SUURperheodottajat viikkoon 48 :0)

Täällä käy keskustelut niin vilkkaina, että minä tipun kelkasta ihan auttamattomasti. Varsinkin kun maanantaina ostin tytöille Muumi-pelin, niin ovat sitten ahkerasti olleet tässä koneella pelaamassa, joten en pääse läheskään niin usein surffailemaan kuin yleensä.



Eilen oli neuvola. Painoa ei onneksi ole tullut kuin 6 kg koko raskausaikana, vaikka herkkuja on nyt viime aikoina tullut syötyä ihan luvattoman paljon ja eipä sille loppua näy, kun joulukin tulossa... No, jospa tuota saisi vähän hillittyä ja täytyy jättää kakkujen leipominen lähemmäksi joulua. Nyt on siis ollut tarjolla vielä niitä synttäreille tehtyjä leivonnaisia.



Th:n kanssa keskusteltiin ehkäisystä. Itse otin asian puheeksi. Tuo meidän th ei ole oikein koskaan pitänyt sterilisaatiota paljon minkäänlaisena vaihtoehtona. Aloin siis kysellä siitä, miten jos haluaisin synnytyksen jälkeen sterilisaation tai sanoin, että olen harkinnut, vaikka ristiriitaiselta tuntuu. Heti alkoi ehdotella hormonikierukkaa kuten on aina ennenkin tehnyt. Hirveän monet kuulemma kehuu sitä, joten olen kyllä nyt päätymässä kokeilemaan kierukkaa, kunhan se mahdollista on laittaa. Saan sen ilmaiseksi, koska mulla ei ole kierukkaa vielä koskaan ollut. Onko tämä yleinen käytäntö muuallakin? Th kyllä sanoi sitäkin, että minun kohdalla raskauksissa riskit vaan iän myötä kasvaa, kun on tuo tukostaipumus, joten on syytä harkita. No, se on tietysti aivan selvä asia ja eilen just mieskin taas mulle höpötteli, että ei me enää tämän jälkeen lapsia tehdä, kun hänkin alkaa sitten olla jo niin vanha jne. Mutta jääpähän kuitenkin vielä se mahdollisuus, että jos joskus siltä tuntuu, niin voi vielä yrittää :-).



Ärsyttävän kuuloinen tyyppi kyllä Annlinnin tuttavapiirissä. Jotkut ne kyllä jaksaa vaahdota. Kuka synnytyksistä, kuka kestovaippailusta, kuka kantoliinailusta (tyyliin kantoreput on lapsen terveydelle vaarallisia, kantoliina se olla pitää) jne. Siis tuo on kyllä niin typerää. Esim. sektiohan tehdään useimmiten vauvan turvallisuuden takia ja lääkärin päätöksellä. Sit jos aletaan sektioita tehdä sen takia esim. että pysyis äidin alapää nättinä (tehdäänköhän Jenkeissä tällaista?), niin sitten voi jo arvostella. Ja synnytyskivut jokainen tuntee omalla tavallaan eikä kaikkien synnytykset ole edes niin kivuliaita kuin toisten. Ja kuinkahan monta vauvaa Suomessakin kuolis vuosittain, jos kaikki synnyttäis kotona?! Itseäkin alkaa ärsyttää, kun ajattelen, että joku noista asioista vaahtoaa ja arvostelee muita.



Itellä ei oo mieliala nyt ihan parhaimmillaan, kun ensin poika vetkutteli tienvarteen lähdön kanssa ja kun minä sitä hoputin, niin huusi mulle ärsyyntyneenä ja minä sitten taas huusin sille, että et huuda mulle. Sanoi sitten vaan lähtiessään, että minä en jää noita sinun joutavia puheitasi kuuntelemaan (no, sitähän en kyllä ollut pyytänytkään vaan nimenomaan hoputtanut poistumaan luotani ;-). Sit äsken opettaja soitti, että voiko Joonas jäädä tänään tukiopetukseen, kun heillä oli tänään ollut äidinkielessä sanaluokkakoe ja Joonaksella oli kaikki menneet ihan sekaisin (en edes tiennyt, että on tänään koe). Kaverin piti tulla tänään suoraan koulusta meille, joten saa nähdä, miten nyt sitten päättävät sen tukiopetuksen kanssa. Eihän tässä nyt mistään isosta asiasta ollut kyse, mutta jäi vaan tuosta aamusta vähän huono mieli itselle (kuten varmaan pojallekin) ja nyt sitten vielä tuo penkin alle mennyt koe, josta varmasti pojalla itelläänkin nyt huono mieli. No, kyllä se taas tästä.



neronja rv 30+3

Meriutu: Ihanaa että kaikki hyvin. Nyt vaan tseppiä jatkoon!



