Onko huhtikuussa 2007 syntyneillä omaa pinoa?

No onhan täällä sitten muutama muukin hitaammin liikkeelle lähtevä. Mietin tässä jo että ollaanko me ainoita joilla ei vielä mennä varsinaisesti eteenpäin. Pakki tosiaan päällä täälläkin ja kierimällä liikutaan jo pitkiäkin matkoja. Omasta painosta; mulle ei ole jäänyt kun kolmisen kiloa. Heti synnytyksen jälkeen laihduin niin että painoin jo vähemmän kun raskaaksi tullessani, mutta nyt sitten on tullut vähän liiaksi käytyä tuolla jääkaapilla...:) Ja vielä joulu tulossa, voi voi. Meillä tulee hampaita kauheaa vauhtia. Kolme hammasta kolmessa viikossa! Ja jokaisesta vähän lämpöä ja risaiset yöt! Nyt alkaa jo olla vähän silmät sikkurassa. Mut muuten meidän tyttö on hyvä nukkuja joten eiköhän tää ole väliaikaista vaan. Kiva kun meitä on näin monta! Palaillaan!

Liityn joukkoonne kera neidin joka on syntynyt 22.4. Meidän neiti konttaa, nousee tukea vasten polviseisontaan ja hänellä on 3 hammasta. Meidän tyty on hiukan pieni 6kk neuvolassa oli mittaa 64cm ja 6389g mutta kehittyy normaalisti niin en " kamalan" huolissani ole. Meillä on yöt ihan kamalia, neiti herää konttailemaan, nousee sängyn laitaa vasten pystyyn yms Mä olen ihan väsy. Ei syö kyllä kuin kerran yössä mutta tuo muu heräily on tosi kuluttavaa. Hyvi vinkkejä otetaan vastaan, tassuttelusta ei ole ollut mitään apua. Tyttö rauhottuu kyllä kun laittaa tutin suuhun ja selälleen mutta kun sitä ei jaksaisi toistaa 2-10 kertaa yössä. Onneksi neiti on itse aurinko päivisin.

Meillä 17.4 syntynyt tyttö ja 3.5 vuotias isoveli pitää äidin kiireisenä päivät. Isoveli on kerhossa 3krt/vko, jolloi yleensä Tytsy on hereillä eli " omaa" aikaa ei pahemmin päivisin ole.



Olen aerobicohjaaja toiselta ammatiltani ja pitänyt jumppia 5 tuntia viikossa elokuun puolivälistä alkaen. Mukavaa, kun pääsee aikuisten seuraan, saa oman kunnon takaisin normaaliksi ja siitä vielä mukava korvauskin maksetaan. Eli aiemmin joku kyseli painosta, niin omissa mitoissa olen taitaa pari kiloa olla vähemmän kuin ennen raskautta!



Tyttö on oikea päivänpaiste, niin kuin monen muunkin saman ikäinen. Yöt meilläkin menneet hieman rikkinäiseksi, kun neiti keksi konttaamisen ja lisäksi kauhea räkätauti päällä, onneksi ei ainakaan toistaiseksi ole mennyt korviin. Esikoinen sairasti ekan korvatulehduksen vasta 2.5 vuotiaana, toivotaan että sisko samoilla linjoilla.



Meillä taitaa joululahjaksi tulla tytölle vaan vaatteita, kun noita vauvaleluja on niin paljon ennestään. Ja turha ostaa uusia, koska leikkimisaika on kuitenkin loppuen lopuksi niin hirveän lyhyt!



Mukavaa kun joku jaksaa pinoja aloitella...



-Tepa, neiti (7 kk) ja poitsu (3.5 vuotta)

Mulla on paino tippunu imetyksenmyötä,ja muutenkin kun oon ollu imetysdieetillä pojan allergioitten takia. vähän oon painanu joskus teininä=)

Enkä haluis lihoo takasin,mutta saa nähä miten käy..nytkin mussutan karkkia koko ajan..huokaus.

Meillä yöt kanssa levottomia..konttaa ympäri petiä ja karjuu kun jää jumiin..maitoo ei kaipaan,mutta kääntyy aina mahalleen ja siitä seilaa ympäri petiä väsyneenä karjuen.Tuli viime yönä jo miehelle sanottua että naulaa se kakara siihen sänkyyn ,niin ei lähe liikkeelle=)

aikansa kutakin,toiv.tää vaihe menee pian ohi.Hampaita tulee lisäksi,niin nekin vaivaa!!

