Michelle Obama tuli iäkkäänä äidiksi, oli lapset saadessaan jo 34 ja 37
Kommentit (62)
ehkä se sitten ois saanut lapset 17-vuotiaana.
Oikeesti, miten rapakuntoisia ihmisiä täällä oikein on jos ei 34-vuotiaana enää jaksais raskautta ja synnytystä? Tulee mieleen joku 75-kiloinen tanttara, millä on kananpersetukka ja kulahtaneet vaatteet.
Ei hyvää päivää - pitäkää itsestänne nyt vähän parempaa huolta, ei tarvi sit vinkua , että onneks tein lapset 21-vuotiaana, en nyt yli kolmikymppisenä millään jaksais!
Toisen lapsen sain 28-vuotiaana. Hyvin jaksoin. Nyt olen 36-vuotias ja odotan kolmatta. Ja pakko myöntää että kyllä tää on fyysisesti rankempaa kuin aikaisemmin. Mä olen pitänyt kunnostani ihan hyvää huolta, käyn jumpassa ja teen kävelylenkkejä, silti se ikä tulee vastaan, sille nyt vaan ei voi mitään. Mieli kuitenkin jaksaa, eikä tämä mikään ongelmaraskaus ole, mutta kyllä tää on selkeesti väsyttävin näistä kolmesta odotuksesta.
esikoisen saatuani olin 36v ja tokan 38v.
En kyllä vois millään olla noin huoleton kuin ap, että ensin pusataan kasa muksuja ja sitten vasta opinnot.
enkä edes akateeminen, mutta esimiesasemassa olen sentään.
Esikois-kaksoset suunnitellulla sektiolla 33v
kuopus alatiesynnytyksellä 35v
Tulin myös äidiksi 34 ja 37 vuotiaana. Normaalit raskaudet, synnytykset ja terveet lapset. Outoa jos jonkun mielestä alle nelikymppiset on mummoja!
Mihin ihmeeseen olet kaikki vuodet holvannut?!?!
Oma äitini "teki" minut ollessaan 36v. ja kyllä ihan oikeasti sen huomasi sitten vuosien kuluessa, että muiden äidit oli 10-vuotta nuorempia!!! Et takuulla pysy yhtä hehkeänä kuin itseäsi 10-vuotta nuoremmat äidit, lapsesi takuulla miettii ala- ja yläasteiässä että "miksi oi miksi mun mutsi on noin VANHA?!?!".
Näin minäkin ajattelin tuolloin. Nyt äitini ei vaikuta päivääkään vanhemmalta kuin nuo ~55 vuotiaat itse ollessaan sen 65v. Toki osaan muutenkin nyt aikuisena suhtautua asiaan erilailla, ja tuo teini-iän "häpeä" tuntuu nyt typerältä. Mutta niin se vain silloin oli.
nim. itse äidiksi 27-vuotiaana
Toisen lapsen sain 28-vuotiaana. Hyvin jaksoin. Nyt olen 36-vuotias ja odotan kolmatta. Ja pakko myöntää että kyllä tää on fyysisesti rankempaa kuin aikaisemmin. Mä olen pitänyt kunnostani ihan hyvää huolta, käyn jumpassa ja teen kävelylenkkejä, silti se ikä tulee vastaan, sille nyt vaan ei voi mitään. Mieli kuitenkin jaksaa, eikä tämä mikään ongelmaraskaus ole, mutta kyllä tää on selkeesti väsyttävin näistä kolmesta odotuksesta.
[/quote]
Ei täällä saa tollaista myöntää. Pitää olla priimakunnossa vielä viiskymppisenäkin tai ainakin siinä kunnossa että voi lapsen tehdä.
yli 30 vuotiaita muumioita. Siis LOL. Ja vielä pitäis ton ikäsenä tulla paksuksi vaikka niiden housuihin oikeesti kuuluu enää tenat...
yli 30 vuotiaita muumioita. Siis LOL. Ja vielä pitäis ton ikäsenä tulla paksuksi vaikka niiden housuihin oikeesti kuuluu enää tenat...
Heh, odottelehan vaan...... Kyllä sinäkin opit ja viisastut kunhan hiukan vartut yli teini-iän.... Että ehkäpä tenat ja seksitön elämä odottavat... ellet kuole vanhuuteen sitä ennen!
