdäänkö niissä jotain harjoituksia tai parikeskusteluja yms? Kunhan olen utelias..



sroigh 37+1

Plääh. Täällä on sairastettu maanantaista lähtien. Ensin esikoinen, sit keskimmäinen ja nyt kuopus, parin päivän kuume ja kurkkukipu. Miehellä tuhat ja yksi menoa ja kaunis sää menee aikalailla hukkaan täällä sisällä. Mie niin toivon, etten ite sais tautia..



Monilla on jo kivoja lupauksia synnytyksen lähentymisestä. Miulla nyt on taattu Heinähattu täällä mahassa, mutta hengessä ollaan mukana ;)



Pitää kai myöntää jo pikkuhiljaa itselleen, että se RASKAS loppuraskaus on alkanut. Vatsa on valtava, olo on kömpelö ja kiukkuinen. Voi lapset rakkaat, kun tämmöistä äitiä joutuvat katsomaan.. Viime viikolla erehdyin haravoimaan risukasaa ja siitä oon saanut kärsiä. Meni alavatsa todella kipeäksi.



Neuvola mulla on ensi tiistaina ja 37-viikon ultra parin viikon päästä. Viime viikolla oli lääkärineuvola, ihan turhaan. Ois voinut lääkäri kokeilemattakin kirjoittaa korttiin: kiinni, pehmeä, pituus YLI 3cm. Masu on tosi ylhäällä, sf-mitta 34cm.



Te, joilla on taapero nyt nuorimpana: Ymmärtääkö muksu äidillä olevan vauva masussa? Meidän nuorimmainen on 1v8kk. Ei käsitä vauvasta, katsoo ihan hupsuna, jos vaikka isi sanoo, että äidin mahassa on vauva. Miun tissejä joskus kokeilee ja sanoo "vauva", kun on nähnyt tuttujen imettävän. Voi olla pienelle järkytys, kun perheeseen tupsahtaa "uusi vauva".



Näihin pohdintoihin.. Piia ja masu rv 35+2

Meille kun tämä tyttökisu tuli viimekesänä niin se entinen omistaja antoi mukaan just tuota Feliwayta, laitettiin pistorasiaan semmonen "sääskenkarkotin". Hyvin kait se toimi, kun kissa ei sen kummemmin ressaillut. Hänkin ent. omistajan mukaan olisi ollut oikee hermoheikko. Että suosittelen ainakin omasta puolesta.



no voe prrrrr. Poika se just kaataa roskakoria lattialle, ihanaa!!! Äly hoi älä jätä! Nyt on mentävä!

ja kateellinen katse niihin jotka on jo toinen jalka menossa synnäriä kohti. Epäreilua sanon minä... Niinan kans textailinkin aikasemmin, kuulostaa lupaavalta, taidat olla tulossa kättäriltä ja minä "ehkä" menossa tai olet jo kotiutunut, kun minä vielä yhdessä osassa. Tsemppiä sinne kuulostaa todella lupaavalta. Itellä kun ei ole mitään merkkejä. Sf-mitta laskenut että kai se on kuitenkin laskeutumassa pikkuhiljaa lähtöasemiin...



Tänään oli ultra vauvan asennosta ja jonkinlaista koko arviota. Oikein päin on että sai huokaista helpotuksesta. Koko arvio n.3,7kg eli ihan hyvänkokonen tulossa =) Neuvolatäti ei ehtinytkään kattoo kuin pissan joka oli puhdas, koska valmennus keskustelu venähti, huomena täytyy soittaa aikaa.



Eleador, mullakin muutamia homeopaattisia aineita joita siskoja suositteli, se ite oli käynyt vyöhyketerapeutilla ma:na ja ke alko synnytys.



-Zurite 38+4

ja anteeksi otsikon tyyli. Mutta nyt on niiiiiiiin vehje otsassa ettei tosikaan.



Sen lisäksi että miehen kanssa on hieman ollut sukset ristissä parina päivänä, niin nyt tuo ruoja ilmoitti lähtevänsä ensi viikolla työmatkalle Belgiaan! Ei sitten yhtään parempaa ajankohtaa voinut olla????? Samalle viikolle sillä oli alunperin kertausharjoitukset mutta sai vapautuksen kun laskettu aika kolkuttelee ovilla ja nuo aiemmat synnytykset kun on kuitenkiin olleet ennen laskettua aikaa. Jumankauta että kiehuttaa. Ei siis se, että lähtee - sehän on mulle suorastaan mannaa - vaan se, että mihinkäs tungen nuo kolme lasta siksi aikaa jos ja kun olen juuri silloin synnärillä?????? Täh???? Kun molemmilla kerroilla olen joutunut olemaan pitempään kuin sen kaksi vuorokautta. Synnytyksen ajaksi kyllä saisin homman sujumaan, otan vaikka mukaan kuten kätilö sanoi, mutta kolme-neljäkin päivä älaitoksella on jo vähän eri juttu. Saaddana sendäs!



