Kuinka te voitte pitää surutta lasta hoidossa 9-10 tuntia päivässä?

Lapsen hoitoon kymmeneksi tunniksi päivässä. Ainahan on ne illat ja viikonloput.

Voi teitä äitejä. Oletko nyt ihan varma että olet edes ÄITI-tyyppiä?

Vierailija:

Opinnot on mulle todella tärkeät. Nautin todella siitä, mitä teen. Mä en kyllä ole lainkaan kotiäitityyppiä. Olosuhteiden pakosta tän lukuvuoden teen todella pitkää päivää. Toisaalta välillä on extravapaapäiviä keskellä viikkoa niiden 10 tunnin päivien lomassa.

Kyllä välillä on surkea olo siitä. Mutta illat ja viikonloput sitten touhuillaan. Lapsikin on ihan tyytyväinen. Tietty vaatii syliä pitkän päivän jälkeen, mutta kun on illalla ruuat valmiiksi tehty niin suon mielelläni jakamattoman huomion lapsen kanssa.

tilannehan on ihan eri kun lapsia on kuusi, kotonaolo vuosia olisi 15 jos kaikki hoitaisi kolmevuotiaaksi kotona. Ei sitä aikaa vaan kitkuteta, kun isolla perheellä myös isot menot.



Mutta nämä on näitä ikuisuuskysymyksiä, joihin kaikilla yhdenlapsen äideillä on oikeat vastaukset.



Kyllä haluan lapsille sisaruksia ja suuri ilo ja tuki heistä toisilleen onkin. Säälittää enemmänkin ne ainokaiset, jotka vaativat äitiä aj isää kaikkeen tekemiseen.

Jokainen voi olla kotona, voi elää muutaman vuoden hieman vähemmälläkin! Jokainen tajuaa että se pieni lapsi tarvitsee äitiään tai isäänsä lähelleen! Joka ei tähän pysty ei ole valmis äidiksi! Miksi teette lapsia jos pälli ei kestä olla niitten kanssa edes kolmea vuotta!!??? Kysyn minä vaan!

" Kun MEILLÄ on näin ja ME jaksetaan ja pärjätään niin missä on vika jos TE ette, kysyn vaan, no totta kai sinä että TEILLÄ manikyyri on lasten hyvinvointia tärkempää!!"

Hävettäis jos oisin sä, kana.

Vierailija:

Meillä mies terveydenhoitaja, palkka 1500e puhtaana. On asuntolainaa, on autolainaa ja kalliit vakuutukset. Minä kotona kolmen lapsen kanssa. JA SILTI ELÄMME! EMMEKÄ EDES SITKUTTELE!

Joten ei ole " elämisestä" kyllä kiinni! 3vuotta pystyy elämään hieman vähemmällä ja luulis että lapsen takia voisi luopua muutamasta manikyyristä.

Olette te kovin yksinkertaisia!

Mitä se on?

Oliko tilanne tiedossa jo ennen lapsia? Olisiko siellä matalapalkka-alalla voinut laittaa sivuun vähän rahaa, jotta lasta ei olisi tarvinnut viedä 10h/vrk hoitoon 9kk iässä? Onko taloudellinen suunnittelu ollenkaan tuttu asia? Vai eletäänkö teillä täysin kädestä suuhun?

Vierailija:

Ei ole todellista. Ihanko totta luulet että kaikki isoa ok-taloa hankkii ja ottaa hirveät lainat??

Joillakin se ihan peruseläminen, ihan perus kolmiossa voi olla niin kallista että pakko mennä töihin jotta saa ruokaa ja laskut maksettua.

Täällä Suomessa kun ei pienipalkkaisilla aloilla kauheasti elä. Ja tuskin kukaan ( tai ehkä sinä ja kaltaisesi ) hankkivat niitä llapsia vain pikkulapsivuosien ajaksi?

Mikähän järki siinä on että tehdään lapsia vaan ajattelematta kumminkaan niitten parasta!! Ja sitten sanotaan että pakko oli viedä lapsi hoitoon 8kk kun muuten ei ole rahaa ostaa lapsille ruokaa! Piuhat poikki vaan ja yksi lapsi per talous jos noin tiukalle menee!

Kun tein kotiäiti-yleistyksen, en tarkoittanut sillä loukata kotiäitejä, koska olen ollut sellainen itsekin. Tarkoitukseni oli esittää juuri nämä kaksi ääripäätä jollaisia ihmisten kuvitellaan olevan. Kaíkki vain unohtavat niiden välissä olevat välimuodot.