Noora kyseli ammateista. Mä olen Tietotekniikka alalla, nörtti siis :) En kyllä koodaa vaan olen hankejohtotehtävissä.



Synnytyksistä on ollut paljon puhetta. Nykyisin ei enää jaksa stressata muiden puheista, mutta kyllä mua esikoisen kanssa sapetti ja paljon. Esikoisen synnytys pysähtyi 8 senttiin 12 tuntia synnytyksen käynnistyksestä. EI auttanut tipat, ei epiduraali ei mikään¿ kunnes 36 tuntia synnytyksen käynnistymisestä päädyttiin kiireelliseen sektioon vauvan happiarvojen romahdettua. Pitkittynyt synnytys ja sektio aiheutti mulle pahan sairaalainfektion ja olin viikon tiputuksessa taju lähes kankaalla. Ja toipuminen vei viikkoja!



Synnytyksen jälkeen sain kuulla etten tiedä synnytyksestä mitään!!! Joopa joo¿



Kakkonen syntyikin sitten ihan normaalisti 10 tunnissa. Tosin otin kyllä aquarakkoja ja epiduraalin. Synnytys oli superhelppo, ponnistus vaihe oli nopea ja vastasi mun mielestä enemmänkin kunnon spurttia pururadalla. Synnytyssalista kävelin itse osastolle ja olin elämäni kunnossa.



Kolmosen synnytys käynnistettiin raskausmyrkytyksen takia viikolla 36, mutta 10 tuntia käynnistyksestä vauvan sydän äänet heikkeni ja mulle iski kuumeramppi. Hätäsektioon¿.. ja jälleen mulla kunnon infektio ja tiputukseen viikoksi. Näin pojan vasta 2 vuorokautta vanhana, kun joutui tarkkailuun sokeriarvojen alhaisuuden takia.



Nelosen kanssa olin 3 viikkoa sairaalassa raskausmyrkytyksen takia. Olin tosi kipeä. Päätä särki 24h/vrk:ssa, silmiä ei voinut laittaa kiinni kun valopilkut vilisi heti silmissä, turposin kuin Michelin ukko 1-2 kiloa päivässä jne¿ Mutta koska viikkoja oli niin vähän, niin päätettiin pitää vauvaa mahdollisimman pitkään mahassa kasvamassa. Lapsivesi kuivui raskausmyrkytyksen takia, jonka vuoksi ei päästy ottamaan keuhkojen kypsyydestä näytettä vaan napanuoravirtausten avulla päätettiin kauanko vauvaa uskalletaan mahassa pitää. Kun virtaukset heikkeni niin tehtiin päätös sektiosta. Nyt mulle aloitettiin etukäteen antibioottien tiputtaminen joka auttoikin ja toivuin sektiosta nopeasti. Vauva taas sai infektion ja oli teholla viikon.



Niinpä niin luomusynnyttäjille voisi sanoa, etteivät he tiedä synnytyksistä mitään!!!! Mutta jokainen taplaa tyylillään kunhan ei tapa lapsiaan.



Joulusta on ollut paljon puhetta. Mäkin olen jouluihminen. Kädet syyhyisi päästä tekemään alsten huoneisiin jouluikkunoita, mutta en taida uskalla mennä pesemään nyt ikkunoita kun supistelee edelleen. Mulla on tapana askarrella joka vuosi ikkunoihin jouluiset maailmat. Ensin vanusta kunnon lumihanget ja hangen sekaan eri aihepiirin mukaan joko tonttuja, joulupukkeja, poroja jne¿ tai sitten enkeli ja seimi aiheinen ikkuna. Jouluvalot aiheen mukaan. Ikkunat on meillä aina nähtävyys, lapsiperheet tulevat niitä iltaisin ihailemaan.



Annlinn: Tulkaa Lintuvaaraan! Täällä on kyllä noita vimpan päälle taloja kanssa myynnissä, mutta alueena aivan ihana Lintukoto, vanhaa omakotitaloaluetta. Löytyy tosin ihania vanhojakin taloja, mutta jos haluatte Suomen päähän hetivalmiin, niin niitä tulee koko ajan myyntiin. Mekin asutaan hiekkatien varrella. Asukkaat täällä ovat todella mukavia, sellainen kyläyhteisö. Alakouluja on kaksi, josta toinen mukavan pieni 50 v. kyläkoulu, jota meidän pienet käy. Yläkoulukin löytyy alueelta. Ja isoon kauppakeskukseen Leppävaaran Selloon on vain pari kilometriä.