Minä sain 36-vuotiaana ekan lapsen. Ja juu, akateeminen olen. Ja hui, sektiolla tuli kaiken lisäksi, tosin kiireellisellä sellaisella.
Olin siis kirjoittamassa, että ei 40v. äiti ole mummo ihan vielä silloin kun lapsensa synnyttää, mutta kun lapsi tulee kouluikään, on äiti jo viisissäkymmenissä!!!
Enää ei ole niin. Kenenkään lapsen ei enää tarvitse hävetä vanhaa äitiä iän puolesta koska luokalla on varmasti muitakin "iäkkäille" syntyneitä.
Ekaluokkalaisten vanhempainillassa ei juuri alle 35-vuotiaita näy, nelikymppisiä iso osa.
Mihin ihmeeseen olet kaikki vuodet holvannut?!?!
Oma äitini "teki" minut ollessaan 36v. ja kyllä ihan oikeasti sen huomasi sitten vuosien kuluessa, että muiden äidit oli 10-vuotta nuorempia!!! Et takuulla pysy yhtä hehkeänä kuin itseäsi 10-vuotta nuoremmat äidit, lapsesi takuulla miettii ala- ja yläasteiässä että "miksi oi miksi mun mutsi on noin VANHA?!?!".
Näin minäkin ajattelin tuolloin. Nyt äitini ei vaikuta päivääkään vanhemmalta kuin nuo ~55 vuotiaat itse ollessaan sen 65v. Toki osaan muutenkin nyt aikuisena suhtautua asiaan erilailla, ja tuo teini-iän "häpeä" tuntuu nyt typerältä. Mutta niin se vain silloin oli.nim. itse äidiksi 27-vuotiaana
Toisenkin lapsen sain alle 30 vuotiaana. Kolmas lapseni syntyi sitten,
kun olin 33 v. Nyt on lapset "tehty".
Olin kyllä ainoa kaveripiirissäni, joka sai lapsia näinkin nuorena... :)
Toisaalta ihanaa, että nyt saa keskittyä taas itseensä ja uraankin
jossan vaiheessa. (Vielä olen kotiäitinä.)
Oma äitini "teki" minut ollessaan 36v. ja kyllä ihan oikeasti sen huomasi sitten vuosien kuluessa, että muiden äidit oli 10-vuotta nuorempia!!! Et takuulla pysy yhtä hehkeänä kuin itseäsi 10-vuotta nuoremmat äidit, lapsesi takuulla miettii ala- ja yläasteiässä että "miksi oi miksi mun mutsi on noin VANHA?!?!".
Näin minäkin ajattelin tuolloin. Nyt äitini ei vaikuta päivääkään vanhemmalta kuin nuo ~55 vuotiaat itse ollessaan sen 65v. Toki osaan muutenkin nyt aikuisena suhtautua asiaan erilailla, ja tuo teini-iän "häpeä" tuntuu nyt typerältä. Mutta niin se vain silloin oli.nim. itse äidiksi 27-vuotiaana
Onneksi mun lasten kavereilla ja luokkakavereilla on kaikilla ihme mummoja ja vaareja vanhempina, ei erottaudu joukosta!
Muistan kyllä itsekin, että 20-vuotiaana 40-vuotias oli lähinnä muumio.
Olen saanut esikoiseni 29-vuotiaana, ja olin (akateemisen) ystäväpiirini nuorimpia äitejä. Nyt 34-vuotiaana suunnittelen parin vuoden sisään kolmatta, ja suurimmalla osalla tutuista on noin 2-vuotias ja/tai vauva.
70- ja 80-luvulla synnyttäjät olivat tosiaan hyvin nuoria, nykyisin ainakaan täällä pk-seudulla ylemmissä tuloluokissa ei ole juuri lainkaan lapsensa alle 25-vuotiaana tai edes alle 30-vuotiaana saaneita. Lisäksi lapsiluku on kasvanut melkein siihen kolmeen entisen kahden sijaan, joten aika monen ekaluokkalaisen vanhemmat ovat tyyliin 42-45 vuotta.
Muistan kyllä itsekin, että 20-vuotiaana 40-vuotias oli lähinnä muumio.
Olen saanut esikoiseni 29-vuotiaana, ja olin (akateemisen) ystäväpiirini nuorimpia äitejä. Nyt 34-vuotiaana suunnittelen parin vuoden sisään kolmatta, ja suurimmalla osalla tutuista on noin 2-vuotias ja/tai vauva.
