Lue keskustelun säännöt.
Kauanko teillä on kestänyt SSRI-lääkkeiden lopetusoireet??
24.09.2013 |
Lopetin viikonloppuna lääkkeen (olin aiemmin jo pienentänyt annosta) ja oireet ovat todella epämiellyttäviä. :( On huimausta, huteraa oloa, sähköiskumaisia "rapsahduksia" päässä, epätodellista oloa, kasvojen ja kielen kihelmöintiä, päänsärkyä, pahoinvointia, ripulia...
Pahinta on huimaus, kun koko ajan saa pelätä tasapainonsa puolesta. Olen lukenut netistä, että joillakin oireet ovat kestäneet viikko- tai kuukausitolkulla.
Miten teillä?
Kommentit (81)
eikö ketään muuta samassa tilanteessa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
13 kuukautta on kestänyt, eikä loppua ole näköpiirissä.
Nostelen vanhaa ketjua, kun osui silmiin aiheesta kokemuksia etsiskellessäni.
Itselläni on se tilanne, että jouduin kertaheitolla lopettamaan sertraliinin (100 mg), jota olin syönyt noin vuoden verran, kun leposyke tippui alle 40:n, mikä aiheutti väsymystä, rintakipua ja heikkoa oloa.
Viikon olen ollut ilman lääkettä ja syke on jo hieman nousussa (50 kieppeillä, kun tässä rauhassa istuskelen). Mutta nyt on alkanut huimaus ja hetkelliset näön sumenemiset, jotka varmaankin ovat sertraliinin lopetusoireita.
Olisikohan täällä joku, joka olisi kokenut ssri:n aiheuttaman bradykardian ja osaisi kertoa, miten nopeasti syke palautui normaaliksi lääkkeen lopettamisen jälkeen ja kauanko lääkkeen lopettamisoireet kestivät? Ankeaa on kärvistellä samanaikaisesti lääkkeen sivuvaikutuksen JA sen lopettamisoireiden kanssa :(
Se, tuleeko lopetusoireita ollenkaan tosi yksilökohtaista.
Mä lopetin keväällä venlafaksiinin seinään (lääkkeet loppui ja lääkärille ei saanut ollenkaan aikoja ja oltiin muutenkin suunniteltu lopettamisen aloittamista muutaman kuukauden päähän ja kaikkea muutakin roskaa), ja sain vain pari päivää mahanpuruja. Olivat kuin laimeita menkkakipuja, 400mg burana pari päivää riitti.
Eli valitettavasti en osaa sanoa kauanko kestää, kokemukset vaihtelevat niin paljon. Mitä mieltä lääkäri oli, kun kerroit vahvoista lopetusoireista?
Noin 3-4 viikkoa kesti kaikkinensa "sähköiskut" päässä, lievä horjahtelu kävellessä, tavallista voimakkaampi hikoilu ja "yleinen aivosumu".
Tuon jälkeenkin tuli vielä silloin tällöin yksittäisiä sähköiskuja joidenkin viikkojen ajan.
Käytössä oli ollut Venlafaksin isolla annostuksella vuosikausia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jatkoa edelliseen nuo sähköiskut siis todella "kuuluivat" pään sisällä paukahduksina ja suhahduksina/räsähdyksinä. Koko keho reagoi pahimpina päivinä sähköiskuihin saamalla sellaisen aikana 1 sekunnin mittaisen kouristuksen/krampin.
Olen lopettanut muitakin ssri lääkkeitä, muta Venlafaksin oli lopetetettaessa vieroitusoireineen kyllä ihan omaa luokkaansa. Bentsojen lopettaminen aikoinaan lähes kerrasta kävi paljon helpommin. Tämä toki on varmasti täysin yksilöllistä, kuten lääkkeiden ssri hyödytkin.
Vierailija kirjoitti:
Hyvä keskustelu, siksi nostelen. Olisin myös kiinnostunut kuulemaan onnistuneista lopetuksista.