Me6 ja Vauhti tasan 24

Tännehän on kertynyt juttua ihan pilvin pimein, vaikka vain hetken olin poissa. Kiva lukea!! :) Ja juttua on ollut vaikka minkälaista...



Hm... ensin anopista.... Mulla on ihana anoppi!! Uskokaa tai älkää!! ;) Appivanhemmat asuvat meidän viereisessä talossa, mutta tämä toimii hyvin. Lapsilla on aina paikka minne mennä jos tulevat koulusta tyhjään taloon tms... Ja anoppi rakastaa lapsiamme hirveän paljon. Voisin jopa väittää, että minuakin! Me jutellaan monenmoista ja hän on mulle monessa suhteessa läheisempi kuin oma äitini, jonka kans en osaa kaikista asioista puhua... MUTTA appiukko saa mut joskus raivon partaalle! :/ Se ärsyttää joskus mua ihan tahallaan kun tietää etten tykkää sen arvostelusta tai höpötyksistä :/ Viimevuosina olenkin jo oppinut sulkemaan korvani todella hyvin ja olemaan piittaamatta appiukosta. Lapsille sekin on ihan huippu, joten riittää mulle. Tämä on tosiaan aihe josta riittäisi juttua vaikka kuin paljon! ;)



Mitähän muuta.... ai niin, luomusynnytykset.... Minä synnytin kaksi ekaa kertaa täysin luomuna ja voin sanoa, että oli yhtä HELVETTIÄ! Eka synnytys oli vielä kaksossynnytys ja minä kiduin vuorokauden! Olisin maksanut, vaikka koko omaisuuteni jostain puudutteesta, mutta molemmissa ensimmäisissä synnytyksissä kohdunsuu on auennut ensin liian hitaasti ja lopussa liian nopeasti. Kipua siis alusta loppuun :( Kuopuksen synnytys oli tottakai myös kipeä, mutta olin maailman onnellisin äiti saadessani spinaalipuudutteen loppuvaiheessa ja voidessani ponnistaa tytön maailmaan ilman kivun häivää :)) En tiedä kumpi on parempi vaihtoehto, luomu vai kivuton, mutta minä valitsen jälkimmäisen jos vain suinkin mahdollista. Miksi ottaa elinikäisiä peikkoja mukaan ellei ole pakko!? Ja kuopustyttö oli itsekin niin rauhallinen syntyissään ja väittäisin, että se johtuu paljolti siitä, että minä olin ihan rauhallinen ja tyyni. En huutanut enkä kipuillut. Voi kumpa tämä viides villahousukin saisi lempeän maailmaan tulon. Ja kyllähän kaikki lapseni ovat ihan loistavasti voineet synnytyksen jälkeen, mutta minun tilassani on ollut eroja.



Ja voi tämä täytyy kertoa, tunsin eilen illalla ekan kertaa vauvan hikan!! Miehen kans kauan aikaa ihmeteltiin ja ihasteltiin, että siellä se meidän rakas pikkuihminen hikottelee.. :)) Oli suloista! Tänään siis tasan rv 24 ja neuvolalääkäriin aikaa kaksi viikkoa.



Närästys vaivaa jonkin verran, muuten ei nyt ole vaivoja. Olo on ihana. Onnellinen.



Meriudulle onnea ihanista ultranäkymistä! Siitä se lähtee!! :)



Meillä oli aamulla pakkasta 15 astetta. Nyt taitaa olla n.10.



Heipat! Omppis alkaa pullataikinan tekoon! :)

omppis! meidänki vauva alkoi hikotella rv 24 :o) nyt hikkaileekin melkein joka päivä. Taitaa vetää lapsivettä henkeen monta kertaa päivässä kun ei äitikään pysy aloillaan :o)



Nyt täytyykin rauhoittaa tilannetta remontin suhteen kun tänään mulla on ollut vähän kumma olo. Supisteluja jonkun verran ja n. 1/2 tl ruskeaa vuotoa oli tullut joten taidan ihan suosiolla jättää remontti puuhia miehelle. Minä kun tähän mennessä olen melkein kaiken tehnyt yksin. Mies otti keittiön yläkaapit alas kaiken muun tein minä. Nytkin selkää polttaa ikävästi :o/ Tapetoinnin ja maalamisen haluaisin tehdä itse koska mieheni inhoaa niitä hommia ja minä rakastan varsinki maalaamista yli kaiken.