Mulla on paino sama kuin ennen raskautta on vaan vissiin takapuoli levinnyt sen verran, että omat farkut kiristää =) Viime yö oli taas ihan kamala mutta ainakin vauva on hyvällä tuulella. Mä en hirveästi kerkiä mitään harrasttelemaan kolme neljän vuoden sisällä syntynyttä pitää kyllä arjen hyvinkin hektisenä, vaikka mies onkin täysillä mukana. Vaunu kävelyllä tulee käytyä ja ystävien luona kyläiltyä. Meidän lapsi luku onkin sitten tässä...Ehkä=)

Mies kyllä hoitaisi vaan kun en raski lähteä harrastuksiini. Vaikka joka kerta kun saan aikaiseksi nousta hevosen selkään koko elämä näyttää vallan ihanalta. Eikä kai tässä elämässä mitään vikaa olekkaan joskus sitä ihanuutta ei vain taho nähä.



Viihteellä en ole käynyt, mutta tulevana perjantaina olisi tarkoitus lähteä. Ihan vain syömään ja moikkaamaan työkavereita. Mieskin on samoissa pikkujouluissa, joten anoppi tulee Minjaa hoitamaan. Saa nähä kuinka käy kun tyttö vierastaa jo kovasti.



Meillä ei tyttö suostu syömään peruna ja liharuokia. Ainoastaan hedelmää, puuroa ja jogurttia. Joka päivä yritetään ja aina tulos on sama. Suu menee tiukasti kiinni ja auki sen saisi vain väkisin. Tosi huvittavan näköistä kun tyttö sitten hymyilee huulet yhteen puristettuina.



Liikkuminen on pyörimistä ja pakittamista. Yrittää kyllä nousta kontalleen ja sitten suuttuu kun ei onnistu. Ja kovasti tyttö luulee voivansa lähteä kävelemään tuosta vain. Ilmapallon perään on aivan mahoton. Ei pysy sylissä kun näkee pallon :)

Ihanalta kuulostaa Leivänkannikka tuo ilmapallojuttu :)

Viihteelle olen minäkin lähdössä ensimmäistä kertaa puoleentoista vuoteen ensi lauantaina! Saa nähdä simahtaako jo parin siiderin jälkeen alkuillasta :) Saapi vissiinvaroa ton alkoholin kanssa ettei iha rapakuntoon päädy... Tarkoitus olisi kuitenkin jo aamulla sitten imettää.Mites teidän muiden imetys? Vieläkö jatkuu ja kuinka pitkään ajattelitte? Minä olen ajatellut jatkaa näin jouluun asti ja sitten vähitellen siirrytään Tutteliin kun tuo töihin lähtö helmikuussa häämöttää...:(

kun on kerran alkuun päästy, ettei ihan hukkaan mene :)

Joku kyseli, onko aikaa parisuhteelle, harrastuksille, omille menoille jne. No, jumppaan, uimaan,sauvakävelemään tms. ehdin silloin tällöin, mutta jotenkin ne illat vaan ovat niin lyhyitä, kun mies on tullut kotiin. Parisuhteelle ei aikaa (tai voimia) oikein jää - se on surku! Olen niin väsyksissä, kun saan lapset nukkumaan, etten enää jaksa jakaa itseäni miehelle. Ennemmin kiinnostaa nukkuminen edes jonkun tunnin ilman heräilyä (kun yleensä saa herätä n. 5 kertaa yössä). Olen kyllä tiedostanut ongelman, eli mies joutuu nyt " kärsimään" . Joskus kyllä ihmettelee, että koskahan olisin vähemmän uninen. Mutta lasten nukuttaminen pimeässä huoneessa tekee minut niin kypsäksi nukkumaan, iltauninen kun olen itsekin. Parin viikon päästä ollaan sentään menossa miehen työpaikan pikkujouluihin ja joulun jälkeen teatteriin. Juuri missään ei olla yhdessä oltu Aleksin syntymän jälkeen kahdestaan, paitsi kesällä muutama tunti mökillä. Meillä kun ei ole sukulaisia tai muita lastenvahteja täällä lähettyvillä. No kaikki aikanaan, mutta kyllä sitä yhteistäkin aikaa kaipaisi.