Noo anoppihan oli kyllä innokkaana "lupautunut" tulemaan lapsenlikaksi - multahan ei ole kukaan kysynyt mitään. Mutta ennemmin synnytän polikliinisesti kaikki kolme lasta mukanani - tai otan perhehuoneen ja asustan laitoksella lapsikatraan kanssa "rentoutuneesti ja leväten" kuin huolin anopin nurkkiini moneksi päiväksi pyörimään.



Anoppi on kyllä ihan jees, aidosti haluaa auttaa ja tykkää kovasti (ihan liiankin kovasti) hoidella lapsiani, mutta kun ei sen polla ole ihan aina - jos koskaan - tällä planeetalla ajatuksenjuoksunsa kera. Eikä tuo ole mikään nuori ja vetreä rokkimummo vaan hippasen seniili ja fysiikaltaankin erittäin epäluotettava eläkeläinen. Siinä sitten vatsahaavan verran stressaisin laitoksella mitä he***ttiä se fossiili meidän nurkissa lasten kanssa touhuaa - puhumattakaan kun tuppaa olemaan "hieman" utelias kyylä ja tonkii kaikki kaapit ja postit ja nuuskii alusvaatelaatikot ja naapureittenkin sängynaluset siinä sivussa. Ei ole meinaan yksi eikä kaksi kertaa kun on saanut hävetä silmät päästään rouvan seurassa....





Eli nyt kuulkaa on joko saatava tuo Urpo ulos parin päivän sisällä - vaikka korvista käsin kiskomalla - tai pidettävä jalat ristissä seuraavaan viikonloppuun. Ja mun tuurini tuntien.... NEVER GONNA HAPPEN!!!





Kolme yötä kärvistelty säännöllisten kivuliaitten suppareitten kanssa, alkaa aina tuossa kolmen pintaan mutta jahka nousen ylös ja puen päälleni niin hiipuuhan ne. Ottaa sekin pattiin, kun aiemmat synnytykset alkaneet kertalaakista ja nyt sitten kellotellaan ties kuinka monta viikkoa vielä kipeänä. Ja asiaa ei auta kun on nyt niin monasti painotettu että YHTÄÄN ei saisi kotiin jäädä odottelemaan tiheitä supistuksia kun viimeksi oli niin ripeä synnytys. Niinpä niin...





Jos vähän tähän satasivuisen romaanin päätteeksi vielä neuvolakuulumisetkin:



-paineet pysyy edelleen hyvänä 102/60



-pissi puhdas



-sf-mitta kasvanut 1,5cm viikossa (viimeksi oli tipahtanut) ja nyt siis 33cm



-oma paino edelleen laskussa mikä on aika outoa kaiken tän herkuttelun keskellä



-ja hb selviää huomenna otettavassa verenkuvassa - ei onneksi tarvitse lähteä hesaan ajamaan tulehdusarvoja mittaamaan vaan saan käydä ottamassa ne tällä kertaa tuossa kirkonkylän labrassa.





Ja nopsaan kävin ostamassa kangasta ja vaneria ja jos tässä alkaisi nikkaroimaan/ompelemaan vauvalle jotain kehdontyyppistä sänkyäkin vielä... Energiaa on vaikka muille jakaa, johtunee varmaan tästä adrenaliinimäärästä minkä tuo ensi viikon reissu-uutinen sai aikaiseksi.....





Mutta nyt päästän teidät pahasta - sikäli mikäli joku jaksoi näin pitkän puhinan edes lukea. Luetaas nyt mitä teille muille kuuluu ;-)





Nappula ja urpo-ulla 38+2

Kyllä nuo Haikaranpesän valmennukset on sellaisia luentomuotoisia. Kysyä saa jos haluaa, mutta mihinkään parikeskusteluihin ei pakoteta.



Aloin järjestämään makkaria uuteen uskoon. Täytyy saada vauvansänky tungettua sinne ja se edellyttää vähän huonekalujen siirto-operaatiota. Täytyi välillä tulla istahtamaan koneelle, kun alkoi tuo rehkiminen niin supistamaan.

Rasittavaa yrittää saada tilaa jo valmiiksi ahtaaseen makuuhuoneeseen.



Karkkia tai jotain herkkua tekisi kovasti mieli, mutta täytyy pysyä kaupasta pois.



Tänään saan miehen kotiin, tulee tosin vasta joskus myöhään yöllä, Olin niin toivonut, että oltais ehditty käydä yhdessä saunassa, mutta yksinäinen saunareissu näyttää olevan tiedossa..



Mapemaukka ja edelleen 34+5

Mapemaukka: Meillä pitäisi tehdä sama juttu...makkari, joka on katosta lattiaan täynnään tavaraa ja sinne pitäisi mahduttaa pinnasänky...miehellä ei kiireen kierää asian suhteen, joten minä se varmaan siellä alan sitten heilumaan hormonihäiriöisenä ja porata pärryytän taas jokaisen turhan roinan tullessa tielle...