Mutta minkäs teet jos ei pysty niin ei pysty ja piste :o/



Jyväskylän reissu olisi edessä viikonloppuna mutta katsellaan supistelujen mukaan pääsenkö lähtemään ollenkaan.



Mulle on iskenyt raskauden ajan ensimmäinen terveellinen himo! kaurapuuro voisilmällä! *nam* tosi hyvää :o) voisin syödä vaikka kuinka paljon ja mahakin toimii tosi hyvin kun aamulla vedän 2.5dl puuroa ja 1/2 L vettä päälle :o)



Voimia kaikille anoppien kanssa taisteleville! täytyy kyllä omasta puolesta sanoa ettei mun äitikään mikään unelma anoppi ole miehelleni. Äitini on ihan täysi uuno :o/ hakee huomiota vaikka millä keinoin ja valehtelee niin ettei mitään voi uskoa mitä sen suusta tulee. Yks kerta oli soittanut miehelleni että puukko oli lipsahtanut ja osunut valtimoon ja verta on joka paikassa että pitäisi viedä päivystykseen. No mieheni meni tietty heti paikalle ja lopulta tilanne oli ollut naurettava haava hirveän haloon keskellä..... huoh! Kerran sanoin äidilleni ettei kukaan usko enää jos sillä on joku oikeasti hätänä. Voipi käydä vielä hullusti.



Nyt meen soffalle makaamaan että sais tuon selän poltteen kuriin...



Niiloakseli rv 25+2

Ja komentamaan Niiloakselia lepäämään! Senkin remonttireiska! ;)



Näin just tähdenlennon!!! ja arvaatte varmaan, että jotain pienokaiseen liittyvää toivoin... Ja sitähän me kaikki, hyviä vointeja pienokaiselle... :)



Nyt syömään, lapset kerhoon ja isukin ja kuopuksen kans jouluostoksille!



Huomiseen!



Omppis

Me6: kyllä sulla on hirveät noi raskausmyrkytyskokemukset. Pelkäätkö sairastuvasi nyt? ja millä viikolla olit kun turposit 1-2 kg/päivä? mulla raskausmyrkytykset on kehittyny tosi nopeasti, mutta nyt en usko että sairastuisin koska, aloitin miniaspirinin rv12 ja mulla on kaikki sellaiset vanhat tuntemukset poissa esim. ei turvotusta, tosin olen aivan fanaattinen ton ruokavalion suhteen vaikka kilojakin on jo tullut sellaiset 16 kg eli suolan käyttöä vältän, eikä sokeria, virtaukset on hyvät ja normaalit molemmilla puolilla eli vauva kasvaa hyvin. Olo on tosi heppo ja hyvä verrattuna aiempaan, verenpaine ei nouse vaikka mies painaa hommia ja olen paljon yksin lasten kanssa. Jotenkin vaan tiedän että nyt en sairastu.



Lintuvaara kuullosti hienolta alueelta, mies on katsellut myös Kauniaisista taloja hän kun on ruotsinkielinen ja palveluita löytyy molemmilla kielillä ja Kauniaisissa on alhainen veroprosentti. Itse haluisin maalle.



Me tehdään tänään piparkakkutalo, lupasin lapsille, heidän pitää vaan saada noi läksyt tehtyä niin päästään hommiin.



Neronja: Se hormoonikierukka voi tosiaan sopia sulle koska mulla on ystäviä jotka on enemmän kuin tyytyväisiä siihen , mä vaan en kestä mitään hormonaalista ehkäisyä se ahdistaa ja jotenkin ärsyttää ja tekee mut hulluksi.



Täytyy palata myöhemmin piparitalon tekijät tuli jo alakertaan.....





Annlinn

Annlinn: Mulla alkoi kolmosen kanssa raskausmyrkytys rajulla verenpaineen nousulla, kovalla päänsäryllä, valopilkuilla ja vatsan kiristämisellä, jolloin sain samantien lähetteen Naistenklinikalle. Viikkoja oli 36+4, joten synnytys päätettiin käynnistää heti.