Imetyksen jatkamisesta kyseli joku. Yritän jatkaa vuoden ikään asti, mutta hiukan on hankalampaa kuin esikoisella, joka söi missä tahansa ja milloin tahansa. Vieraissa paikoissa on ALeksia aika turha yrittää imettää - ei malta keskittyä. Eikä se kotonakaan aina niin helppoa ole. Nyt on alkanut jostain syystä vieroksua toista rintaa. En tiedä, miksi siitä alkoi maidon tulo jotenkin vähentyä, ja nyt poju ei haluaisi imeä siitä ollenkaan, kun tulee tietysti huonommin ja hitaammin. Illalla ja yöllä yritän sitten tarjota sitäkin. Ristiriitaista - haluaisi lopettaa yösyömiset (yleensä syö 2 kertaa), mutta kun päivisin imettäminen on joskus niin hankalaa, että täytyisihän sitä maitoa saada joskus.



Ollaan taas kaikki nuhaneniä. reilu kaksi viikkoa sitten oli ALeksilla ensimmäinen flunssa. Eikä ehtinyt kuin pari päivää olla niiskuttamatta, kun taas iski uusi pöpö. Myös isosiskoon yhtä aikaa, ja parin päivän päästä alkoi tietysti minullakin nenä valua. Inhottavaa, mutta tähän alkaa olla jo niin tottunut.



Tänään ei ole siis kovin aurinkoiset tunnelmat. Tosin aamulla oli yllätykseksi pihalla lunta! Kiva juttu, esikoinen ja äiti olivat innoissaan!

Tehtiin miehen kaa sopimus,että puoleen tuntiin ei saa multa vaatia mitään palvelua kun saan lapset nukkumaan=)Haluun olla hetken rauhassa.Nyt oon ollu monta päivää aamusta iltaan,lasten kanssa ja vauva nukkunu 20min parit unet..eli kun petiin saa,niin en halua muuta kun olla rauhassa kun 3takiaista roikkunu kimpussa päivän=)Mutta nyt saa äiti olla rauhassa hetken..ja sitten halittelua tai petipuuhia jos jaksetaan..mies on sanonu et parempi harvemmin,kun oikeesti haluan,kun usein ja ja mun haluamatta=)

Toi Huiskuttimen puoltuntinen kuullostaa loistavalta, täytyykin ehdottaa miehelle:). Meillä vähän samoin, että kun lapset saa illalla punkkaan niin haluis hetken vaan olla, aivan omassa rauhassa....sitte tietty mies jo on haluamassa omaa osaansa ja tulee halimaan ja pusimaan ja tekis välillä mieli vaan kiljua et irti ja antakaa mun jo olla, hih;).

Meillä neiti vissiin saamassa nyt tän syksyn ekaa flunssaa kun oli vaihteeks katkonainen yö ja nytkin tuolla vaunuissa koko ajan jotain tuhisee...paljon on flunssaa liikkeellä.

Tosta parisuhde-ajasta vielä, meillä on nyt miehen kanssa buukattuna mummi meille lasten luo heti tammikuun alussa että päästään yhdessä ulos ja tuulettumaan. Ollaan kerran oltu jo aiemmin ulkona, mutta sillon oli miehen firman juhlat, joten ei sekään varsinaista parisuhde-aikaa ollut... Meillä mummi tulisi kyllä mielellään hoitamaan, mutta kun on vielä työelämässä ja tekee raskasta vuorotyötä, niin on vähän hankala kovin usein pyydellä... Me kyllä koitetaan ottaa sitä yhteistä aikaa ihan tässä kotonakin, pikku asioilla.

G: Onko teillä jo jouluvalmistelut kovasti vauhdissa?

Mä olen koittanu alkaa siivoilua, vaatekaapeista ja väliovista, keittiön kaapit olen jo pessyt, jouluksi vaan sitte kaakelit ja tasot että on pinnasta kiiltävää:). Ruokia ja leipomisia en ole vielä alkanut, vaan teen sitte vähän lähempänä pakkaseen.

Neiti onkin nukkunu jo liki puoltoista tuntia, sille maittaa unet kyllä ihmeen hyvin vaikka on niin kova liikkumaan, että oikein ihmettelen ettei meillä yöllä konttailla taikka nousta seisomaan, pitää koputtaa puuta.

Mukavaa viikonloppua kaikille!

Inkkarityttö ja typy viikon päästä 8kk sekä poitsu 7v

Laitetaanpas kuulumisia kun kerran pinokin löytyi- tosin pitkä sellainen :)



Meille syntyi tyttö Minttu 28.04.2007.

Ihana pitkätukkainen ja vallaton pimu. Ikää on nyt siis 7kk.

Oppi kääntymään 3,5kk iässä ja sen jälkeen ei juuri olla paikallaan oltu. Puolen vuoden iässä aloiteltiin konttausharjoittelu ja nyt jo mennään kovaa vauhtia. Pystyyn tarttis päästä ja yleensä ollaankin sellaisessa kulma asennossa, jalat ja kädet suorina ja peppu kattoa kohti. Aina sitten tietenkin kaadutaankin. Isoveljen 2v4kk säkkituoli on kanssa mielenkiintoinen kiipeilykohde.