Minulla on myös hermot pinnassa. Lähinnä tuo peräpään tilanne saa aggressiot pintaan. Sattuu ja kirvelee niin maan perusteellisesti, ettei mitään rajaa. Sanoin jo pojallekin eilen töykeästi kun toinen yritti vain antaa hyvän yön halauksen...mutta kun tämä kipu ja nämä viimeiset viikot tekevät minusta ihan takakireän hirviön...



Nappula: Voin hyvin kuvitella miltä tuntuu jäädä yksin viimeisillään kotiin miehen lähtiessä reissuun lähellä laskettua aikaa...ja tuo sinun kuvauksesi anopista toi oman anopin mieleen - hyvin läheisesti...



Kukas se kyselikään miten perheen pienimmät ovat ymmärtäneet tämän vauvan tulemisen...? Meillä on 1v6kk tyttö ja hän taputtelee vatsaani koko ajan hokien "vauva". Uskon, että tyttö taitaa pikkuhiljaa ymmärtää, mikä vatsassa asustelee, sillä hän näki pienen vastasyntyneen serkkunsa tässä muutama päivä sitten. Sen jälkeen on alkanut taputtelemaan masua ja hokee vauvaa...no tiedä häntä. Varmaan tulee reppana kuitenkin järkyttymään kun on kuitenkin minussa vielä niin kiinni. Totta kai itseänikin vähän hirvittää. Jonkinlaista taantumusta tulee varmaan kehitykseen, juuri kun on oppinut tekemään joitakin asioita itse, mutta se nyt on luonnollista...



Kanelisokeri, edelleen ne viikot 37+6

Hienoa huomata, että sivut vihdoinkin toimivat, kai...?

En ole pitkään aikaan kirjoitellut kun en ole päässyt edes kirjautumaan sisään saati lukemaan viestejä...prkle..läheten katkeran palautteen ylläpidolle ja nyt taas pääseen tänne..



Eli maha kasvanut aivan mielettömästi. Koko ajan sf on yläkäyrillä huitonut ja sama jatkuu eli vkolla 35 sf 35, vkolla 36 sf 36 jne..että silleen...Saas nähä minkä kokoinen jättiläinen siellä on tulossa...



Kaikki muuten ollut suht hyvin. Yöt nukun miten nukun, mutta ihan levännyt olo on ollut. Tänään iski issias kipu kankkuun kun erehdyin kyykkimään ruusupensaassa, sitä muka harventaen.

Koko talo pitäisi vielä siivota ennen synnytystä, mutta kovin hidasta on tuo minun toiminta. Jos tuon miesrakkaan hätistäisi taas viikonloppuna avuksi..



Äippäloma alkoi maanantaina ja onhan tämä ihan kivaa olla kotosalla. Mies sanoi juuri vasta että olen paljon energisempi nyt kun olen lomalla. Juu-u, näinhän se on. Jaksaa puuhata vaikka mitä kun voi halutessaan heittäytyä pitkälleen.



Turvotus on iskenyt nyt minullekin oikein kunnolla. Nilkat on kuin norsulla. Huomasin kyllä sen, että jos vettä vetaisee pari literaa päivässä niin auttaa paljon.



Eilen käytiin tutustumassa synnytysosastolle ja alkoi kummasti tuntumaan konkreettiselta tämä juttu...apua!



Vauvakamat olen jo aikalailla hankkinut. Vielä pitäisi investoida itkuhälytin, sitteri ja ehkä se rintapumppu..



Jaksamista kaikille, yritetään nauttia näistä viimeisistä hetkistä. Kohta massu on paljon littempi ja enää ei voi nautiskella mukelon möyrimisestä...=)

Synnytystapa-arvio oli sitten tänään, kun tämä paikallinen lääkäri laittoi lähetteen Taysiin epäillyn lantion ahtauden takia. Taysin lekuri oli asiasta kuitenkin eri mieltä. Se sanoi, ettei hän olis lähetettä tutkimuksen perusteella laittanut. Mutta siis, ei nyt sinänsä tule mitään jatkotoimenpiteitä ainakaan toistaiseksi eli en joudu magneettikuvaukseen tms. Eli tähän tietoon ihan normaalilla alatiesynnytyksellä tämä pikkuinen tulis pihalle. Kahden viikon päähän ne laittoi kuitenkin kontrolliajan ihan vain varmuuden vuoksi, jos esim. vauva olisikin yllättäen kasvanut paljon.