Itse lopetin huhti-toukokuun aikana. Lopetusoireet olivat ohi 2-4 viikossa. Masennus ei ole palannut, mutta olen välillä saattanut surra jotain vanhoja asioita, mm eroa, josta on jo vuosia aikaa. Unen saaminen on nykyään vaikeampaa.
Tuntuu hyvältä kun välillä itkettää ja naurattaa, ja seksi tuntuu taas joltain.
Olo on jotenkin herkkä ja hauras, mutta toiveikas.
Kuin minun suustani nämä tuntemukset.
Kun lopettaa pidempiaikaisen suurilla annoksilla käytetyn masennus/bentso lääkityksen, kannattaa varautua hyvin suureen muutokseen niin tunne elämässä kuin muutenkin elämässään niin hyvässä kuin pahassakin.
- Ruokahalu voi muuttua
- Tunteita tulvii pintaan ja olo on herkkä, jopa hauras
- Tunnet jälleen iloa mutta myös surua
Elämässä on todella jälleen ylä-ja alamäkiä tunteiden osalta.
- Ahdistus ei enää ole epämääräisenä jossakin taustalla, vaan jos se iskee päälle, on olosi aidosti kauhea ja täysin toivoton
Minäkin olin aikoinaan ssri + bentso lääkityksellä kylmän kova "pärjääjä", mutta kun lääkitykset ajettiin alas, kuoriutui esiin herkkä ja hauras taiteilijasielu, hyvässä ja pahassa.
Jouduin valitsemaan, haluanko jatkaa elämääni lääkittynä tunteettomana "robottina" ja rakentaa uraa hyväpalkkaisessa ammatissani vai tutustua aitoon, herkkään minääni ja opetella tulemaan toimeen sen kanssa sekä todennäköisesti menettää urani ja ammattini. Valitsin jälkimmäisen, menetin ammattini enkä ole katunut päivääkään. Vasta lääkitykset lopetettuani nimittäin alkoi aito, oikea kuntoutumiseni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei niitä ole tarkoitus lopettaa koskaan koska lääkeyhtiön johtajan on saatava tasalaatuiset bonukset. Toivottavasti kärsitte isoista oireista koska jos vähennätte niiden syömistä en minä niitä määräävänä lääkärinä saa vuosittaisia lentopisteitä big pharmalta.
Vierailija kirjoitti:
Ei niitä ole tarkoitus lopettaa koskaan koska lääkeyhtiön johtajan on saatava tasalaatuiset bonukset. Toivottavasti kärsitte isoista oireista koska jos vähennätte niiden syömistä en minä niitä määräävänä lääkärinä saa vuosittaisia lentopisteitä big pharmalta.
Juu, näinhän se on. Hyvin on markkinointi lääkäreille hoidettu ja lääkärit sitten ilolla tarjoilevat näitä ihmepillereitä jokaiselle potilaalle.
(Enkä ole itse edes lääkevastainen. Kyllä masennuslääkkeille ihan tarvettakin on, mutta joku harkinta pitäisi olla, kenelle ja miksi määrätään ja lääkityksen (ml. sivuvaikitukset) seuranta.)
Ohi ssri-aiheen, mutta enpä malta olla kertomatta, että itselleni on lääkäri tarjonnut myös neuroleptiä (Ketipinor) TÄYSIN TURVALLISENA lääkkeenä masennukseen. Niin, ei kai lääkkeen aiheuttama kymmenien kilojen painonnousu, diabetes, verenpainetauti tai muut lukuisat sivuvaikutukset vaarallisia ole En muuten ottanut ensimmäistäkään pilleriä asiaa hieman tutkittuani.
T. Tuossa yllä kirjoittanut / 64
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Efexoria söin 20 vuotta sitten ja edelleen saan satunnaisesti, onneksi nykyään harvoin, sisäisiä "sähköiskuja". Näin vanhemmallakin iällä (40+) on välillä mieli maassa ja vaikeaa mutta työterveyslääkärille sanoin että niitä saatanan keksimiä pillereitä en todellakaan enää rupea syömään! Pärjään paremmin ilman.
