Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kuinka te voitte pitää surutta lasta hoidossa 9-10 tuntia päivässä?
20.11.2007 |
Mitä lapsuutta se on? Jos lapsi on hereillä 12 tuntia päivässä niin aika vähiin jää aika lapsen kanssa, jos tämä viettää 9-10 tuntia päiväkodissa. Minusta on olemassa aika ennen lapsia, pienten lasten aika ja aika lasten jälkeen. Ja kun on aika olla vanhempi lapselleen, on oltava tälle myös aikaa. Tämä tuli vain mieleeni tuosta surullisesta laulusta.... Ja niin monta surullista silmäparia tarkasteli minua tänään päiväkodin aidan läpi :(
Kommentit (72)
Siis että kiitos rakas äiti että meidän ei tarvitse olla kotona sun kanssasi vaan saamme olla päiväkodissa.
Mä olisin varmaan purskahtanut itkuun.
Vierailija:
" Kiitos äiti rakas, että oot löytäny meille hyvän hoitopaikan. On niin kiva olla kavereiden kanssa leikkimässä" (4-vuotias tyttöni, joka on 2-vuotiaan veljensä kanssa ollut elokuusta asti hoidossa).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän 1,5v tyttö on päivät hoidossa. Hoitopäivän pituudeksi tulee n.8,5h. Ja kyllä me siitä huonoa omaatuntoa kannetaan, kun tyttöä ei ehdi arkisin nähdä kuin pari tuntia ennen hänen nukkumaanmenoansa.
Olemme sitten ehkä ihan luokattoman huonoja ihmisiä, kun ei tajuttu säästää sukanvarteen ennen lapsen syntymistä. Tosin minut oli tuomittu jo teini-ikäisenä lapsettomaksi, niin enpäs voinut ennustaa tälläisen suuren lahjan saamista.
Nyt voin vain rukoilla, että lapseni ei mene ihan pilalle. Minut vietiin vielä nuorempana hoitoon, ja koen saaneeni todella onnellisen lapsuuden. Todella rakastavat ja välittävät vanhemmat. Minulla oli muuten isä, joka osallistui (ja osallistuu vieläkin) elämääni superpaljon. Meidän perheessä se ei olisi ollut mahdollista, jos äitini ei olisi ollut myös töissä. Olisi isi raatanut illat ylitöissä, ja niin raataisi miehenikin.
Meidän lapset ovat hoidossa, seitsemän tuntia päivässä ja useimpina viikkoina pidetään yksi ylimääräinen kotipäivä. Tämä hoidossaoloaika on tuntunut tosi hyvältä; mielestäni jopa lasten kannalta paremmalta kuin että oltaisiin vain kotona.
En silti missään tapauksessa olisi vastaanpanematta valmis pidentämään tuota aikaa. En edes omasta puolestani, sillä on kamalan stressaavaa itsellekin se, että lapsia näkisi vain enemmän tai vähemmän kiireisissä aamun ja nukkumaanmenon hetkissä.
Minulle ei tarvitse tulla selittelemään, miksi lapset pannaan päivähoitoon. Mutta sitä ihmettelen, todella paljon, miksi ne pariskunnat, joista kumpikin voi vaikuttaa omiin työaikoihinsa, ei lyhennä lapsen päivää menemällä eri aikaan töihin ja tulemalla sieltä eri aikaan pois. Minusta se olisi ihan velvollisuus.
vähemmän kateutta, vähemmän selän takana paskan puhumista, oikeita ystävyyssuhteita, eikä vain sellaisia että kahvihuoneessa ollaan niin kaveria että, mutta annas olla kun joku poistuu paikalta...
Mä en tota paskaa hevillä niele!
T. pienituloiset ja pienimenoiset!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
Siis että kiitos rakas äiti että meidän ei tarvitse olla kotona sun kanssasi vaan saamme olla päiväkodissa.
Mä olisin varmaan purskahtanut itkuun.Vierailija:
" Kiitos äiti rakas, että oot löytäny meille hyvän hoitopaikan. On niin kiva olla kavereiden kanssa leikkimässä" (4-vuotias tyttöni, joka on 2-vuotiaan veljensä kanssa ollut elokuusta asti hoidossa).
Itsellänikään ei ole tapana ilkeillä ihmisille edes netin välityksellä.
Jos kouluttautuu lisää, niin onhan niiden lasten sekin aika jossakin oltava vai saako nykyään ottaa lapset mukaan ammattikorkeaan tai yliopistoon?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taitaa kuitenkin se menopuoli olla pahasti hakoteillä ja rahankäytön suunnittelu hepreaa :(
Vierailija:
vähemmän kateutta, vähemmän selän takana paskan puhumista, oikeita ystävyyssuhteita, eikä vain sellaisia että kahvihuoneessa ollaan niin kaveria että, mutta annas olla kun joku poistuu paikalta...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se lasten onnellisuus ja onnellinen tulevaisuus ei kyllä riipu yhtään siitä, onko hän kotihoidossa vai pph:lla vai päiväkodissa vai mummilla.