Äitipolikäynti oli kokonaisuudessaan oikein mukava. Todella mukava henkilökunta ja mukavan perusteellisesti selittivät mulle asiat. Ennen tuota polikäyntiä jännitti aika paljon, mutta jotenkin jännitys jopa itse synnytystä kohtaan helpottui :) Ensin olin joku 10-15 min käyrillä, kun ne seuras vauvelin sykettä. Sitten päästiin vasta itse asiaan eli varsinaisiin tutkimuksiin. Paikalla oli kaksi harjoittelijaakin, joista toinen toisti sitten kaikki varsinaisen lääkärin tekemät jutut eli nyt on sitten kahdesti tutkittu :) Vauva oli jonkin verran laskeutunut - lääkäri mielestäni vähän ihmeissäänkin totesi, että tuntuupa pää alhaalla. Kahden viikon takaisesta lääkärineuvolasta kohdunsuun tilanne ei ollu muuttunut miksikään eli oli edelleen pehmeä, 3cm ja ulkosuu sormelle auki. Tuota hiukan ihmettelin, kun on aika paljon ollut sellaista vihlontaa nimenomaan sillä suunnalla.



Kattelihan ne sitten vähän näitä normaalijuttujakin. Verenpaineet 122/81 eli ihan jees. Sf-mitta 34cm. Eilinen pikkanen karkin ja jätskin syönti näkyi heti meikäläisen sokereissa. Ihan tuli omat ennätykset, kun oli kolmella plussalla - säikähdys itsellekin! Ei ne siitä sinänsä meteliä nostaneet, mutta käskivät mittailla miehen mittarilla sokereita 4x/pvä seuraavan viiden päivän ajan. Sillä varmistetaan, ettei sokerit oikeesti oo liian korkeella. Vauvan syke oli normaali, keskimäärin sellanen 145. Ja kokoarvioksi ne laittoi nyt 2950.



Ja saatiinhan me nyt sitten taas yksi veikkaus sukupuolesta. Nyt tosin hiukan varmempi, kun lekuri ultralla sitä koitti selvittää. Sanoi vaan, että ihan 100% varma hän ei ole, mutta hänen veikkauksensa olis tyttö. Siltä musta on tuntunutkin, mutta katsotaan nyt. Luulis tosin, niinku lekurikin sanoi, että näillä viikoilla pojan vermeet kyllä näkyis jo selkeesti. Saa nähdä, miten onnistutaan pitämään tieto salassa suvulta ja kavereilta :)



Raskausarvistakin on ollu juttua Mulla tuli jo aikapäiviä sitten rintoihin pikkasen. Ne on ehkä hiukan tummunu, mutta ei niitä oo onneks lisää tullu. Kylkiin on kans tullu vähän, mutta muuten oon niiltä säästyny. Vielähän tässä ehtii moisia koristuksia tulla lisääkin.



Nyt on sitten ostettu ne pari purkkia korviketta kaappiin. Mäkin sitten päädyin siihen Naniin, kun sitä niin suositeltiin. Katsotaan, tuleeko käyttöä.



Mieskin taitaa koko ajan enemmän odottaa vauvan maailmaan tuloa. Mähän siitä jauhan päivittäin ja kaikkee, niin ihmekös tuo. Mutta hän halus nyt tänään jo viedä turvakaukalon autoon valmiiksi. Yllätti meikäläisen, kun tommosen tempun teki :) Kivahan se vaan on, että sitäkin jo innostas nähä pikkunen oikeesti.



Tästähän tulee lähes romaani tästä kirjotuksesta. Koittakaa kestää!



Monella tuntuu olevan jo varsin lupaavia merkkejä ilmassa. Ei kyllä taatusti mene kauaa, että eka syntymisilmotus saapuu - voi että :) Tänään tuolla Taysissa mulle sanottiin, että tämä ei varmaan ainakaan paljoa etuajassa tule, mutta saa nähdä. Jotenkin on vaan itellä sellanen kutina, että saattais jo ens viikolla putkahtaa pihalle, vaikkei tässä silleen mitään ihmeempiä merkkejä ole ollutkaan.



Tosiaan tuntuu olevan pinna kireällä vähän joka suunnalla. Itse välillä ihan kauhistun itseäni, kun tosi pienestä tulee jo tiuskittua miehelle. Voi raukkaa, mitä joutuu kestämään. Ärsyttää ihan itseäkin, kun tuntuu, ettei aina ihan hallitse omia tunteitaan. Äskenkin pääsi pieni itku, kun mies lähti illaksi töihin. Sitten samalla kuitenkin rupes naurattamaan, kun semmosesta itkee. Ota tästä sitten selvää, onko hyvä vai paha olla :)



No, mutta. Nyt lienee parasta lopetella. Jaksuja edelleen :)



makri, 36+1

Nyt olen siis pahalla päällä, koska taas naputtelin turhaan ja koska tulin juuri pihalta terassin rakennuspuuhista. Tai siis mun tarkoitus oli toimia homman "aivoina", mutta eihän näillä hormonien pehmittämillä ruppanoilla mitään tee. Ja väsykin painaa päälle, kun aamullakin tuli tosiaan se 1,5 tuntia ulkoiltua koirien kanssa.

Muutoin olo on samanlainen kuin jo viikkokausia, harjoitussuppareita tulee ja menee, kipakampia vain pari yksittäistä päivän aikana. (Tyyntä myrskyn edellä?)