Vierailija kirjoitti:
Onko nämä lopetusoireet taas joku kaunisteltu lääkäritermi. Pitäisi puhua vieroitusoireista.
Se on lääketeollisuuden markkinointiosastojen aikoinaan levittämä termi. Tutkijoista osa kannattaa lopetusoiretermiä, osa on sitä mieltä, että pitäisi puhua vieroitusoireista, koska oireet on käytännössä niin samanlaisia. Sama juttu vaikka kahvin suurkuluttajien kanssa. Jos kahvit jää sitten väliin vaikka viikoksi, onko kyse lopetus- vai vieroitusoireista? Oireiden kokijan kannalta termivalinta on aika se ja sama kun oireet on samat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on jo 3 kk tullut kakka vetenä.
Onko normaalia/ok?
Lisäksi sähköiskut , itkuisuus...
Kauanko vielä?
Söin escitalopramia 17 vuotta.Ensimmäiset 9 vuotta söin 15mg.Siitä viime syksyyn 10 mg.Aloitin lopettamisen pudottamalla 2.5mg parin viikon välein,kun en huomannut vähentämisestä tulevan mitään vieroitusoireita.27.10.22->15.08.23 syönyt 2.5mg ja 16.08-31.10 joka toinen päivä.
01.11 asti olen ollut ilman lääkettä.Ainoat oireet alussa muutamana päivänä lievää päänsärkyä ja pieniä humahduksia aivoissa ehkä max.viikko.Sen jälkeen ei mitään ja olo täysin normaali.
En varmaan ole enää vuosiin tarvinnutkaan lääkettä,mutta jotenkin sitä lopettamista aina vaan siirsi,kun pelkäsin lopetusoireita niin paljon.Tuntuu hyvältä,että ei tarvitse syödä mitään mielialalääkkeitä enää.
Suosittelen lukemaan Jenny Rostainin Irti masennuslääkkeistä,jos harkitset lopettavasi ssri tai snri-lääkitystä.Mulle siitä oli ainakin paljon apua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei mulla tullut lopetusoireita. Käytin essitalopramia 6 kk.
Btw: Venlafaxin ei ole SSRI vaan SNRI-lääke.
Citalopramia vähennetty ja monta vuotta ollut käytössä. Kolmas viikko ja vieroitusoireita on vieläkin. Ahdistuneisuus (melkein paniikkikohtauksen kaltainen välillä), levottomuus, keskittymisvaikeudet, itkuisuus, sekava ja yleisesti outo olo. Onneksi asian tiedostaa ja tämä jossain vaiheessa helpottaa.
Vierailija kirjoitti:
Citalopramia vähennetty ja monta vuotta ollut käytössä. Kolmas viikko ja vieroitusoireita on vieläkin. Ahdistuneisuus (melkein paniikkikohtauksen kaltainen välillä), levottomuus, keskittymisvaikeudet, itkuisuus, sekava ja yleisesti outo olo. Onneksi asian tiedostaa ja tämä jossain vaiheessa helpottaa.
Jatkan vielä. Oireita on vielä, mutta ovat helpottaneet paljon. Eli ekat kaksi viikkoa olivat vaikeita, mutta sen jälkeen olo on alkanut vähitellen helpottamaan. Nyt on paljon parempi olo ja pystyy tekemään asioita normaalimmin. Kuullut, että voi mennä kuukausia ennen kuin elimistö sopeutuu lääkeettömään tilaan.
Vierailija kirjoitti:
"Onko nämä lopetusoireet taas joku kaunisteltu lääkäritermi. Pitäisi puhua vieroitusoireista"...
Kyseessä on näiden p**sk-lääkkeiden LOPETUSOIREET. Vieroitusoireet ovat asia ihan toinen, liittyen esimerkiksi niin kutsuttuihin "bentsoihin", rauhoittavat aiheuttavat siis VIEROITUSoireita. !
Siis mikä ero?
Jos oireet iskee kun lääke lopetetaan tai vähennetään niin vieroitusoireita ne on, oli lääke mikä tahansa.
help