Nelosen kanssa raskausmyrkytys puhkesi samalla tavalla, mutta viikkoja oli vain 32. Verenpaine saatiin alskettua ensimmäisen vuorokauden tiputuksella eikä se enää noussutkaan. Jouduin sisälle NKL:ään. Painon nousu alkoi viikon sairaalassa olon jälkeen eli viikoilla 33-35. Painoa tuli parissa viikossa lähes 20 kiloa, mutta lähtivät heti synnytyksen jälkeen pois tai siis reilun viikon aikana joka jouduttiin Viivin kanssa sisällä olemaan.



Ennuste sairastua uudestaan on todella iso, mutta mulle ei voitu aloittaa miniasperiini kuuria, koska sairastan astmaa. Mutta mulla alkaa erityisseuranta 30+ viikolla, paitsi että saa nähdä alkaako se jo nyt kunhan kutsu NKL:ään tulee lähipäivinä.



Siksi kai meidän suku ja ystävät pitävät meitä ihan hulluina kun haluttiin vielä yksi lapsi. Neljästä raskaudesta kun vain yksi on sujunut oppikirjojen mukaan. Mutta loppujen lopuksi kärsimykset unohtuu niin nopeasti kun saa oman kääärön syliinsä.



Me6 ja Vauhti

että ei kyllä kateeksi käy. Mulla tuli kolmannen kanssa hirveä turvotus aivan yhden yön aikana eli mulla oli aivan kuin sellaiset kuukasvot jotka tulee aivokasvainta sairastaville kortisonihoidosta. Nilkkoja ei erottanut ollenkaan kun jalat oli suorat patukat aivan elefantin jalkoihin verrattavissa. Turvotus painoi niskan jotain hermoa että päätä en voinut kääntää ja mulla oli niskatuki, kun tuska oli niin suuri. Kokemus oli kauhea ja olen siitä vieläkin katkera että mut hoidettiin niin huonosti. Neljännen kanssa en sairastunut ja tämä vauva meni neljä päivää yli lasketun ajan, viidennen kanssa kun olin yksityispotilaana niin mut hoidettiin hyvin, samana päivänä kun oli ensimmäisen kerran proteiinia virtsassa, menin sairaalaan ja iltapäivästä alkoi verenpaine nousta ja seuraavana aaamuna kaikki kauheus oli takanapäin ja mulla oli ihana vauveli kainalossa eli muistot tosi hyviä.



Jotenkin luotan siihen että nyt en sairastu koska ei kaikki maailman pahuus voi yhden ihmisen niskaan kaatua joten enään en juurikaan edes ajattele sairastumisen mahdollisuutta. Mun verenpainae on kokoajan tosi alhainen ja olo on niin epätodellinen. Lisäksi jaksan paremmin kuin hyvin tehdä käsitöitä ja olenkin luvannut mun ystävälle tekeväni Lucian päiväksi vaikka mitä myytävää(tilapuotiin) eli hommia teen aina lastenhoidon ja Märtan hoidon lomassa.



Muuten oltaisko me hulluja jos me ostettais Märtan sisko myös? Kasvattaja tarjoili sitä ja kun noita hoitajia meidän perheessä riittäis niin mieheni kanssa ajateltiin että toinen olis mun koira ja toinen mun miehen. Vielä kun ne on NIIN pieniä sitten isoinakin ja NIIN kovaäänisiä kuin meidän lapset eli jotenkin ei meidän elämä siitä kovin paljon muuttuisi. Noora montako koiraa sulla on ?





Annlinn

Ihanaa, mukulat nousi taas vasta puoli ysiltä. Vitsi tämmöinen on luksusta niiden kuuden aamujen jälkeen. Meillä siis kaksoset oli luonnostaan aamuvirkkuja vaikka yöt olikin mitä sattuu...



Annlinn, miten talokaupat meni? Toivottavasti pääsitte hyviin sopimuksiin. Meidän koiratausta on tämmöinen, että viime kevääseen asti meillä oli kaksi koiraa. Ronja oli 50 kg ja Roosahan on sen noin 4. Ronja oli elämäni rakkaus. Maailman lempein ja tottelevaisin, vaikka sitä ei mitenkään erityisemmin koulutettu. Se oli rodultaa bouvier, jos tiedät. Meillä on ikävä isoa koiraa. Jos teillä on tunne, että toinenkin pitää saada, niin eiköhän se siinä sitten lutviinnu. Meillä tuon Rousiiksen kanssa on ollut sen verran problemseja, että toista mäyristä en välttis ottaisi. Teillähän on kuitenkin sen verran erilainen tilanne, että lapset ovat jo perheessä johon koirat tulee. Uskon, että se on paljon parempi järjestys. Meidän Roosa ei oikein koskaan ole tykännyt vauvoista ja lapsista. Roosan ääni on myös semmoinen, että korvissa kilahtaa! Kertakaikkisen pistävä haukku. Olis varmaan hyvä siinä kettujahdissa! Mutta eihän meidän prinsessaa semmoisiin puuhiin voi kuvitellakaan, koska hän ei tassujaan likaa ja korvien karvat on pysyttävä ojennuksessa. Maailman kaunein koira se on, mutta ah, niin pahansisuinen. Miekin muuten aloitin sen rautalangan väännön ja enköhän saa sydämiä joulumyymälän ikkunaan ajoissa valmiiksi. Tonttukorut on onneksi jo valmiina.