Ei uskoisi, että eilen on vietetty ä-polilla 6 h ja melkeinpä saliin saakka jouduttu.

Lääkärin eilen tekemästä ultrasta vielä: Vauva jakselee hyvin, virtaukset napanuorassa hyvät ja lapsiveden määrä ok. Kokoarviota ei ruvennut tekemään kun vauva kuulemma jo niin alhaalla. Onko se joku este sille??? No, kai se olisi sanonut, jos vauva olisi vaikuttanut jotenkin poikkeuksellisen pieneltä tai suurelta.

Joku kyseli mun viikkoja, 38 tuli tänään täyteen. Aikaisemmat synnytyksethän mulla on '97 rv 40+5 ja '01 rv 40+0.

Kykenin tänään ensimmäistä kertaa moneen päivään lenkille! Tai siis kävelylle. Tai siis lyllerykselle :) On se jännä että joinakin päivinä kävely on yhtä tuskaa, ja joinakin päivinä se taas sujuu ihan kohtuullisesti kunhan pitää vauhdin rauhallisena. En kyllä muista näin raihnainen olleeni esikoista odottaessa, eikä siitä kuitenkaan ole reilua paria vuotta pitempään.



Huomenna olis viimeinen ultra, ihan kiva saada tietää vähän kokoarviota sun muuta. Sukupuolikin oltais haluttu tietää etukäteen mutta edellisellä kerralla sitä ei ainakaan erottanut, kaveri oli sivuttain niin ettei haaroihin päässyt vahingossakaan katsomaan. Nyt asutaan eri paikkakunnalla kuin alkuraskaudessa, ja tiedän kokemuksesta että täällä on niin antiikin aikaiset ultraäänilaitteet ettei niillä kai lääkärikään ota selvää kumpi siellä on. Se laite muistuttaa lähinnä vanhaa matkatelkkaria! Muistan hämmästykseni kun pääsin ensimmäistä kertaa vähän modernimman uä-laitteen näkemään, on muuten eroa vehkeillä ?:|



Joku kyseli esikoisen suhtautumisesta perheenlisäykseen, meidän tyttö (2v 4kk) tuntuu olevan kovin innoissaan vauvasta. Höpöttelee myös paljon siitä kuinka hänesta tulee isosisko, ja vaippojakin aikoo kuulemma vaihtaa. Tiedä sitten kuinka paljon OIKEESTI tajuaa ja miten suu pannaan kun se vauva todellakin kotiin tuodaan pysyvästi.



Viime yö meni vähän harakoille kun tyttö pissi housuunsa, ollut "päiväkuiva" jo syksystä asti eikä yölläkään ole käytetty vaippaa enää pariin-kolmeen kuukauteen. Nyt kävi sitten ensimmäistä kertaa vahinko :( Tai päivällä on kyllä mennyt pissat aina välillä housuun mutta öistä on selvitty kuivana. Otettiin sitten tyttö loppuyöksi viereen nukkumaan, ja jotenkin se liimautui kylkeen koko loppuyön, roikuin loppuyön patjan reunalla ja maha taisi viistää jo maata.... Kumma että mies sai nukkua ihan rauhassa toisella puolella sänkyä!



Täällä kesäkuisten odottajissa tuntuu muuten olevan aika monta viherpeukaloa, kateellisena luen kuinka on ruusupuskaa harvennettu ja kukkia istutettu... Ite oon harvinaisen tehokas kukkien tappaja enkä muutenkaan tajua ton hortonomian päälle yhtikäs mitään vaikka kukista tykkäisinkin. Täytyy nostaa hattua niille jotka jaksaa mahojensa kanssa kykkiä pihalla, itse tyydyin kahteen orvokkiamppeliin :)



Deepest_Blue 36+2

No nyt on aika keskittyä kirjoituksiinne oikein kunnolla. Katselin tuossa äsken Euroviisujakin, mutta on kyllä taas ihan yhtä samaa p...tä kun aina ennenkin. Ruotsalaistytöllä kylläkin oli AIVAN MIELETTÖMÄT SÄÄRET, muuten oli kyllä aika kaamee sekin : /



Tänään olen koittanut saada jotain tolkkua tästä läävästä pakkailun suhteen. Kylläkin tavara vaan leviää enemmän ja enemmän ympäriinsä (kiitos pikku apulaisten). Mun äiti tulee onneksi huomenna apuun ja on sitten poikien kanssa uudessa, niin saan keräiltyä kamat kasaan täällä lauantaiaamun kuormaa varten.



Mun on ihan kaivettava alkuviikonkin pino ja kommentoitava sekin kun jäi niin moni välistä kun en blondina osannut sijoittaa tuota näppiksen anturia oikein ; )



IMETYSTEESTÄ mulla on ollut sitä Weledaa ja sitä voi muuten juoda ihan kylmänäkin (eikä ainakaan mun makuuni ole pahaa). Itse en huomannut mitään suurta eroa, mullahan oli 1. imetyksestä jotain lääkettäkin maidonnostatukseen, mutta ei sekään auttanut....