Kiinteitä syödään ja tissiä siinä sivussa. Isoveli on hieman mustis ja välillä sen näyttää. Heitellään leluilla, tönitään ja kaadetaan ja huudetaan korvan juuressa pöö just kun on saanut toisen päikkäreille.

Päikkäreitä nukutaan kolmet. Aamulla herätään kahdeksalta,puol kymmenen maissa puolen tunnin päikkärit, päiväruuan jälkeen pyritään nukkumaan pari tuntia ja kuuden maissa taas puolen tunnin tirsat. Iltaunille mennään puol yhdeksän maissa. Yöllä syö kerran tai kolme mutta taitaa olla lähinnä tapa josta tarttis kyl päästä eroon.



Painoa taitaa olla jotain 7kg:n hujakoissa ja pituus menee varmaan 63cm luokkaa. Tiistaina on taas neuvola.

Eiköhän tässä ne tärkeimmät :)



Papaija ja Minttu

...tulin kurkistamaan josko joku huhtiksista olisi pinoa laittanut ja täällähän on oikeen pitkästi tarinaa! Mukavaa.



Meillä siis Ella syntyi 21.4.2007 ja isoveli Eetu on nyt n. 3,5v.



Ella on iloinen ja melko helppo tapaus, syö hyvin, nukkuu tarpeeksi ja kasvaa sopivasti. 7kk iässä n. 8,5kg ja 69 cm.



Ellalla ei ole vielä yhtään hammasta, mutta en ole siitä mitenkään huolissaan kun Eetullekin ensimmäinen tuli vasta n. 10kk iässä. Mulla on ollut sama juttu ja kestävät hampaat ne on sitten olleetkin. Jokaikinen maitohammas revittiin lääkärisssä irti rautahampaiden tullessa jo alta, eikä yhtään reikää niihin ole vieläkään tullut (olen melkein 30v).



Ella on jättänyt mahalta selälleen (ja toisin päin) menon väliin. Viihtyi niin hyvin mahallaan lattialla, ettei varmaan ollut tarvetta kääntyä. Pyöri napansa ympäri nelikuisesta. Puolivuotiaana alkoi työntää itseään taaksepäin ja istui jo sujuvasti tuettuna. 14.11 (n. 7kk) tajusi vihdoin ryömimisen idean kun lähti lattialla hakemaan lelua itselleen. Nyt tutkimusretket ovat pidentyneet huimasti ja koiran vesikuppi saa kyytiä vähän väliä. Ella viihtyy istumassa lattialla lelujensa keskellä pitkänkin aikaa, muttei osaa liikkua siitä mihinkään. Onneksi isoveli tuo aina uutta tavaraa ja muutenkin jaksaa viihdyttää jos äidillä on juuri kyllästymishetkellä kiirettä. Eetu on ollut tosi kiltti pikkusiskolleen, ei mitään pahoja ole tehnyt. (koputan puuta...) Oikeen ihmettelen miten onkin niin hyvin mennyt tämä. Eetu on kyllä saanut olla paljon isänsä seurassa joten ehkä sillä on vaikutusta. Saa myös olla ikäistensä seurassa 2 kertaa viikossa pari tuntia kun käy kerhossa, se on tehnyt hyvää meille kaikille. Ihmeellistä miten paljon lapset oppivat toisiltaan.

Välillä me käydään läheisessä avoimessa päiväkodissa. Siellä päivä menee nopeasti ja on mukava nähdä välillä muita aikuisiakin.



Ellan kanssa meillä on äitivauva-jumppa 2 kertaa viikossa ja lisäksi käyn pari kertaa viikossa vielä itse salilla/jumpassa. Silti kiloja on vielä 7 ylimääräistä! Ärsyttävää!!! Imetän tosin vielä, joten voin aina syyttää hormoneja jne. Karkit, keksit ja jäätelöhän eivät tietenkään vaikuta asiaan ollenkaan... Ja tumma suklaahan on vaan terveellistä! Jep. Yritys siis kova, mutta jää vielä yritykseksi. 20 kiloa tuli painoa raskauden loppuun mennessä, joten onhan sitä nyt jo vähän lähtenytkin, mutta saisi mennä loputkin, että mahtuisin vaatteisiini.