70- ja 80-luvulla synnyttäjät olivat tosiaan hyvin nuoria, nykyisin ainakaan täällä pk-seudulla ylemmissä tuloluokissa ei ole juuri lainkaan lapsensa alle 25-vuotiaana tai edes alle 30-vuotiaana saaneita. Lisäksi lapsiluku on kasvanut melkein siihen kolmeen entisen kahden sijaan, joten aika monen
ekaluokkalaisen vanhemmat ovat tyyliin 42-45 vuotta.
Ja enemmän on noita lapsettomuushoitoja kuin ennen.
ja niinpä minäkin hengailen av-palstalla...
Tässä nyt yritetään vääntää jotain stereotypiaa siitä, että nuorena lapsia saaneet ovat amispissiksiä ja akateemiset tietty mummoäitejä. Vai?
Mikäs minä sitten olen? Olen akateemisesti koulutettu aktiivinen äiti, joka sai neljä lastaan 26-32 -vuotiaana. Nyt 34-vuotiaana olen vielä kotiäitinä, sillä ehdin vielä vuosikymmeniä jatkaa uratykkinäkin.
Olisin halunnut lapset vieläkin nuorempana, sillä varsinkin viimeisten vuosien kurssit yliopistossa olisin hyvin tehnyt iltaisin ja joustavin järjestelyin kotiäiteilyn lomassa. Itseasiassa gradun tein kokonaan esikoisen vauva-aikana. Joillain ei vain ole se oikea kumppani osunut kohdalle silloin, kun biologisesti olisi se oikea ikä! Uskon, että siitä on kyse monilla yli 3-kymppisellä ensisynnyttäjälä.
Olen äitini 4. lapsi ja äitini oli 38 kun synnyin. Tuntui vähän tylsältä, kun oli niin vanha äiti, mutta enää se ei haittaa.
Itse olin 19, kun esikoinen syntyi ja kyllä mua pidettiin kakarana vanhempainillassa, kun kaikki muut oli mua ainakin 15 vuotta vanhempia ja näin ollen siis olettivat automaattisesti olevansa mua myös viisaampia... ikävä asenne teillä mummoäideillä (ja pappaisillä) ;)
Mutta nyt mäkin olen jo aikuinen, kun teen tätä toista sarjaa ja tulevissa vanhempainilloissa voin katsoa nuorempia (ja tottakai tyhmempiä amisäitejä) nenänvartta pitkin... heh, heh.
suvaitsevaisuutta peliin, naiset!
Oletko ehkä vl-äiti? Vrt. neljä lasta kuudessa vuodessa? Ei mun tuttavapiirissä ainakaan syy ollut puolison puutteessa, kenellekään ei vaan olisi tullut mieleen tehdä lasta kesken opiskelujen.
Tässä nyt yritetään vääntää jotain stereotypiaa siitä, että nuorena lapsia saaneet ovat amispissiksiä ja akateemiset tietty mummoäitejä. Vai?
Mikäs minä sitten olen? Olen akateemisesti koulutettu aktiivinen äiti, joka sai neljä lastaan 26-32 -vuotiaana. Nyt 34-vuotiaana olen vielä kotiäitinä, sillä ehdin vielä vuosikymmeniä jatkaa uratykkinäkin.
Olisin halunnut lapset vieläkin nuorempana, sillä varsinkin viimeisten vuosien kurssit yliopistossa olisin hyvin tehnyt iltaisin ja joustavin järjestelyin kotiäiteilyn lomassa. Itseasiassa gradun tein kokonaan esikoisen vauva-aikana. Joillain ei vain ole se oikea kumppani osunut kohdalle silloin, kun biologisesti olisi se oikea ikä! Uskon, että siitä on kyse monilla yli 3-kymppisellä ensisynnyttäjälä.
Mutta lehdissähän on lukenut että nykyiset parikymppiset liikkuvat todella vähän ja syövät epäterveellisesti. Ehkä ovatkin oikeasti heikommassa kunnossa kuin kolmikymppiset. Jos 27-vuotiaana ottaa jo raskudet ja valvominen koville, ei varmaan kannattakaan haaveilla lapsista enää 10 vuoden päästä, ellei sitten elintavat parane selvästi.