MUISTA LAPSISTA: minulla on kaksi termiittiä täällä; pojat 3,5v ja 1v7kk ja voitte vaan kuvitella että mulla on tekemistä!!!! Aika usein musta tuntuu että MITÄ HELVETTIÄ MÄ OLEN MENNYT TEKEMÄÄN, kun olen tekemässä tähän sarjaan vielä yhden lisää!?!?! Onhan ne ihania, mutta kyllä niiden kanssa on oleminenkin. Luojan kiitos mä olen fyysisesti hyväkuntoinen - henkisesti en niinkään - enää... Että kumpi sitten parempi?!?



Ja SUHTAUTUMISESTA VAUVAAN: poikia kun ovat niin tuntuu että ei niitä voisi vähempää kiinnostaa. Esikoinen kyllä jo ymmärtää että äitillä on vauva masussa ja on ollut kamalan iloinen ja helyttävä meidän sukulaisten vastasyntyneisiin. Mutta tuo nuorempi; hänelle tulee vielä kovat ajat. On niin äitin perään, "ykkyyn" vaan pitäisi -kokoajan päästä :,)



VAUVA VARUSTUSTA: mulla on pojilta jääneenä Lindexin beige puuvilla-velourhaalari ja nyt sitten ostin vielä Espritin söpöistä söpöimmät haalarit tyttö- ja poikavärinä (en siis vieläkään usko lääkärin veikkausta). Ne siis saavat olla viileimpien ilmojen vaatetuskertoina...



SUPISTUKSISTA: kuulostaapa lupaavalta tuo Selman veikkaus, että mitä enemmän supistelee etukäteen, niin sitä nopeampi olisi synnytys. No meikäläinen punkee sitten tätä meidän kuopusta muutamanpäivän ; ) Tosin käynnistystä veikkaan tämänkin kohtaloksi, joten eiköhän se sitten siitä nopeasti lutviudu kun pääsee alkuun...



Zurite, tuo 75cm vauva kuulostaa kyllä JÄTTILÄISELTÄ, meidän pojat ovat pikiä ja ovat olleet tuon mittaisia 8kk ikäisenä....



LIMATULPASTA: se on kyllä oikeasti LIMAINENklöntti tai paloja siitä. Mulla ei tullut ekasta, mutta tokasta tuli yliaikaiskontrollin jälkeen kun lääkäri teki tarkoituksellisesti kovakauraisemman sisätutkimuksen...



SAIRAALAKASSISTA: minulta kyllä löytyy ihan varmasti meikkipussi sieltä. Vaikka nyt en siellä meikkaisikaan kun jotain tasoittavaa valokuvia varten, niin kotiin en kyllä lähde ilman meikkiä....



PALAUTUMISESTA Poltsille: yksilöllistähän se on mutta itse ainakin olen palautunut omiin sporttimittoihini heti imetyksen loputtua (sitä ennen en edes yrittänyt). Vatsaakin on kehdannut näytellä uimarannalla ; ) Tissit tosin jo vähän roikkuva, mutta edelleenkään eivät kainalossa eikä alla myöskään pysy A4-paperi ; )



No tässä nyt nämä "tärkeimmät" ja KIVA että taustailijoitakin taas kömpii mukaan : )



art rv38+3 joka kömpii VIIMEISEN KERRAN tämän kamalan kaksion uumeniin nukkumaan....



PS. tässä muuten vielä kuva toisesta vauvan Esprit ihanuudesta - se toinen siis sininen....


!http://www.vauva.fi:80/perhe/perheshowimage?id=bd21cafe-283c-11dd-9536-…!

Mulla on mies vihdoinkin palannut reissultaan ja ah, kuinka ihanan rauhallinen aamu mulla on ollut! Siivoamaan pitäisi kyllä ryhtyä, mutta kun on kämppä myyty, niin motivaatio on nollassa. Kuitenkin asutaan tässä vielä koko kesä, joten pakko se on ottaa itseäni niskasta kiinni!



Voi art, että on ihana haalari! Mä en ole totta puhuakseni edes miettinyt noita lämpimämpiä vaatteita. On vain sisävaatteita, ja mekin ollaan jonkin verran mökillä. Pakko se on varmaan lähteä etsimään jotain suloista lämpöpukua, voi harmi ;)



Mäkin voisin nyt jotain kommentoida. Esikoisen reaktioista sen verran, että kun kuopus syntyi, oli meidän tyttö vasta 1,2v (siinä sitä oli hulabaloota;)) Ei kauheasti ymmärtänyt pikkuveikasta, hoivasi kyllä, mutta samaan syssyyn oli myös kovakourainen, ei voinut hetkeksikään jättää heitä kaksin. Mustasukkaisuutta ei kyllä ollut myöskään yhtään. Nyt ovat 5- ja 4-vuotiaat ja odottavat vauvaa kuin kuuta nousevaa! Ihanaa, kun käyvät masulla juttelemassa ja kyselevät lakkaamatta, milloin vauva syntyy. Ystävien vauvoista päätellen saan taistella, jos haluan pitää vauvaa joskus itse sylissä ;)



Nappulalle miehen reissusta, ymmärrän täysin tunteesi. Meillä mies kanssa reissaa paljon, ja on vielä kesäkuun puolessa välissä lähdössä Puolaan!!! Sitä ennenkin on jotain reissuja, mutta tosta mäkin vähän nöksähdin.