Jos lapsi elää tasapainoisessa perheessä ja tuntee itsensä rakastetuksi, niin kaikki on hänen kohdallaan enemmän kuin hyvin.
Jos jonkun mielestä ei ole, olen erittäin pahoillani!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä sen sijaan on tasapainoinen perhe, jossa tarjotaan lapselle rakkautta.
Älä nyt hemmetti ole noin tyhmä! Sulle sillä ei taida väliä olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sitten päivittelee kun jotkut äidit käy ilmanaikasesti viihteellä pois lasten luota (vaikka koko viikko on vietetty yhdessä kotona).
Ja eikai ihan jokaisella jonka lapset on kaiket päivät hoidossa ihan PAKKOtilanne ole vaikka jollain olisikin
asuntolainan lyhennys, opintolainojen lyhennykset, yhtiövastike, sähkölasku, matkakortit tekee noin 1400 euroa kuukaudessa. Kiva se olisi syödäkin jotakin ja onhan sitä toki muitakin kuluja. Kaikki lyhennysvapaat lainoista on jo käytetty.
Voi sitä vähän miettiä elämää eteenpäin. Hemmetti miten tyhmää sakkia!
Pankkien ihanneasiakkaat, tyhmät, mutta ah niin koukussa siihen omaan asuntoon, että kituuttavat ja maksavat pelkkiä korkoja!
Voi jeesus!
no kyllä kai se kannatti, asuntoa on sentään maksettu jo toistakymmentä vuotta. Tulee paljon halvemmaksi kuin vuokralla asuminen.
Itse olin lapsena 8h päivässä hoidossa ja lopun aikaa mummon luona. En kuitenkaan jäänyt paitsi vanhempieni huomiosta ja muistan päiväkotiajan kivana. Meillä oli onnellinen perhe. Samoin monet kaverini ovat olleet lapsena muissa päiväkodeissa ja kuulemma hauskaa oli ollut.
Senkun vaihdat niitä paskavaippoja siellä kotona. Jos on itsetunto alhaalla niin mene markettiin ja osta 10kiloa suklaata helpotukseksi, mutta ei tarvitse työssäkäyviä ihmisiä tällä roskalla häiritä.
Tv. lapseton
3v kiukuttelee tuossa herätttyään, että haluaa tarhaan!!!
Mulla on mielestäni kivat suunnitelmat, mennään perhepuistoon ja iltapäivällä touhutaan jotain muuta kivaa, mutta ei; haluan tarhaan!!!
Meillä ainakin tuntuu siis todella viihtyvän siellä päiväkodissa!
Poju meni äitiyslomalta suoraan, pidin välissä 3kk hoitovapaata, ja on kohtapuoliin siirtymässä 3-5v ryhmään pienten ryhmästä.
Teen lyhennettyä työaikaa, n.30h/vko, vuorotyötä.
Mielestäni olemme järjestäneet hyvin, teen 2-3 9 tunnin työpäivää, poju hoidossa 9-16, isä hakee tarhasta kun mä tulen vasta illalla. Isä tekee pitkää päivää sitten vastaavasti mun vapaapäivät ym. viikonloppusin teen n.5 tunnin työvuoroa, joten jää aikaa perheellekin...
Aika kiivaita kommentteja, lähdenpä nyt kohtapuoliin sinne puistoon kuuntelemaan lisää nasevia kommentteja kotiäitiydestä ym.
Alue: Aihe vapaa
Rakastan toki lastani paljon, mutta olen erittäin kiitollinen päiväkodin tädeille, jotka jaksavat askarrella sun muuta. Mä en ole tutustunut juuri muihin äiteihin, joten ihan kiva et lapsella on kavereita päiväkodissa. Syksyllä kun monilla lomat loppuivat, on tuo kerrostalon pihakin hiljentynyt. Mitkään perhekahvilajutut ei sovi mulle. Joissain leikkipuistoissa tunnen olevani vähän ulkopuolinen, muut ovat itseäni jotain 10 vuotta vanhempia ja aivan eri elämäntilanteessa. Vaikka lapsen takia tuollaisiin paikkoihin mennäänkin, olen mieluummin ollut sitten lapsen kanssa kahden.
Mun mielestä päivähoito on hyvinkin positiivinen asia, paitsi pöpöt.
Lisäksi kun on tässä opinnot käynnissä ja kunnianhimoja uran suhteen, mielelläni opiskelen nyt kun olen nuori. Kyllä mun ymmärtääkseni jonkinlainen kompromissi on mahdollinen, eli ei lapsen tarvitse jäädä sen uran jalkoihin, eikä uraa unohtaa lapsen takia. Omalla kohdallani ehkä villeimmät haaveet jää toteuttamatta ja muihinkin edetään hitaamalla vauhdilla ja ehkä mutkia oikoen, kuin miten tekisin ilman lasta. Koitan kuitenkin pitää mielessä, että opiskelen lapsen ehdoilla, enkä ole äiti opintojen ehdoilla.