Neronja, mustakin tuntuu, että sitä kierukkaa kannattaa ainakin kokeilla. siten ne lopulliset päätökset voi jättää hamaan tulevaisuuteen. Toivottavasti poikasi sai sen kaverin kylästelemään!



Me6, Vähän käypi kateeksi noi teitin jouluikkunat. Tekis mieli tulla katsastamaan vähän mallia! Toivon, että myrkytys ei tällä kerralla pukkaa päälle. Mulla oli kaksosista ihan viimeisinä päivinä hepatoosin lisäksi se alkava raskausmyrkytys, mutta täytyy sanoa, että se ei ollu vielä mitään näköjään!



Omppis, ai sullakin on kaksoset! Minkä ikäiset tuplat teillä on? Vähän aikaa menee, ennenkuin oppii kaikkien perheet ja touhut.



Niiloakseli, onhan tilanne rauhoittunut? Sais vauveli vielä vähän aikaa pysyä masussa.



Kaksosilla on tänään 5-v neuvola. Onni on luvannut totaalikieltäytyä moisesta touhusta. niiden pitäis nyt uskaltaa ekaa kertaa mennä yksin sinne huoneeseen. Helmille ei tuota ongelmia, mutta Onni on tosi kiinni siskossaan. Olenkin loistavana äitinä luvannut onnistuneen neuvolareissun päätteksi mennä paikalliseen löytötexiin laadukkaiden palkintolelujen ostoon. Naisen täytyy tehdä, mitä naisen täytyy tehdä!



Sulosta sen verran, että liikkuu nyt päivittäin niin, että miekin tunnen. Ihanaa kun pieni kupuaa siellä masussa. Sain rakenneultran 17.12 ja anoppi lupasi ottaa lomapäivän ja tulla katsomaan lapsia. Muussa tapauksessa olisin joutunut lähtemään kaikkien kolmen kanssa bussilla 20 km päähän tk:seen ultrattavaksi... Kyllä siitäkin olisi selvitty, mutta hermot pitävät luultavasti täten hiukan paremmin.



Mukavaa päivää,



Noora ja " Sulo" 16+2

...Annlinninlle että se meitin Ronja jouduttiin lopettamaan alkukesästä vanhuuden ja vaivojen takia. Sai nukahtaa omaan pihaan ja nukkuu lempipuunsa alla. Kynttilä palaa yötä päivää vieläkin. Olen koristellut puunoksat violeteilla nauhoilla ja hauta on vuorattu havuilla. Ikävä on kamala. Pikkukoirat elävät paljon pitempään, että se on kyllä hyvä asia. Me saatiin Ronjan kanssa kymmenen ihanaa vuotta.



Itku silmässä,



Noora

Myös meillä nukuttiin tänään pitkään :) tai kuopus nukkui, minähän heräsin laittamaan koululaiset liikkeelle. Sitten sainkin istahtaa melkein puoli kymmeneen ennen kuin pikkuneitokainen heräsi. :)



nordenskjold, meidän kaksoset on 9-vuotiaita poikia. Ei identtisiä ja luonteeltaankin aika erilaiset. :)



Jotenkin tänään oli heti aamusta joulumieli. Ihana laittaa joulua ja eihän siihen enää olekaan kuin pieni hujaus! Ja sitten siskot, vuosi vaihtuu ja tulee meidän maalisvauvojen syntymävuosi!!! :0) Siirryttekö te sitten kirjoittelemaan suurperhevauvoihin? Semmoinenhan taitaa nykyään vauvapuolella pyöriä... Oishan se kiva odotuksen jälkeenkin kuulla mitä teille kuuluu! :)



Heipat!



Omppis