Limatulppa oli mullakin sellanen kirkas limanen klöntti, tuli ekassa raskaudessa, muttei enää toisessa. Nyt ihmettelen tätä pientä, mutta usein tulevaa lorahtelua pikkareihin, että onko valkovuotoa vai ettei vain lapsivettä. Ihan vetistä on. Mistä sen voi tietää??



Pihahommista pidän kovasti minäkin, ja nyt oikein harmittaa, kun ollaan muuttamassa tästä talosta, enkä siis viitsi enää mitään istutella. Oikein sormet syyhyäisivät päästä puutarhaliikkeeseen. Pakko tyytyä nyt vain ruukkuistutuksiin.



Mitäs vielä, ainiin, mistä tuota Weleda-teetä saa? Etsin sitä siis yhdessä sen kauratyynyn kanssa. D-vitamiineja voisin kanssa hommata valmiiksi, onkohan sitten jo kaikki? Näin muuten viime yönä unta, että oli kipeitä supistuksia, ja aina herätessä en ollut varma olinko nukkunut, vai oliko niitä oikeasti. Ehkä toiveajattelua.



Art, ihanaa kun pääsette muuttamaan! Uuteen kotiin on kyllä upea päästä, ja eka aamu uudessa kodissa on musta aivan mieletön! Koita jaksaa loppurutistus! Me täällä pähkäillään, miten tehdään muuton kanssa. Kun muuttofirma pakkaa ja vie kamat Prahaan, niin siinä menee 1-2- viikkoa. Millon mun kannattaa kolmen lapsen kanssa (vauva max 2,5kk) lähteä sinne päähän, heti kun tuovat kamat, vai vähän myöhemmin, kun lasten päiväkoti (puolipäivä) alkaa syyskuun alussa. Voi plääh!



Mutta nyt lähden käymään työpaikalla, viimeiset numerot pitää vielä antaa...



Selma 35+3

Huomenta, on nyt sitten toinen erittäin huonosti nukuttu yö takana. Iltakahdeksasta aamukuuteen supisteli 10 minuutin välein, joten nukkumisesta ei oikein tullut mitään. Nyt aamulla sitten on supistellut vähän harvemmin mutta kipeämmin. Toivottavasti nyt ei pysähtyisi tähän vaan alkaisi kunnolla synnytys! Tosi väsyttävää, kun kahtena yönä nukkunut yhteensä kahdeksan tuntia. Limatulppaa tulee edelleen, ei ole enää ruskeaa limaa vaan nyt kirkasta, venyvää ja veriviiruista, joten kait sitä itseään. Mutta eihän se vielä mitään kerro. Turhautunut olo...



Zurite: hieno homma tosiaan, että vauva oli kuin olikin oikein päin. Aika iso vauva siellä taitaa olla tosiaan tulossa, tätä meidän vauvaa terkka eilen arvioi vain hiukan yli kolmekiloiseksi. Ja ei sitä koskaan tiedä, missä vaiheessa kukakin lähtee, toissapäivänä minullakaan ei ollut mitään merkkejä synnytyksen lähestymisestä, eikä tämä nytkään niin selvää ole...



Kaikenlaista oli taas kirjoitettukin, mutta ei tässä päässä pysy nyt mikään. Henkisesti olisin ihan valmis lähtemään tänään synnyttämään, toivottavasti kroppa on samaa mieltä.



Niina 38+0

Niinalla kuulostaa lupaavalta, saadaankohan ensimmäinen Kesänuppu sieltä pian :)



Art, ihana vaate tosiaan! Meillä on nyt jo niin paljon vaatteita, että olen päättänyt, että ostelen sitten lisää, kun näkee, mitä sitä oikeasti tarvitsee.



Selma, tuon valkovuodon ja lapsiveden erottaminen on vissiin aika vaikeaa, mutta neuvolasta saa jotain testejä. Ja ainahan voi mennä synnärille tarkastukseen, jos siltä tuntuu. Onhan tässä jo näitä viikkoja.