Ella on alkanut jokeltelemaan. Oletteko muut huomanneet eroa puheessa? Äittä-äittä on suosittu. Sitä kovasti kannustankin käyttämään. Iti-iti ei suju vielä ollenkaan, vaikka isä sitä välillä koittaakin opettaa.



Ella nukkuu aika vaihtelevasti. Yöt vieressäni n.klo 23-9 ja päivällä rattaissa tai sängyssämme kahdet päikkärit. Yöllä heräilee 2-10 kertaa ja nukahtaa taas heti rinnalle. Yritin jo vähän pitää pidempääkin taukoa yösyömisissä, mutta jotenkin aina unissani unohdan koko jutun. Kyllä se tästä. Isovelikin nukkuu yönsä nykyään tosi hyvin ja häntäkin imetin vieressä vuoden ikään. Aion jatkaa imetystä ainakin siihen vuoden ikään saakka jos ei jotai ihan ihmeellistä tapahdu. Eetu oli vuosi ja pari kk kun imetys vähitellen jäi pois. Olisin voinut pidempäänkin jatkaa, mutta näin kun hoitui luonnostaan tämä homma niin mikäs sen parempi.



Olen tehnyt muutaman työkeikan vähän niinkuin harrastus pohjalta. Työpaiväni kun voi kestää pari tuntia kerrallaan niin ongelmaa ei pääse syntymään. Yksityisyrittäjyyden etuja -harvoja niistä. Virkistävää päästä hetkeksi ihmisten ilmoille meikattuna ja asiallisesti pukeutuneena toteuttamaan itseään. Suosittelen lämpimästi kaikille.

Miehen kanssa toi kahdenkeskinen aika on ollut aika vähissä mutta iltaisin saadaan olla keskenämme kun on saatu muksut nukkumaan. Telkkarin katseluksihan se useimmiten menee. Kerran ollaan keskenämme keilaamassa ja syömässä käyty, mutta kyllä sitä sitten taas ehtii. Ihan hyvin menee näin.



Nean_äippä85 totesi pukemisen aiheuttavan ylimääräistä huutoa. Meillä myös. Ella vihaa pukemista. Ja väsyneenä toppahaalarin näkeminenkin saa jo raivon valtaan. Pue siinä sitten vielä karkuun säntäilevaa 3 vuotiasta ja stressaantunutta itseäsi. Ei niitä parhaimpia hetkiäni.



Mukavaa joulun odotusta kaikille!

crisantemo

Mie olen pukenu Minjaa sylissä ihan pienestä pitäen ja en tiiä johtuuko siitä, mutta tyttö ei pukemisen aikana juurikaan hermostu. Vain jos isi pistää tytön makuulle ja laittaa vaatteet siten päälle niin silloin tulee itku.



Heh saimpas syyn nostaa ketjua :)

olipas meidän tytöstä tullut pieni pullukka



jos nyt joku huomasi niin pituutta neidillä taitaa olla jo yli 68cm eikä 63...

huomennahan tuo sitten tiedetään :)

Likk@ko se oli joka haaveili hevosesta omassa pihassa? Minä olen taas vakavasti harkitsen hevosista luopimista. Kun ei ole niitä tallityttöjä, jotka edes joskus hoitaisivat tallityöt, jotta pääsisimme käymään jossakin, Ei vaikka olisin valmis siitä maksamaan, niin alkaa pikkuhiljaa ahistamaan meitä kaikkia. Minjan siskoillakin alkaa koulu olla jo niin rankkaa, että ei aina jaksaisi hevosten kanssa värkätä. Minä taas en jouda niiden kanssa tekemään mitään kun on ikuinen remppa päällä. Tuli vielä vesivahinkokin saunaremontin yhteydessä niin, että siinä sitä sitte ollaan reikä uusissa housuissa. :(



Onneksi Minja on aivan ihana. Meillä pukkaa viidettä ja kuudetta hammasta. Toinen ylös oikealle ja toinen alas vasemmalle..



Liikkuminen on edelleen pakittamista ja pyörimistä. Muutaman sentin pääsee eteenpäin ja huomaa kyllä että tytöllä tekisi kovasti mieli eteenpäin.



Joku kyseli painoa.. no raskauden aikana sitä taisi tulla 13 kiloa. Huvittavinta (no ei tapahtuma hetkellä kyllä ollut) että minun paino nousi synnytyksessä. Tuli kolme kiloa lisää eikä yhtään vähentynyt. Vaan oli minun elimistössä todella paljon nestettä. Nyt paino on 3 kiloa alle sen mitä se oli raskaaksi tullessa. Mutta kun on tuota ylipainoa niin voisi kyllä tippua kymmenellä.