Nämä asiat kun ei ole eikä tule olemaankaan sun päätettävissäsi. Sun kaltaises saapastyhmät fanaatikot eivät ole onneksi näistä asioista säätämässä. Se, mihin teistä juuri ja juuri on, on netin keskustelupalstalla sylki roiskuen vaahtoamaan.

Joka nousee tasaisin väliajoin täälläkin esiin.



Miten se on niin vaikea ymmärtää, että ihmiset ovat erilaisia? Toiset viihtyvät kotona 24 h lasten kanssa ja toiset tarvitsevat myös muutakin virikettä itselleen kuin leikit ja laulut. Eikä mun mielestä kenenkään tarvitse tuntea huonoa omaatuntoa siitä, jos näin on. Ja automaattisesti ajatellaan, että työssäkäyvät äidit eivät ole perhekeskeisiä tai rakasta niin paljon lapsiaan? Huh.



Itse olen halunnut tehdä sen ratkaisun, että olen lasten kanssa pitkään kotona (esikoinen on nyt 2 v. , toinen syntyy talvella). Ja meillä on vielä rakennusprojektikin vaiheessa. Keskituloisen miehen ja lainan varassa siis eletään. MUTTA en voisi ikipäivänä arvostella niitä vanhempia, jotka menevät töihin ja laittavat lapsen hoitoon. Se ei ole minun asiani!

Asun isossa okt:ssa maaseudulla huonojen julkisten yhteyksien päässä (perheessä kaksi autoa), sori, muutan vuokrakaksioon Jakomäkeen. Eikä meillä ole naapurissa pikkulapsiperheitä tai muita, joita tavata päivittäin pihalla. Hyvä, siis Jakomäkeen.

ilman meitä kylmiä uraäitejä? kuuden vuoden opinnot triangelin soittamista valuisivat aivan hukkaan.

hyvää ruokaa, riittävästi hoitajia lasta kohden (3 hoitajaa, 10 lasta). Itse teen ihan perusduunia, tavallisella palkalla, en siis tee URAA! Mutta töissä pitää käydä jotta saan lainat maksettua, lapsi voi hyvin, me voimme perheenä hyvin kun ei tarvitse kiristellä kukkaron nyörejä. Annan lapselle paljon paljon rakkautta ja syliä töiden jälkeen, sekä tietenkin aina viikonloppuisin ja lomilla. Ja tietenkin kun pieni sairastaa.



Täällä ne kotiäidit tosiaan arvostelevat, jotka ovat UHRAUTUNEET jäämään marttyyrimaisesti kotiin hoitamaan lapsiaan. He päivisin surffaavat netissä, harvoin edes jaksavat lähteä lasten kanssa ulos. Lapsille mikroruokaa vaan niin saa helposti ja nopeasti ja lapset takaisin videoiden ääreen. Äidillä pinna jatkuvasti kireällä kun mies tekee pitkää päivää että perhe saa lainat/vuokran maksettua.

Ensimmäinen perhe hankkii viisi lasta jotka kaikki hoidossa 10kk iästä alkaen koska lapsia ei ole varaa hoitaa kotona.

Toinen perhe hankkii kaksi lasta jotka hoitavat kotona kolmivuotiaiksi.

Kolmas perhe hankkii yhden lapsen, myy okt:n ja muuttaa vuokrakaksioon jotta on varaa olla lapsen kanssa kotona.

Neljäs perhe hankkii kolme lasta, vanhemmat tekevät uraa ja lapset hoitaa pph, päiväkoti ja koulu.

KAIKILLA on valinnan mahdollisuus. Ja ne tämänpäivän valinnat vaikuttavat lapsiimme joten mammat-valitkaa huolella!

siksi en yhtään tajua niitä, joille töihinmeno tarkoittaa automaattisesti sitä, että rahoitetaan sillä jotain loistolukaaleja.

ihan täysjärkisiä meistäkin kasvoi.

Hyvä sitten moralisoida täällä toisia. Tsih.

ja muutkin pääsevät kerran vuodessa mummolaan. Näihin ei ollut rahaa silloin kun olin kotiäitinä.

Kylläpä sitä ollaan täällä muita haukkumassa päivät pitkät netissä, mutta mites se läsnäolo lapsille...??

Mitäs vaikutusta sillä on muhun ollu? Kertokaas se.