Me muutettiin rivitaloon pari kuukautta sitten ja nyt ensimmäistä kertaa elämässä minullakin on piha :) Tosin tänä kesänä ajattelin lähinnä katsella, mitä täällä itseasiassa kasvaa. Katsotaan sitten ensi kesänä, josko istuttaisi jotain muuta. Voi olla muutenkin tänä kesänä ajatukset jossain muissa asioissa ;)



Miehistä: ennen raskautta minä olin itsenäinen ja menevä nainen ja patistin miestäkin aina lähtemään kaikkialle. Nyt olen niin riippuvainen hänestä, että en haluaisi päästää sitä minnekään. Matkat on ihan out, hyvä jos salille pääsee :D



Poltsi 36+5

Niina: käy synnärillä, tekevät tikkutestin niin tietää onko vuoto lapsivettä vai valkovuotoa. Voihan se olla että jos lapsivettä noin lorahtelee niin eivät päästä sua kotiin enää yhtenä kappaleena. Mulle kävi noin pojan kanssa.



Art: onnea uuteen kotiin! Tiedän tunteen vaikka me reilu vuosi sitten muutettiinkin vanhaan ikuprojekti-rappiotila vm -83.. :) Ei ole ollut miehellä (semmoinen työmyyrä) vapaa-ajan käytössä vaikeuksia. Onneksi on semmoinen että tykkää tehdä ja OSAA tehdä. Ettei sitten savun hälvettyä tartte kutsua ammattilaisia korjailemaan vahinkoja :D :D :D



hei orava juoksee kukkapenkin ohi.. Täällä Nepalissa (Neulamäki) niitä riittää. Entisessä rivarin pihassa oli siilejä puskien alla. Semmoinen tuhina kuului kun kulkivat pihan poikki. Nyt on harakoita, oravia ja jänikset istuu portailla kun lähdet lehteä hakemaan.



Jesh. Yläkerran vessa on pesty. Nyt pitäisi ponnistaa vielä tuo alakerran kylppäri-vessa. Repäsin vielä ja ajelin kainalotkin heti aamusta. Hiki tuli siitäkin, lie epilaattorilla vaikutus tehdä tuskanhikeä? ;)



Jos tänään olisi se päivä, että alkaisin ommella niitä verhoja. Yöllä näin unta siitä, millaiset päärmeet ompelin sivuille. Jospa se oli enneuni. Kerron sitten, miten kävi..



Liitoskivut on niin pahat että olen oikeastaan jumissa täällä kotona. Toisaalta se on ihan hyvä kun rahaa on mitä on ja illalla mies alkoi luetella maksuja, mitä lankeaa ensi kuun alusta. On auton huoltoa ja katsastusta ja visalaskua. Voi vittu kun on liikaa pyydetty yksi lottovoitto tai vaikka vaan casinoarvasta se päävoitto kun alkaa kroonistumaan tämä rahatilanne. Kaikki menee mitä käsiinsä saa vaikka mitään et tekisi tai itselleen hankkisi. Nytkin piti jo ex-miehen siskopuoli (hui miten läheistä sukua :D ) kutsua hiukset leikkaamaan kun on niin PA. Sanoin selkäkivun syyksi että pyysin mutten kehdannut sanoa että olen niin perseauki etten raaski mennä kampaajalle. Tytölle olen pystyssä viikkorahat.. Kurjaa..



Jees, pitää mennä rappaamaan pytty ja sitten pesemään se.



- Pirkko ja punkero rv 35+1

Miusta tuntuu vieläkin kauhean kaukaiselta tuo synnyttäminen. Ei ole yhtään sellainen fiilis, että pitkään aikaan vielä tulis ulos. Eipä oikeastaan ole mitään merkkejäkään. Välillä saattaa tulla napakampi supistus, mutta erittäin harvakseltaan. Että enköhän minä ainakin synnytä kesäkuun puolella. Ois kyllä kiva jos tulis vaikka 31.5, niin sais kesäkuulta lapsilisät ja hoitolisän. Vauvahan ei tietenkään tarvitse vaippoja ym. kesäkuussa jos syntyy vaikka 2.6... Ärsyttävä periaate tuossa lapsilisässä. Pitäis saada ainakin puolet lapsilisästä jos syntyis ennen kuun puolta väliä.



Tänään tuleekin vieraita, jee esikoinen saa leikkikaverin. Eli mie pääsen vähällä =). On se aina ihanaa katsoa kun lapset touhuaa keskenään.



Kohta pitää alkaa tekemään ruokaa. Tänään onkin sellainen tosi terveellinen ruoka, makkaraperunat =). Kevyt Hk:n sinistä ja ranskalaisia. Tää viikko ollaankin oltu aika pitkälti keittolinjalla, joten nyt voi vähän herkutella.



Tänään ois kyllä hyvä päivä synnyttää kun tulee lapsenvahdit viikonlopuksi. Kerkiäis sitten hyvällä tsägällä maanantaiksi kotiin. Mut ehkä turha toivo... Seksikään ei enää tunnu kauhean hyvältä kun vauva on niin alhaalla, en halua sitä käyttää "käynnistyskeinona".



Toivottavasti tänään jo joku jakaantuisi!



Tytteli-83 rv 38+4